Nils Hemmingsson Gissla

How are you related to Nils Hemmingsson Gissla?

Connect to the World Family Tree to find out

Nils Hemmingsson Gissla's Geni Profile

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Nils Hemmingsson Gissla

Birthdate:
Birthplace: Sweden
Death: 1684 (69-78)
Moisio, Paimio, Finland
Immediate Family:

Husband of Sara Tidiksdotter
Father of Samuel Gisselkors; Gabriel Nilsson Geslenius; Krister Nilsson Nilsson Gisselkors; Sara Nilsdotter Gisselkors and Elisabet Nilsdotter Gisselkors

Occupation: Luutnantti 1641, kapteeni 1648. Kajaanin vapaaherrakunnan maakapteeni 1657-1673, Kajaanin pormestari
Managed by: Erkki A Tikkanen (Geni Curator)
Last Updated:

About Nils Hemmingsson Gissla

http://www.servut.us/sarinsuku/Gisselkors_jp.html#Table1 :

"Nils Hemmingsson var synbarligen född i Sverige. Han kallades "Gisslen" redan når han 1641 trådde i tjänst vid Bjöneborgs låns infanteriregemente. Då antecknades om hans tidigare karriär: "Hafwer tient under dragounerne i 4 åhr, sedan uthi pfalzgrefwens hof i 4 åhr, därifrån gifwit sig igen under dragounerne och Ludwig Wettermans compagnie, warit ett åhr fältwäbel och någon tijd fänrich . I Björneborgs läns infanteriregemente var han löjtnant ännu 1645, men kapten och kompanichef i maj 1648. I november s.å. var han reformerad kapten i samma regemente och i den ställningen stod han kvar efter att 1656 "i begynnelsen af dhet Ryske krijget" ha blivit landskapten i Kajana. Där efterträddes han 1673 av sonen Krister Nilsson Gisselkors. Säkra uppgifter saknas därefter om hans vistelseort. Manninen har inte funnit senare omnämnanden av honom i Kajana 15 och gissningen att han bodde på sitt säteri Moisio förefaller rimlig. Han sägs 1678 ha fått en pension om 8 tunnor spannmål. 24 År 1682 skrev han ännu den anhållan, som ledde till konungens beslut 10.7 s.å. om att reduktionen av Moisio skulle anstå under Nils och hans hustrus livstid. Nils avled emellertid kort därpå, före 30.5.1684. Senast 1640 gifte sig Nils Gissla med Sara Tidiksdotter. Hon bodde 1660 och 1661 i Åbo tillsammans med söner som studerade där. Som änka bodde hon tydligen kvar på Moisio till sin död ca 1694."

http://www.holmbergsofcleveland.com/getperson.php?personID=P106&tre...

"Hänet vapautettiin sodan päätyttyä ja hän sai lopulta säterivapauden tiloilleen Paimiossa. Hän toimi Kajaanin vapaaherrakunnan maakapteenina 1657. Hän esiintyy 1679 ja oli kuollut 1684.

Paimion Historia. 193: 1550-luvun lopulla viljeli Moision entisiä kirkontiloja neljä lampuotia. Maata oli jokaisella kuusi tankoa, ja kylvö oli yhteensä neljä puntaa, siis panni tangolle. Talot autioituivat 1600-luvun alussa. Vuonna 1652 läänitti kuningatar Kristiina koko Moision kapteeni Nils Hemminginpojalle. Tämä joutui riitelemään pitäjäläisten kanssa lukkarin mökistä. Lukkari oli saanut pystyttää itselleen mökin autiolle maalle kirkon pohjoispuolelle. Kapteeni vaati lukkaria muuttamaan paikalta. mutta pitäjäläiset väittivät sen olevan kirkon maata. Kapteeni taas väitti, että koska eteläpuolella räpäläiset kyntävät aivan hautuumaan viereltä, ei pohjoispuolellakaan voi olla kirkon maata sen ulkopuolella. Asiaa käsiteltiin oikeudessa 1655. Määrättiin katselmusmiehet tarkistamaan raja kirkon ja Moision välillä, ja elleivät he voi osoittaa mökinpaikkaa kirkonmaaksi, täytyy lukkarin siirtää mökkinsä siitä pois.

(CC 7.215; Halikon kihlakunnan renovoidut tuomiokirjat, VA.)

Neljänneksen peruutuksessa vaadittiin kapteeni Niilo Hemminginpoikaa luovuttamaan kruunulle neljäsosa Moisiosta. Tällöin hänen vaimonsa Sara Didrikintytär pyysi kihlakunnaoikeudelta todistusta, että talojen ollessa autiona oli rakennettu maantiie niiden parhaiden peltojen halki ja aikoinaan oli maanvyörymä vienyt tontit ja rakennukset ja mekoisen osan pelloista Paimionjokeen ja vieläkin joka kevät vieri päivittäin maata jokaisen talon vierestä. Lautakunta ja pitäjäläiset todistivat asian olevan näin, ja todistus annettiin. Moisio peruutettiin kruunulle vasta v. 1695. Se nautti säterivapautta vuosina 1666-1693. Pellavankutoja Heikki asui Moisiossa 1688-1692, vänrikki Nils Gisselkors 1694-1695 (Nils Hemminginpojan pka) ja Matti Martinpoika viljeli sitä 1696-1697. Priitta-leski asui siellä 1698-1700 ja lukkari Pieti Martinpoika 1712-1713.

Paimion Historia s. 275: Vuonna 1652 esitti siltavouti Heikki Jakonpoika luettelon isännistä, jotka olivat lyöneet laimin hirsien uusimisen, niin että Isosilta oli jälleen tulossa kelvottomaksi. Samana vuonna tuomittiin kapteeni Nils Hemminginpoika kunnostamaan moisionpuoleinen sillanpää. Hänelle oli läänitetty koko Moisio v. 1651

Lähde lukemistoja: Oulun Sukututkija-lehdessä 1981:2 Risto Pekkala Oulun Sukututkija-lehden numerosta 1983:1. Mauno Kärnä Paimion Historia, Moisio Kajaanin kaupungin asukkaita, Ohto Manninen"

view all

Nils Hemmingsson Gissla's Timeline