Mia Margaretha Hamberg

Kunta Artjärvi. Kylä Kinttula. Tilan nimi Kinttula. Tilannevuosi 1931

Omistaja A. J. Hamberg , Mia o.s. Mattson Lisätietoja Kinttula, 9 km Artjärven asemalta ja 47 km Lahdesta. Omistajat v:sta 1917 A. J. ja Mia (o. s. Mattson) Hamberg. Kustaa Aadolf lahjoitti Artjärven v. 1614 Viipurin linnan haltijalle Arvid Tönnenpojalle ja Kristiina kuningatar antoi sen taas kenraali Arvid Forbukselle. Tämä perusti Kinttulan ja Ratulan kartanot. Tyttären kautta joutui Kinttula de la Gardie suvulle. Sittemmin kuului tila Krook, Heinricius, Möllersvärd ja Ridderståhle suvuille. Viime vuosisadalla saattoi tilan erinomaiseen kuntoon valtiopäivämies maisteri Edv. Duncker, joka oli perinyt sen isältään, senaatin kopisti K. Dunckerilta. Nykyiselle suvulle se joutui v. 1896. — Tilan kokonaispinta-ala on 987,9 ha, josta puutarhaa 2,5, peltoa 251,6, luonnonniittyä 30,3 (laitumena), viljeltyä laidunta 26, viljelyskelpoista maata 27, varsinaista metsämaata 600 ja joutomaata 50,5 ha. Peltomaa, josta 6 ha salaojitettuna, on tasaista savimultamaata. Rakennukset viljelysten reunassa, kauniilla paikalla, Pyhäjärven niemekkeellä. Tilan maat on jaettu kolmeen viljelyskiertoon: A. kesanto, syysvilja, herne ja juurikasvit, ohra, 3 heinää ja 2 kevätviljaa; B. ja C. kesanto, ruis, kaura, 3 heinää, laidun, kaura. Peltoala jakautui v. 1929 seuraavasti: 21,84 ha kesantoa, 3,5 vehnää, 20,45 ruista, 79,38 kauraa, 11,5 ohraa, 4 sekaviljaa, 2 vihantarehua, 2,5 hernettä, 3 perunaa, 2,5 juurikasveja ja 100,93 ha heinää. Tilan maat ovat hyväkasvuisia ja voimaperäisessä kunnossa. Niinpä on useina vuosina saatu kauroja 3 400 kg ha:lta. — Kotieläimiä: 30 hevosta, 115 lehmää, 14 sikaa, 30 lammasta ja 30 kanaa. Karja on Ay-, siat SY-, lampaat southhampton- ja kanat valkeata leghornrotua. Yllämainittujen eläimien lisäksi on talon elätettävänä myöskin työväen eläimiä 24 lehmää ja 30 sikaa. — Tärkeimmät kaupalliset tuotteet ovat maito ja vilja, markkinapaikkana on Lahti. Suunnitelman mukaan hoidettu havumetsä tuottaa tukki-, paperi- ja sahapuita myytäväksi. Sähkövalo ja -voima, joka käyttää mm. myllyä, sahaa ja höyläämöä, ostetaan Kymenlaakson Sähkö Oy:ltä. — Kartanon koillispuolella on kuuluisa Linnamäki eli Linnaniemi. Siellä on muinaisen linnan jäännöksiä, mahdollisesti jo historian takaisen ajan lopulta. Kukkulan tasaisen laen syrjillä on jätteitä kehämuurista, joiden lävistäjät ovat 41 — 42 m pitkät. Muurin korkeus ei missään nouse yli 0,8 m. Gottlund, joka 1859 kuvasi tätä muinaisjäännöstä, arveli sitä ns. tuomarin ympyräksi. Tri Ailion mukaan on vihollisten ahdistaessa muurien päälle kaadettu isoja puita ylipääsemättömäksi murrosaidaksi. Linnamäki on luultavasti ollut myös uhripaikka, jonka johdosta järvikin on saanut nimen Pyhäjärvi. Nykyjään poltetaan siellä juhannuskokkoja ja Kinttulan kartanon vanhalla kanuunalla ammutaan juhlalaukauksia, kun kokko on sytytetty.

	  Lähde	 Suomen maatilat, I osa