Miihkali Arhipanpoika Perttunen

http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/558468?term=Pert...

http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1124901?term=Mii...

http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/558468?term=Miih...

Mihaila (Miihkaili) Arhipanpoika Ivanov-Perttunen, Talollisen poika, tunnettu runontaitaja ja laulaja Isä: Arhippa Iivaranpoika Ivanov-Perttunen, Äiti: Fedosja (Hoto) Jyrintr Jegorva

• syystalvella 1815, Valtasenvaaran Arhipan talo, Latvajärvi, Vuokkiniemi † 03.09.1899, Latvajärvi, Vuokkiniemi

Miihkaili itse kertoi syntyneensä vuosisadan ensi kymmenellä, kirkonkirjojen mukaan syntymävuosi on 1815. On kuitenkin mahdollista, että hänen esittämänsä tieto on oikea. Vienalaisen käytännön mukaan lapset merkittiin todellista syntymäänsä myöhemmin verotusteknillisistä syistä. Äidin nimestä ei ole merkintöjä.

Sokie-Miihkali asui poikansa Pekon luona Latvajärven Saaressa. Hän oli halukas laulamaan kenellekkä vain. Usein Ruotsinmiehet eli Suomeen matkaavat tai Suomesta palaavat laukkukauppiaat poikkesivat vierailulle hänen luokseen ja laulattivat häntä. Miihkali istui penkillä, nojasi keppiinsä ja siinä lauloi. Silloin vielä kun hän oli voimissaan hän kulki talosta taloon, vaikka sokea olikin jo, ja jauhoi käsikivillä. Hänen sormensakin olivat mukautuneet koukkuun jauhinkiven tapin ympäri. Hän liikkui hämmästyttävän hyvin huolimatta sokeudestaan. Ja siististi myös söikin ja jos jotain vahinkoa sattui hän kuittasi sen sanoen vienalaisen vanhan sananlaskun. " Sokiella ei ole häpietä". Hän oli uuras auttelemaan muita ihmisiä. Oli opettanut Simana Perttusenkin nahkaa muokkaamaan, ja tämä olikin kylän paras nahanparkkaaja.

Miihkalin kävelytyyli myös herätti huomiota, sillä hänen sanottiin kävelevän pää kikalla. Kesäaikana hän tapasi kulkea ihan avojaloin, sillä "paremmin tiellä pisy, kuten hän itse sanonut oli.

Kun Miihkaili makasi kuolinvuoteellaan, kyläläiset puhuivat, että hän olisi kerrannut kaikki runonsa rangaistuksina synnin ylläpitämisestä. Kuitenkaan tämä ei toteutunut, SKVR 1,4 sivu 1079 kertoo (ja sama tieto löytyy mm. Martti Haavion Viimeiset Runonlaulajat, 1943, s.104) että: "Ei toteutunut kyläläisten ajatus, että Miihkali kuolinhetkenään laulaisi kaikki virtensä, kun eläessään muka oli laulamalla tehnyt niin paljon syntiä." Kohtalo oli elämän aikana hänelle epäsuopea ja hän eli köyhyydessä. Suomen Kirjallisuuden Seura myönsi Miihkalille eläkkeen, josta mies oli hyvin kiitollinen. Aina hän muisti siitä kiittää. Viimeiset vuodet hän asusteli poikansa Petrin luona ja miniänsä Mari os. Lesonen, Huotarin vaimo maksoi hänen kuoltuaan itkijöille ja arkuntekijöille.

Miihkalin runoperintöä jäi ainakin Hotein Annille eli Anni Tenisoville.

Puoliso Pelagejan (Palakan) Feofantr Savinov (Huovana). ¥ 18.08.1840 Vuokkiniemi

• 1820, Sariozero eli Saarijärvi, Vuokkiniemi

Palakan sisar oli Okahvie Mäkeläinen. Hän oli taitava runonlausuja ja lauloi mm. Väinämöisen tuomion, Laivaretken, Kanteleen synnyn sekä Kojosen pojan koston. Keruu aikana Okahvie oli jo 80-vuotias. Okahvie oli kotoisin Kontokin Saarijärvestä ja oppinut runonsa siellä lapsuusaikana. Okahviella oli myös poikapuoli ja tämän vaimona Outi Mäkeläini. Tämä esitti Rautelille ja Salmiselle erilaisia loitsuja ja kertoi oppineensa runot tädiltään.

Lapset

1) Outi Ivanov * Latvajärvi, Vuokkiniemi

2) Pekko (Petri) Ivanov eli Saaren Pekko * Latvajärvi, Vuokkiniemi. Ei ollut runontaitaja, mutta tietäjä hän oli. Pekko asui Poahkomienvoarassa, jonne oli mennyt kotivävyksi. Petri opetti taitojaan Matron Petrille. Pekko oli raitismies ja ajoi rahtia Vuokkiniemen suurkauppiaalle Otsin Riikolle Kajaaniin. Pekko asui aluksi Latvajärven kylässä, mutta hänen talonsa paloi ja sen jälkeen perhe muutti Saareen. Pekon vaimo oli Haapuvaarasta Perttusen Huotarin tytär. Omia lapsia heillä ei ollut, mutta he ottivat kasvatiksi Ossipan pojan Teppanan.

3) Ossippa Ivanov *Latvajärvi, Vuokkiniemi

4) Huotari Ivanov *Latvajärvi, Vuokkiniemi

5) Marja (Moarie) Ivanov *1843, Latvajärvi, Vuokkiniemi - oli mestari äänelläitkijä.

6) Tatjana Ivanov *1844, Latvajärvi, Vuokkiniemi

Kun Miihkailin vanhemmat veljet kuolivat, heidän lapsensa tulivat hänen huollettavikseen. Hänen omilla pojillaan ei ollut laulajan taitoja, mutta Pekolla oli tietäjän taidot.