Michel Carlsson Schottman

(OTSIKKOKUVASSA KARJALAN JÄÄKÄRIJOUKON UNIFORMU SUOMEN SODASSA 1808-1809)

Rustmestari, Karjalan jääkärijoukot, Pälkjärven komppania myöhemmin Liperin komppania. Oli myös välillä furiirina. Ammatti: Kruunun Nimismies. Ensin Kiteellä, sitten Kaavilla ja viimein Iitin Radansuussa.

Toimitarkastuskirjuri 1.4. 1789 - 90 A.G. Vinterin jälkeen Kaavin komppaniassa. / s.252 Kilpeläinen. Tässä Kilpeläinen sotkee (vrt.syntymäaika), sillä sivulla 302 ilmoitetaan maaliskuussa 1790, että PATALJOONAN tarkastuskirjuri on CARL GUSTAV SKOTTMAN ( Michelin isä siis) tai sitten Michell tarkoittaa setää eli Ristiinan nimismiestä, mikä ei liene mahdollista.

Pälkjärven komppanian rustmestari 28.2.1805 - 1.6. 1805 ja furiiri 1.1 - 24.4. 1805/Kersanttien kirja , Heikki Vuorimies Pielisen pataljoonan Liperin komppanian furiiri, majoittaja 26.4. - 14.11. 1809 ?/ Ks.edellä. -- Pitää tietenkin olla 1808 !

Lähti Kiteeltä Karjalan jääkärijoukkojen tavalliseen harjoituspaikkaan Joensuuhun saatuaan jääkärijoukon vt. kokoonkutsujan, Pälkjärven komppanian päällikön, joukon vanhimman kapteenin Magnus von Wrightin 8.2. 1808 päivätyn käskyn (s.65). "Kiteeltä luutnantit Arppe, Weber, Winter ja Sallmén sekä aliupseerit Andersin, Crohnsit ja SKOTTMAN - Hultin saapuessa joukkoon vasta sen marssilla ollessa - / (s.66)Kilpeläinen

Jääkärijoukon v.a. päällikön majuri Fredenskjöldin työjärjestyspäiväkäsky Joensuussa 17.2.1808, kohta 5: "Valmiusasemaan komennetaan aliluutnantti Winter, förari Alopeus ja rustmestari SKOTTMAN sekä 1 rummuttaja, 1 korpraali ja 16 miestä Tohmajärven komppaniasta..." / ( S.68 ) Kilpeläinen

Liperin komppanian 3.6. 1808 Temmeksessä annettu päiväkäsky pataljoonien kokoonpanosta. Siinä Liperin komppanian kokoonpanossa aliupseerien joukkoon on merkitty furiiri ( majoittaja ) MICHEL SKOTTMAN./ s. 78 Kilpeläinen

Taistelut Revonlahti, Lapua, Alavus, Ruona, Ylistaro ja Oravainen sekä miehiä ilahduttanut paluu Sandelsin joukkojen avuksi Vieremälle. Kun Sandels sai vetäytymiskäskyn 14.11. 1808, poistuivat rivistä useat miehet, mm. rustm. Skottman.

Karkaamisen henkistä taustaa: "Karjalan jääkäreistä oli toinenkin aliupseeri, rustmestari SKOTTMAN yöllä 13. päivää vasten jäänyt jälkeen Vieremältä lähdettäessä. " Seuraavan yönä esimerkkiä seurasi toistakymmentä jääkäriä. / s. 157Kilpeläinen. (Reijo Skottmanin huom: Jääkärijoukot olivat perustetut nimenomaan Karjalan puolustukseen, koska siellä ei ollut ruotuväkilaitosta. Miehet olivat suureksi osaksi vapaaehtoisia, siis kodinturvajoukkoja, "suojeluskuntalaisia" tavallaan. Ensimmäinen rankka vetäytyminen ankarassa talvessa Ouluun, kauaksi puolustettavasta kotiseudusta otti kovasti mielenlaatuun. Toinen vetäytyminen oli jo kymmenille likaa. Useat palasivat aseen kanssa kotiseudulle valmiina iskemään teroitetulla piikivellä tulta sankkipannuun ja piippu ryssää vastaan.)

Kiusallista huomiota herätti myös yleistä kunnioitusta ja suosiota nauttineen lippujunkkari Hultinin jättäytyminen 29.10. Pälkjärven komppaniasta. Rauhan tultua Hultin sai paljon ikävyyksiä. " Eläke maksettiin vain niille upseereille ja aliupseereille, joiden palvelus oli ollut moitteeton. Hultin sai eläkkeen vasta monta vuotta jälkeenpäin kuin toiset. SKOTTMAN jäi ilman." / s. 153 Kilpeläinen (Hultin oli Michaelin äidin sisaren mies !)

