Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Mikko Antinpoika Isotalo (1786 - d.)
    Hiski Iiiti kastetut: 15.9.1786 17.9.1786 Mangala Anders Ersson Maria Christ:dr Michel Iitin seurakunta > Lastenkirjat 1790-1812 (I Ab:1), jakso 160
  • Antti Antinpoika Isotalo (1784 - d.)
    Hiski Iitti kastetut: 13.4.1784 14.4.1784 Mangala Anders Ersson Maria Christ:dr Anders Iitin seurakunta > Lastenkirjat 1790-1812 (I Ab:1), jakso 160
  • Maria Antintytär Isotalo (1782 - 1789)
    Hiski Iitti kastetut: 30.6.1782 30.6.1782 Mangala Anders Ersson Maria Christersdr Maria
  • Tuomas Simonpoika Simola (1796 - d.)
    Hiski Iitti kastetut: 3.4.1796 4.4.1796 Simon Thomas: Lena Matsdr Thomas Iitin seurakunta > Pää- ja rippikirjat 1805-1815 (I Aa:13), jakso 38
  • Eeva Liisa Simontytär Simola (1804 - 1808)
    Hiski Iitti kastetut: 2.11.1804 4.11.1804 Mangala Simola Simon Thomass: Lena Matsdr 40 Eva Lisa

Tähän projektiin voi etsiä ja liittää IItissä asuneiden henkilöiden profiileja.

Iitin paikkakuntaprojekti.

Lähipaikkakuntien projekteja

Anjala I Elimäki I Hamina - Fredrikshamn I Iitti I Jaala I Kymi - Kymmene I Miehikkälä I Pyhtää - Pyttis I Sippola I Valkeala I Vehkalahti - Veckelax I Virolahti - Vederlax

Kylät

Ansalahti, Anttila, Haapakimola, Haapalahti, Hartola, Honnila, Huhdasjärvi, Isokylä, Jaala, Jokue, Kalaksue, Karijärvi, Kauramaa, Kausala (Kausansaari), Keltti, Kimola, Kimola (Jaalan Kimola), Kirkonkylä, Koliseva, Konttila, Koskenniska, Kukonoja, Kuukso, Kuusanniemi, Kymentaka (Kymentausta), Kyöperilä, Kyrönkylä, Leppäniemi, Lyöttilä, Mankala, Maunuksela, Mettäkylä, Muikkula, Munakallio, Niinimäki, Nirvinen, Paljakka, Palojärvi, Parikka, Perheniemi, Piilahti, Pilkanmaa, Puolakka, Pyörylä, Radansuu, Ruokoniemi, Rusila (Brusula), Saaroinen, Sääskjärvi, Säkkilänmaa, Salonsaari, Savijoki, Säyhde (Säyhtee), Siikakoski, Siikava, Sitikkala, Taasia, Tapola, Tillola, Uimila, Väärtti, Verla, Vesala (Erävesala), Vuolenkoski
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=113&TYPE=HTML&LANG=FI

Historia

Iitti Muodostettu 1539 Hollolan, Lapveden ja Vehkalahden pitäjien osista. Iittiin kuuluivat myös Valkealan (1614-40) ja Mäntyharjun kappelit (vuoteen 1595), jotka sittemmin muodostuivat eri pitäjiksi. Iitin itsenäistymishanke oli vireillä jo 1515, mutta keskeytyi Tukholman verilöylyn 1520 ja sitä seuranneen vapaussodan johdosta. Uudenkaupungin rauhassa Hämeeseen kuulunut Iitti liitettiin Kymenkartanon lääniin ja 1830-luvulta 1900-luvun puoliväliin Iitti on ollut Uudenmaan läänin koillisnurkassa, jolloin se liitettiin Kymen lääniin.

