Nils Gustaf Hermansson Malmberg

Lapuan seurakunnan arkisto - Rippikirja 1838-1845 (IAa:11), jakso 386, sivu 385: Nedernurmo 1 Kauppila, Sockne Adj.; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=35092397 / Viitattu 27.11.2021

Lapuan seurakunnan arkisto - Rippikirja 1847-1855, jakso 537, sivu 539: Nedernurmo 19 Marialund, ; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23727251 / Viitattu 27.11.2021

Lapua - rippikirja, 1854-1860 (UK115_III) > Sivu 1110 216: Marielund; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=858... / Viitattu 27.11.2021

Kuolleet /haudatut
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=8686...

https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ylistaro/rippi...

Tähti22.02.1907 Tähti no 8

http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/721167?term=Ni...
--
http://nelimarkka.info/wp/2017/06/sukupuu-8-polvea-2/

http://www.malperi.fi/historia

Niilo Kustaa (Nils Gustaf) Hermaninpoika Malmberg (27201), (Taulusta 44, äiti Elisabeth Simelius) Pitäjänapulainen Lapualla 1842, s. 16.2.1807 Ylistaro, kastettu 19.2.1807 Ylistaro, k. 21.9.1858 Lapua, haudattu 27.9.1858 Lapua, kuolinsyy slag. Ylioppilas Turussa, vihittiin papiksi 1830. Etelä-Pohjanmaan herännäisyyden johtaja. Student 1827; prestvigd 11.06.1830; Sockneadjunct i Lappo 1842. Erinomainen saarnaaja ja kansankielen käyttäjä. Nils Malmberg on jäänyt historiaan ennen kaikkea sytyttävänä saarnamiehenä. Hänen julistuksensa vaikutus ei perustunut vain harvinaislaatuisiin kykyihin ja ulkonaisiin edellytyksiin. Malmbergin saarnojen ja seurapuheiden satuttava voima oli ennen muuta kilvoittelevan uskon tulessa, joka Jumalan rakkauden "palavasta pensaasta" oli tullut häneen. Neljä ensimmäistä ikävuottaan Niilo Kustaa vietti Ylistaron Ookilassa. Perhe asui sitten Reisjärvellä, myöhemmin Laihialla. Näin Niilo sai käydä koulua Raahessa, Oulussa ja Vaasassa, joten lapsuus- ja kouluaika oli täynnä alituista siirtymistä paikasta toiseen. Samantapainen epäyhtenäisyys lyö leimansa myös hänen ylioppilasvuosiinsa 1827 - 1830. Näiden vuosien aikana sattui Turun palo, minkä vuoksi yliopisto siirtyi vanhasta akatemiakaupungista Helsinkiin. Näin syntyneen vapaa-ajan 1827 Malmberg toimi kotiopettajana Ruovedellä Ritoniemen kartanossa. - Helmikuussa 1829 nuori ylioppilas temmattiin Pietariin. Vaikka Malmbergin toiminta Pietarissa jäi lyhyt aikaiseksi, tällä vaiheella on nähtävästi ollut hyvin suuri merkitys hänen vastaiselle elämälleen. Nuori jumaluusopin ylioppilas joutui kosketukseen pietismin hengellisen siunauksen kanssa, joka jo sata vuotta aikaisemmin oli juurtunut Pietariin ja Baltian maihin, ja jonka vaikutukset olivat ulottuneet myös Suomeen. Venäjän luterilaisen kirkon piispana toiminut Sakari Cygnaeus kielsi häntä saarnaamasta muualla kuin kirkossa. Tätä määräystä seurasi pian käsky nopeasti lähteä koko kaupungista. - Papiksi vihkimisen jälkeen Malmberg määrättiin 1830 apulaiseksi Kalajoen laajaan seurakuntaan. Siellä hän tuli tuttavuuteen Joonas Laguksen kanssa, millä oli huomattava merkitys hänelle. Opiskeluvuosiin sisältynyt Ruoveden vaihe toi Malmbergin elämään suhteen hänen tulevaan puolisoonsa, Sofia Amanda Karolina Berghrothiin. V. 1833 Malmberg määrättiin välivuodensaarnaajaksi Nivalaan (silloinen Pidisjärvi). Näin hän pääsi lähemmäksi Pohjois-Savon alueita missä niinikään jo aikaisemmin oli tapahtunut uskonnollista herätystä ja missä talonpoika Paavo Ruotsalainen vaikutti hengellisenä johtajana. Keväällä 1838 Malmberg määrättiin kappalaisen apulaiseksi Lapualle. Hänen tuleville vaiheilleen ja elämäntyölleen kohtalokas vaikutus tuli olemaan sillä, että hänen jonkin verran nuorempi virkaveljensä pastori Frans Oskar Durchman, joka myös oli toiminut Kalajoella, samoihin aikoihin määrättiin Ylihärmään. Kesällä 1838 oli vietetty Ruoveden pappilassa Evelina Berghrothin ja Durchmanin häät, joten nämä toistaiseksi läheisinä ystävinä työskentelevät papit olivat langokset. Samalla he joutuivat etäämmälle Joonas Laguksesta, Kalajokilaaksosta. Tässä vaiheessa pidettiin Kalajoen käräjät 1838 - 1839, joilla vuoden 1726 - konventikkeliplakaatin - perusteella useita heränneitä talonpoikia ja pappeja syytettiin ja tuomittiin seurojen pidosta. Puolen vuoden viraltapano, joka sisältyi Kalajoen käräjien päätökseen pantiin käytäntöön 1842. Sen ajan Malmberg asui Ruovedellä Peskan talossa. Sitten seurasi lyhyt toimintakausi Uusikaarlepyyssä, Topeliuksen kaupungissa. Mutta jo saman vuoden lopulla hänet määrättiin Lapuan pitäjän apulaiseksi. Toimenpide perustui Lapuan ja siihen kuuluvien kappeliseurakuntien talonpoikien anomukseen, jossa he tuomiokapitulille ja arkkipiispalle esittivät yhteisen toivomuksen saada Malmberg sananpalvelijakseen. - Juuri Lapuan kaudella Malmbergin vaikutus kohosi korkeimmilleen. Malmberg osti 1848 Lapualta Marielundin tilan, jota hän tehokkaasti viljeli. Marielundista muodostui joksikin aikaa herännäisyyden huomattava keskuspaikka. - Erittäin alaslyövästi vaikutti kaiken aikaisemmin koetun lisäksi Malmbergin ja herännäisyyden kannalta häätilaisuus Ylistaron Hanhikoskella helmikuun 24 päivänä 1852. Mitkä tekijät tapahtumien kulkuun lienevätkin vaikuttaneet, tuosta ajasta lähtien useimmat Malmbergin pappistoverit hylkäsivät hänet. Malmbergin elämä oli täynnä myrskyjä ja taisteluja. Mutta hänen elämäntyöhönsä liittyi suuri siunaus. Niilo Kustaa Malmberg haudattiin Lapualle. Lähde: Eteläpohjalaisia elämäkertoja -teos M-Ö. 1965 Tapaaminen 1834 Paavo Ruotsalaisen kanssa johti Savon ja Pohjanmaan herännäisyysliikkeiden yhtymiseen. (GS 9378 & Suuri Henkilökirja WSOY).