Elämänkertatiedoissa:" Furiiri Liperin komppaniassa 1808. Poistui syytä ilmoittamatta Vieremällä 14.11. 1808. / s.252 Kilpeläinen

306. MICHAEL SCHOTTMAN, rustmästare, bevistade sista kriget. / s.214 Tigerstedt

Loppuunajetun jääkärijoukon siirryttyä tautisesta Torniosta Ruotsin Alakainuun Gammelgårdiin " vihollisen käsiin joutuneen kersantti Lagervallin ja karanneen rustmestari SKOTTMANIN tavarat, joita oli kuljetettu mukana, möi kersantti Krook huutokaupalla." (s. 166) Kilpeläinen

Sodan aikana rustmestari, kersantti Skottman oli 18 -vuotias.

SODAN JÄLKEEN:

Kiteeläiset kyllästyivät rahdinajoon. 30 pyydetystä saapui kolme ja kun venäläiset erottivat uppiniskaisen Krookin , sotilaskarkuri Michel Schottmanin nimittäminen tuskin paransi tilannetta./ Saloheimo s.520 Pohjois-Karjalan historia III. Joensuu 1980.

Kiteen neljännesmiehen, uppiniskaisen Krookin venäläiset erottivat joulukuussa 1808 ja MICHEL SKOTTMAN asetettiin tilalle ( siis luultavasti heti kotiintulon jälkeen), mutta jo seuraavana vuonna asetettiin uusi neljännesmies Samuel Lindholm. Michelin siirtyminen Kaaville saa uutta valoa, sillä Margareta Lovisan, Michelin (Mikaelin) sisaren kanssa naimissa oleva Gustavsson oli ollut jo vanhan Carlin, Mikaelin isän kanssa yhtäaikaa neljännesmiehenä Kiteellä ja siirtyi vuosisadan alun vuosina (1806) pitkäaikaiseksi nimismieheksi Kaaville. Tätä taustaa vasten vanhan C.n lesken ja pikkulasten muutto Kaaville oli selvää. Samoin Michelin tulo hiukan myöhemmin neljännesmieheksi (Tunnetuin seurauksin !) -RS s. 168 Kauppinen

1800 -luvun Kaavin ensimmäinen neljännesmies / Tuomi s.464

1812 kiepeissä pukki -Michel kirjataan neljännesmieheksi ja komisaariksi ja myöhemmin nimismieheksi Iittiin, jonne myös kuoli

Aika veitikka; saattoi taloudenhoitajansa Hartmanin Katariinan raskaaksi 1810 ja meni sittemmin hänen kanssaan naimisiin 1815 kun oli jo kaksi aviotonta tytärtä. Ensimmäisen aviottoman tyttären jälkeen 1811 syntyi myös Eeva Räsäsen kanssa poika 1811. Heti naimisiin menon jälkeen (muutama viikko) kastettiin myös Michelin tunnustama (bevistad.) tyttö, jonka äitinä oli Anna Lisa Salomonsdotter.

Iitti, vihityt: ”brofogd: M: Schottman / Kyrckobyn ja hushåll. Lovisa Hartman.” / Hiski

Lapsia syntyy useita, joista neljä kuolee elämänsä ensimmäisinä vuosina, nuorimmat pariviikkoisina. Kuolinsyinä tulirokko tai tuntematon tauti

Oli vt nimismiehenä ainakin 1817, -30 ja 31 ja siinä välillä komissiomiehenä, komissaarina. Asui ainakin vuodesta 1817 Radansuu -nimisessä kylässä /Iitin kastetut ja vihityt/rs

"Slaagi" vei kerralla Mikon hengen helmikuulla 1844.

Iitin talvikäräjät 1829:.“Krusmarkin oli tosin tuonut paikalle varanimismies Schottman, joka sai kuluistaan Krusmarkilta laskun mukaan 5 ruplaa 49 kopeekkaa.”/Ekman-genos

Michelin jälkikäteen pystytetty muistolaatta (Kenties 1930 -luku) on Iitin vanhan kirkon vierellä kiviaidan varressa.

Iitin seurakunnan arkisto - I Aa:16 Pää- ja rippikirjat, Vesikansa 1827-1837, jakso 343, sivu 335: Radansuu inh mm; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5906480442&aineistoI... / Viitattu 6.8.2022