Iitin pohjoisosasta, Vesikansan osasta määrättiin perustettavaksi Jaalan kappeli vuonna 1810, jota ei kuitenkaan pantu toimeen. Jaala erotettiin omaksi kirkkoherrakunnaksi vasta 1873, mikä toteutui 1906; omia kirkonkirjoja Jaalassa on alettu pitää vuodesta 1876. Iitin itäosista (Kuusaanmaa, puolet Keltistä, 4/5 Pilkanmaasta) on lohkottu alueita 1921 perustettuun Kuusankosken kuntaan, seurakunta oli jo 1918. Pilkanmaan mm. Töyrylän tila ja Keltti (yht. 643 asukasta) liitettiin pitkällisten (1923-31) neuvottelujen myötä Kuusankoskeen. Raja tarkastettiin vielä 1956, ja loput enklaavit liitettiin Kuusankoskeen. Osa Kimolan kylää liitettiin Jaalaan 1922. Kuukso, Oivonoja ja Kukonoja anoivat liittämistä Elimäkeen, mikä toteutui 1937. Vuolenkoskelle rakennettiin oma kappeli 1965 jo vuonna 1930 käyttöönotetun hautausmaan viereen. - Isonvihan aikana kirkko ryöstettiin ja arkisto hävitettiin. Kappalaisen pappila paloi 11/7 1900.
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=113&TYPE=HTML&LANG=FI

s3.amazonaws.com/photos.geni.com/p13/bc/1b/5a/d0/5344484516327c20/iitti_vuolenkosken_kylaa2_original.jpg

Lähteet

Kuva: näkymä Vuolenkosken kylästä Iitissä, Pietinen, kuvaaja 1936, Vuolenkoski, Iitti, 1936, Museovirasto - Musketti, Historian kuvakokoelma Pietisen kokoelma, (CC BY 4.09) https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=Iitti%2C+vuolenkoski&type=AllFields&filter%5B%5D=online_boolean%3A1

Profiilikuva: Iitin kirkko, Miettinen Timo, kuvaaja 1981, Kymenlaakson museo, Yleiskokoelma, KyM, Free Access - no-reuse https://www.finna.fi/Record/musketti_kym.M42:YLEV18597:

Iitin ja sen lähialueen sukututkimusprojekti.

Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, Uusimaa ja Kymenlaakso -projektiin.

Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Tämä projekti on keskeneräinen!



Vuolenkoski

Pappila

-etunimijärjestys

B

C

G

I

K

T

Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Iitissä asuneiden henkilöiden profiileja. Toivotaan profiili liitettäväksi samalla Uusimaa ja Kymenlaakso sekä Suomi ja Karjala -projekteihin

Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Iitin paikkakuntaprojekti.

Lähipaikkakuntien projekteja

Anjala I Elimäki I Hamina - Fredrikshamn I Iitti I Jaala I Kymi - Kymmene I Miehikkälä I Pyhtää - Pyttis I Sippola I Valkeala I Vehkalahti - Veckelax I Virolahti - Vederlax

Kotka

Kylät

Ansalahti, Anttila, Haapakimola, Haapalahti, Hartola, Honnila, Huhdasjärvi, Isokylä, Jaala, Jokue, Kalaksue, Karijärvi, Kauramaa, Kausala (Kausansaari), Keltti, Kimola, Kimola (Jaalan Kimola), Kirkonkylä, Koliseva, Konttila, Koskenniska, Kukonoja, Kuukso, Kuusanniemi, Kymentaka (Kymentausta), Kyöperilä, Kyrönkylä, Leppäniemi, Lyöttilä, Mankala, Maunuksela, Mettäkylä, Muikkula, Munakallio, Niinimäki, Nirvinen, Paljakka, Palojärvi, Parikka, Perheniemi, Piilahti, Pilkanmaa, Puolakka, Pyörylä, Radansuu, Ruokoniemi, Rusila (Brusula), Saaroinen, Sääskjärvi, Säkkilänmaa, Salonsaari, Savijoki, Säyhde (Säyhtee), Siikakoski, Siikava, Sitikkala, Taasia, Tapola, Tillola, Uimila, Väärtti, Verla, Vesala (Erävesala), Vuolenkoski
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=113&TYPE=HTML&LANG=FI