22.6.1827 Nils Gustaf Malmberg 14377. * Ylistarossa 16.2.1807. Vht: Isonkyrön pitäjänapulainen, FM Herman Malmberg 11326 (yo 1799, † 1809) ja Elisabet Margareta Aejmelaeus tämän 1. avioliitossa. Oulun triviaalikoulun oppilas 8.2.1822 (cl. I). Vaasan triviaalikoulun oppilas 24.8.1824 – 14.6.1827. Pääsykuulustelu 22.6.1827. Ylioppilas Turussa 22.6.1827. Pohjalaisen osakunnan jäsen 23.6.1827 [1827] Nicolaus Gustavus Malmberg die XXIII Junii natus XVI Februarii MDCCCVII. | Sacros obtinuit ordines 1830. Adjunctus Præpositi Contractus in Kalajoki, dein Adjunctus Parhoeciæ Lappoënsis. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 11.6.1830. — Saarna-apulainen Pietarissa 1829, tuli siellä herätykseen. Pappina Kalajoella ja Nivalassa. Lapuan kappalaisen apulainen 1838. Pidätetty virantoimituksesta puoleksi vuodeksi luvattomien hartausseurojen pitämisen takia 1842. Uudenkaarlepyyn kappalaisen apulainen s.v. Lapuan pitäjänapulainen s.v. Etelä-Pohjanmaan herännäisyyden johtaja vuoteen 1852. † Lapualla 21.9.1858.

http://sv.wikipedia.org/wiki/Niilo_Kustaa_Malmberg

http://fi.wikipedia.org/wiki/Niilo_Kustaa_Malmberg

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=14377

http://www.malperi.fi/