Matti Juhonpoika Kokko

Matti Kokko oli isoisäni, joka kuoli isoveljeni syntymän aikoihin marraskuussa v. 1962. Hän oli roteva ja voimakas mies, joka aloitti työt 14 vuotiaana posliinitehtaassa Pikisaaressa elättäen perhettään. Isosiskot Tilda ja Hilda lähtivät Amerikkaan. Aikuisiän Matti toimi VR:n konepajalla Oulussa levyseppänä ja teki höyryvetureiden kattiloita. Muistona kotoa löytyy isoisän tekemä kuparinen kahvipannu. Voitti painin piirimestaruuden. Kädet olivat voimakkaat ja kestivät kuumuutta. 1900-luvun alkuvuosiikymmenien poliittisista myllerryksissä isoisä pysyi etäämpänä ja kieltäytyi tarjotusta kivääristä vedoten ammattiinsa. Isoisä kalasti ja osasi purjetia. Osti nuorena kuunarin. Lähti merille Eurooppaan höyrylaivan lämmittäjänä. Höytylaivan lämmittäjän pestissä kuumuudesta johtuen hiukset muuttuivat kiharaksi. Jäi höyrylaivasta pois Mustanmeren jälkeen Ukrainan Odessassa ja tuli sieltä junalla Pietarin kautta kotiin. Meni naimisiin Olga Aino Meriläisen kanssa ja sai kaksi lasta Eino Matti Kokon ja Erkki Johannes Kokon. Rakensivat pienen kaksikerroksisen omakotitalon Oulun Hietasaareen, jossa pitivät mm. lehmiä ja kanoja. Isoisä poltti tupakkaa, joka heikensi terveyttä. Isoäitini kuoli aivoverenvuotoon v. 1937, joten isoisä meni naimisiin kovasti uskovaisen Tyynen kanssa. Heille ei syntynyt jälkeläisiä. Tyyne sai myös aivoverenvuodon ja kuoli liikunta- ja puhekyvyttömänä vanhainkodissa Oulussa keväällä 1974.