Historia

Iitti Muodostettu 1539 Hollolan, Lapveden ja Vehkalahden pitäjien osista. Iittiin kuuluivat myös Valkealan (1614-40) ja Mäntyharjun kappelit (vuoteen 1595), jotka sittemmin muodostuivat eri pitäjiksi. Iitin itsenäistymishanke oli vireillä jo 1515, mutta keskeytyi Tukholman verilöylyn 1520 ja sitä seuranneen vapaussodan johdosta. Uudenkaupungin rauhassa Hämeeseen kuulunut Iitti liitettiin Kymenkartanon lääniin ja 1830-luvulta 1900-luvun puoliväliin Iitti on ollut Uudenmaan läänin koillisnurkassa, jolloin se liitettiin Kymen lääniin.

Iitin pohjoisosasta, Vesikansan osasta määrättiin perustettavaksi Jaalan kappeli vuonna 1810, jota ei kuitenkaan pantu toimeen. Jaala erotettiin omaksi kirkkoherrakunnaksi vasta 1873, mikä toteutui 1906; omia kirkonkirjoja Jaalassa on alettu pitää vuodesta 1876. Iitin itäosista (Kuusaanmaa, puolet Keltistä, 4/5 Pilkanmaasta) on lohkottu alueita 1921 perustettuun Kuusankosken kuntaan, seurakunta oli jo 1918. Pilkanmaan mm. Töyrylän tila ja Keltti (yht. 643 asukasta) liitettiin pitkällisten (1923-31) neuvottelujen myötä Kuusankoskeen. Raja tarkastettiin vielä 1956, ja loput enklaavit liitettiin Kuusankoskeen. Osa Kimolan kylää liitettiin Jaalaan 1922. Kuukso, Oivonoja ja Kukonoja anoivat liittämistä Elimäkeen, mikä toteutui 1937. Vuolenkoskelle rakennettiin oma kappeli 1965 jo vuonna 1930 käyttöönotetun hautausmaan viereen. - Isonvihan aikana kirkko ryöstettiin ja arkisto hävitettiin. Kappalaisen pappila paloi 11/7 1900.
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=113&TYPE=HTML&LANG=FI

s3.amazonaws.com/photos.geni.com/p13/bc/1b/5a/d0/5344484516327c20/iitti_vuolenkosken_kylaa2_original.jpg

Lähteet

Kuva: näkymä Vuolenkosken kylästä Iitissä, Pietinen, kuvaaja 1936, Vuolenkoski, Iitti, 1936, Museovirasto - Musketti, Historian kuvakokoelma Pietisen kokoelma, (CC BY 4.09) https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=Iitti%2C+vuolenkoski&type=AllFields&filter%5B%5D=online_boolean%3A1

Profiilikuva: Iitin kirkko, Miettinen Timo, kuvaaja 1981, Kymenlaakson museo, Yleiskokoelma, KyM, Free Access - no-reuse https://www.finna.fi/Record/musketti_kym.M42:YLEV18597:



Tähän projektiin voi etsiä ja liittää IItissä asuneiden henkilöiden profiileja.

Iitin paikkakuntaprojekti.

Lähipaikkakuntien projekteja

Anjala I Elimäki I Hamina - Fredrikshamn I Iitti I Jaala I Kymi - Kymmene I Miehikkälä I Pyhtää - Pyttis I Sippola I Valkeala I Vehkalahti - Veckelax I Virolahti - Vederlax

