Nikolai Feodorovitš Sillman

https://kansallisbiografia.fi/kenraalit/henkilo/390,

Sillman, Niklas kenraalimajuri, S 9.5.1858 Viapori, K 6.1.1929 Terijoki Vanhemmat

eversti Claes Gustaf Fredrik Sillman S 9.12.1822 Saarioisten kartano Sahalahti, K 23.6.1881 Harkova, Venäjä ja hänen 1. puolisonsa Xenia Sokoloff. Puoliso(t) vanhempineen

Catharina Roschdestwensky. Ura

Niklas Sillman otettiin oppilaaksi Pietarin merikadettikouluun 1874. Hänet ylennettiin 28.4.1878 gardemariniksi ja 11.9.1879 midshipsmaniksi, jolloin hän palveli siipiratasalus Hrabryillä. Sillman ylennettiin 13.1.1881 luutnantiksi ja määrättiin 8.3.1886 Pietarin merikadettikoulun nuoremmaksi osastopäälliköksi sekä siirrettiin 2.10.1886 3. meriekipaasin upseeriluetteloihin.

Sillman ylennettiin kapteeniluutnantiksi ja määrättiin palvelukseen Siperian ekipaasiin 2.7.1892, josta hän sai 12.11.1895 siirron Itämeren laivastoon. Hänet määrättiin 18.12.1896 torpedovene 112:n päälliköksi ja 24.1.1898 monitori Uraganin vanhimmaksi upseeriksi Itämeren rannikkopuolustukseen. Sillman ylennettiin 17.4.1898 2. luokan kapteeniksi. Hänet siirrettiin 18.12.1898 rannikkopuolustukseen kuuluneen panssarifregatti Admiral Tšitšagovin vanhimmaksi upseeriksi.

Sillman määrättiin 8.5.1899 Vladivostokin sataman komendantin nuoremmaksi apulaiseksi ja vastaavasti 10.10.1900 vanhemmaksi apulaiseksi. Hänet ylennettiin 29.2.1904 everstiluutnantiksi merivoimien amiraliteetissa pysytettynä vanhemman apulaisen tehtävässään. Sillman ylennettiin everstiksi ja siirrettiin Sevastopolin sataman komendantin vanhemmaksi apulaiseksi 5.12.1904. Hän palasi 24.9.1906 uudelleen Vladivostokin sataman komendantin vanhemmaksi apulaiseksi. Sillman ylennettiin 8.2.1909 1. luokan kapteeniksi ja määrättiin samalla Sevastopolin puoliekipaasin päälliköksi sekä siirrettiin merivoimien maalla palvelevaan upseerikuntaan. Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi 19.12.1911.

Sillman hyväksyttiin 3.3.1913 jäseneksi Itämeren laivaston ja amiraliteetin laivaveistämöiden hallintoon, mistä hänet 23.12.1913 määrättiin Vaasan läänin kuvernööriksi. Vuoden 1916 alussa Sillman siirrettiin Mikkelin läänin kuvernööriksi. Hän sai eron kuvernöörin virasta ja samalla sotapalveluksesta maaliskuun vallankumouksen jälkeen 1917. Viimeiset vuotensa kenraali Sillman vietti Terijoella. Kunnia- ja ansiomerkit VenA 3 18.12.1896; Aleksanteri III:n hallitsijakauden hop. mm. 1896; VenSt 2 13.4.1901; VenVl 4 rk. 25 v. palv. 5.10.1903; sodan 1904 - 1905 tumma pr. mm. 1906; Hankoniemen voiton 200-vuotismm. 1913; isänmaallisen sodan 1812 vaalea pr. 100-vuotismm. 1913; Romanovien hallitsijasuvun 300-vuotisriemujuhlan vaalea pr. mm. 1913; VenVl 3 19.12.1913; 1914 liikekannallepanon erinomaisen suorittamisen vaalea pr. mm. 1915, VenPR ar.; Kiinan retkikunnan mm. Sillman, Niklas. Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917 -verkkojulkaisu. Studia Biographica 7. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006– (viitattu 12.10.2021). Julkaisun pysyvä tunniste URN:NBN:fi-fe2018111948426; artikkelin pysyvä tunniste http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-ken-000390