Niilo Ollinpoika Sirkka

Olof Larsinpojan poika Nils Olofinpoika ilmestyi Kittilän maakirjoihin vuodesta 1659. Ilmeisesti isän muutto Muonion puolelle aiheutti riitoja perintöosuuksien suhteen sillä hän joutui peräämään oikeuksiaan käräjäteitse Kittilän käräjillä 12.2.1658. Tuolloin oikeus vahvisti, että Nils Olofinpojalla on oikeus käyttää maata ja rantaa sen mukaan kuin hänen laillinen perintönsä edellytti.

-------------------------------------------------------------

Seuraava kertomus osaksi spekulatiivinen vailla lähdetietoja.

Tietoa Nilsin vanhemmista: Olli Laurinpoika ilmeisesti ensimmäisiä Sirkkaan asettuneita uudisasukkaita.

Ihan tarkalleen ei ole selvillä, tuliko Olli Tornionjokilaaksosta, kuten useimmat uudisraivaajat, vai mahdollisesti Kemistä. Olli otti perimätiedon mukaan vaimokseen kuuluisan tietäjän ja mahtimiehen Päiviön tyttären Rastinjärveltä. Päiviön alkuperää tutkitaan edelleen: hänen on arveltu olleen lappalaisen noidan, mutta viimeaikainen tieto viittaa kuitenkin vienankarjalaiseen alkuperään. Tytär oli ilmeisesti nimeltään Kristiina, jota myös Kitiksi kutsuttiin perimätiedon mukaa. Heidän tiedetään asuttaneen voudintilien mukaan ainakin vuosina 1618-1647 Sirkkajärveä ja sen ympäristöä, jossa oli runsaasti vanhoja lappalaisten pyhiä paikkoja Immeljärvellä ja Levitunturilla. Sirkan kylän nimen, jonka myös Olli otti käyttöönsä, arvellaankin tulleen Sirkkajärvestä. Sen taas olivat todennäköisesti nimenneet jo pirkkalaiset, tarkoittaen sillä vähäistä vedenkertymää, "pikkujärveä". Pirkkalaiset käyttivät sitä kalavetenään jo 1500 –luvulla [2].

Kitin kuoltua Olli muutti Muonionniskaan (josta oli ehkä tullutkin) 1648 ja avioitui toistamiseen Priita Heikintyttären kanssa. Ollin ja Kristiina Päiviön lapsia olivat Niilon lisäksi myös ainakin Ingrid, joka avioitui Vuontisjärvelle Mikko Juntinpoika Kyrön kanssa. Niilon vaimosta ei ole varmaa tietoa. Niilo ja Ingrid taistelivat aikuisina Kittilän käräjillä äidiltään Ingridiltä perimistään oikeuksista Pallas- ja Vuontisjärveen[3]. 1600 - 1700 -lukujen vaihteessa Sirkan tila jaettiin useampaan osaan osaan, joita olivat ainakin Paloniemi, Honkaniemi, Niemelä, Konttinen ja Sirkka.

In 1658, Nils Olofsson Sirkka informed the Kittilä "court" that he was entitled to his inheritance from his deceased mother. The other inheritors were preventing him from using his inheritance. The court ruled that Nils had the right to use "maata ja rantaa" (land and shore) according to his legal rights. (Reference: See Kaisa Korpijaakko, Saamelaisten oikeusasemasta Suomi-Ruotsissa, page 357)

Nils Olofsson Sirkka obtained full "Lapprights" from his deceased mother and his sister Ingrid Olofsdotter.

He is mentioned in the court books of Torneå Lappmark from year 1658 in relation to his stepmother. It is written as follows in the court books: "Brita Henriksdotter i Monianisk kerade till sin Styf Son Nils Olsson i Kitila, om någon arf såsom och mårgengåfuo, och blefuo her om förlichte, det Nils Olsson skall gifua henne Een åhrs gammal best, Een håp och ett Silfuer Spenne". (See Häradsrätten domböker Gävleborgs län vol. 7, FR 652)

Todennäköisesti Sirkan ensimmäisen uudistilallisen Olli Laurinpojan poika. Niilo on merkitty maakirjaan v. 1695 Sirkkajärven eteläpäässä sijainneen Sirkan uudistilan isäntänä ja myös kylännimismiehenä. Otti ensimmäisenä käyttöön sukunimen Sirkka. Niilolla oli niittyjä myös Loukisella. (Niemelä 1997, Erkkilän suku)