Kylät

Ansalahti, Anttila, Haapakimola, Haapalahti, Hartola, Honnila, Huhdasjärvi, Isokylä, Jaala, Jokue, Kalaksue, Karijärvi, Kauramaa, Kausala (Kausansaari), Keltti, Kimola, Kimola (Jaalan Kimola), Kirkonkylä, Koliseva, Konttila, Koskenniska, Kukonoja, Kuukso, Kuusanniemi, Kymentaka (Kymentausta), Kyöperilä, Kyrönkylä, Leppäniemi, Lyöttilä, Mankala, Maunuksela, Mettäkylä, Muikkula, Munakallio, Niinimäki, Nirvinen, Paljakka, Palojärvi, Parikka, Perheniemi, Piilahti, Pilkanmaa, Puolakka, Pyörylä, Radansuu, Ruokoniemi, Rusila (Brusula), Saaroinen, Sääskjärvi, Säkkilänmaa, Salonsaari, Savijoki, Säyhde (Säyhtee), Siikakoski, Siikava, Sitikkala, Taasia, Tapola, Tillola, Uimila, Väärtti, Verla, Vesala (Erävesala), Vuolenkoski
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=113&TYPE=HTML&LANG=FI

Historia

Iitti Muodostettu 1539 Hollolan, Lapveden ja Vehkalahden pitäjien osista. Iittiin kuuluivat myös Valkealan (1614-40) ja Mäntyharjun kappelit (vuoteen 1595), jotka sittemmin muodostuivat eri pitäjiksi. Iitin itsenäistymishanke oli vireillä jo 1515, mutta keskeytyi Tukholman verilöylyn 1520 ja sitä seuranneen vapaussodan johdosta. Uudenkaupungin rauhassa Hämeeseen kuulunut Iitti liitettiin Kymenkartanon lääniin ja 1830-luvulta 1900-luvun puoliväliin Iitti on ollut Uudenmaan läänin koillisnurkassa, jolloin se liitettiin Kymen lääniin.

Iitin pohjoisosasta, Vesikansan osasta määrättiin perustettavaksi Jaalan kappeli vuonna 1810, jota ei kuitenkaan pantu toimeen. Jaala erotettiin omaksi kirkkoherrakunnaksi vasta 1873, mikä toteutui 1906; omia kirkonkirjoja Jaalassa on alettu pitää vuodesta 1876. Iitin itäosista (Kuusaanmaa, puolet Keltistä, 4/5 Pilkanmaasta) on lohkottu alueita 1921 perustettuun Kuusankosken kuntaan, seurakunta oli jo 1918. Pilkanmaan mm. Töyrylän tila ja Keltti (yht. 643 asukasta) liitettiin pitkällisten (1923-31) neuvottelujen myötä Kuusankoskeen. Raja tarkastettiin vielä 1956, ja loput enklaavit liitettiin Kuusankoskeen. Osa Kimolan kylää liitettiin Jaalaan 1922. Kuukso, Oivonoja ja Kukonoja anoivat liittämistä Elimäkeen, mikä toteutui 1937. Vuolenkoskelle rakennettiin oma kappeli 1965 jo vuonna 1930 käyttöönotetun hautausmaan viereen. - Isonvihan aikana kirkko ryöstettiin ja arkisto hävitettiin. Kappalaisen pappila paloi 11/7 1900.
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=113&TYPE=HTML&LANG=FI

s3.amazonaws.com/photos.geni.com/p13/bc/1b/5a/d0/5344484516327c20/iitti_vuolenkosken_kylaa2_original.jpg

Lähteet

Kuva: näkymä Vuolenkosken kylästä Iitissä, Pietinen, kuvaaja 1936, Vuolenkoski, Iitti, 1936, Museovirasto - Musketti, Historian kuvakokoelma Pietisen kokoelma, (CC BY 4.09) https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=Iitti%2C+vuolenkoski&type=AllFields&filter%5B%5D=online_boolean%3A1

Profiilikuva: Iitin kirkko, Miettinen Timo, kuvaaja 1981, Kymenlaakson museo, Yleiskokoelma, KyM, Free Access - no-reuse https://www.finna.fi/Record/musketti_kym.M42:YLEV18597:

Iitin ja sen lähialueen sukututkimusprojekti.

Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, Uusimaa ja Kymenlaakso -projektiin.

Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Tämä projekti on keskeneräinen!



Vuolenkoski

Pappila

-etunimijärjestys

B

C

G

I

K

T