Olli Veikko Urmas Runolinna

http://runeberg.org/kuka/1978/0819.html

1932:

Heikkorakenteinen, lyhytkasvuinen. On luonteeltaan rauhallinen. Edistyy koulussa hyvin.

• ************* Oskar Merikanto Tyrvännössä

Merikanto omisti Kesäillan valssin Tyrvännön neidoille ja kauniille maisemille

Oskar Merikannon nuoruuden ajan sävellys Grande Valse jalostui Tyrvännössä Kesäillan valssiksi. Tyrväntöön liittyy myös 1960-luvun lopulla löytynyt Merikannon urkusävellys, jonka käsikirjoitus löytyi ystäväperheen huvilan kaapin päältä. Toimittaja Aarno Cronvallin radio-ohjelma Unohtunut urkufantasia - Muistoja Oskar Merikannon Tyrvännön vuosilta - kertoo kahden Merikannon säveltämän kappaleen tarinat. Ohjelma esitettiin Yleisradion yleisohjelmassa vuonna 1969. Samalla saivat ensimmäiset julkiset esityksensä aiemmin tuntemattomat nuoren Merikannon teokset.

Itse asiassa Aarno Cronvall teki Tyrvännössä käytyään kaksikin Merikannon Tyrvännön ajasta kertovaa ohjelmaa; toinen keskittyi yllättäen löytyneeseen urkufantasiaan, toinen taas valssiin, jonka aineksista Merikanto sävelsi Tyrvännössä Kesäillan valssinsa. Koska molemmissa ohjelmissa käytettiin samaa Retulansaaressa tehtyä materiaalia, tämä kirjoitus ottaa vapauden niputtaa ne yhteen.

Kesäkuun kauniina iltana 1969 Tyrvännön hautausmaalle kokoontui neljä miestä - herrastuomari Aatto Mattila, professori Urmas Runolinna, Yleisradion nauhurijakelun hoitaja Paavo Toivanen ja toimittaja Aarno Cronvall - muistelemaan säveltäjä Oskar Merikantoa (1868 - 1924). Syy käyntiin Tyrvännön hautausmaalla ei ollut Kesäillan valssi, vaan Tyrvännöstä löytynyt alkuperäiskäsikirjoitus teokseen, jota ei oltu vielä kertaakaan julkisesti esitetty. Löydöstä kertoo ohjelmassa tarkemmin professori Urmas Runolinna:

"Käsikirjoitus löytyi pari vuotta sitten huvilaltamme ison kaapin päältä, rullaan käärittynä yhdessä joidenkin muiden nuottien kanssa. Kertojan isä vietti kesäisin paljon aikaansa Tyrvännössä, ja huvilalla oli piano, jolla hän paljon soitteli. Useana pyhänä Valdemar Runolinna soitti myös urkuja Tyrvännön kirkossa. Nuottirulla oli hänen perujaan."

Alun pitäen Valdemar Runolinna oli käynyt urkuri- ja lukkarikoulun vuosina 1895-96, myöhemmin perheen kasvaessa hän siirtyi toiselle alalla, mutta musiikki ei jäänyt. Hän pystyi soittamaan pianoa sekä urkuja ja vapaasti improvisoimaan niillä. Runolinna oli taitava Merikannon tulkitsija.

Merikanto ja Runolinna varmaan tutustuivat urkuri- ja lukkarikoulussa. Merikanto oli koulun opettaja, ja myöhemminkin he olivat jatkuvasti yhteydessä toisiinsa. Vuonna 1895 tehty sävellys oli omistettu Urmas Runolinnan isälle vuonna 1905. Käsikirjoitus oli käytetyn näköinen, ja isä varmaankin oli soittanut sitä Tyrvännön kirkon uruilla. Isä kuoli Tyrvännössä vuonna 1927, nuotit käärittiin pinkkaan ja unohdettiin. Niiden ympärillä oli Hämeen Sanomia vuodelta 1926.

Kun kukaan pojista ei soittanut etenkään urkuja, nuotit saivat jäädä hyllylle 40 vuodeksi.

Käsikirjoitus tuli puheeksi Tyrväntö-seuran puheenjohtajan Aatto Mattilan kanssa, samalla kun miehet miettivät, mitä huvilalla ehkä oli yleensäkin museotavaraa. Mattila innostui tutkimaan nuotteja.

Näin Aatto Mattila kertoo ohjelmassa:

"Kun kuulin, että professori Urmas Runolinnalla oli Merikannon itsensä signeeraama käsikirjoitus, nimeltään Konserttifantasia uruille, ajattelin, että siitä tulisi erinomainen näytöskappale Tyrvännön kotiseutumuseoon. Samaan aikaan kesäasukkaaksi Tyrväntöön tuli Yleisradiossa työskennellyt Paavo Toivanen, joka lupasi toimittaa nuotit Helsingissä asiantuntijalle."

Tyrväntö-seura jäi kuuntelemaan korvat herkkänä, mitä tuleman pitää.

Toivanen soitti urkutaiteilija Tauno Äikäälle. Tämä haki käsikirjoituksen, soitti parin päivän kuluttua ja kertoi sen olevan varsin esityskelpoinen teos. Hän hyräili puhelimessa pätkän urkufantasiaa - tunnettuun virteen pohjautuvaa melodiaa, Oi Herra ilo suuri.

Aatto Mattila kertoo Merikannon liittymisestä Tyrväntöön:

"Muistan Valdemar Runolinnan oikein hyvin, ja tiedän, että hänen luonaan kävi hyvin taitavia musiikki-ihmisiä. Mattilan isä ja Maija Vaulo Retulansaaren Ylikartanosta kertoivat, että Merikanto vietti kesiä Retulansaaressa Voionmaiden vieraana useana kesänä. Siinä ohessa Merikanto oli käynyt useasti soittamassa pianoa naapurissa Ylikartanossa. Kerrotaan hänen saaneen myös aiheita sävellyksiinsä Tyrvännössä ollessaan. Etelä-Hämeen kaunis luonto on antanut aiheita monille taiteilijoille, myös Oskar Merikannolle."

Runolinna kertoo Kesäillan valssin historiasta, sen kun sanotaan liittyneen Tyrväntöön.

Tämä Kesäillan valssi on suurin piirtein sama kuin Merikannon aiempi sävellys Grande Valse, siinä on vain muodollisia eroja. Hän yritti ottaa selvää milloin Grande Valse on sävelletty. Sen käsikirjoitus oli luovutettu pari vuotta aiemmin Hämeenlinnaan Sibelius-museolle, vuosilukua siinä ei valitettavasti ollut. Merikanto vietti kesää Retulansaaressa noin 1890, sen jälkeen kun hän vuosina 1887-88 oli opiskellut Leipzigissä. Siellä hän sävelsi useita romanttisia kauniita kappaleita, ja saattaa olla, että valssi on syntynyt siellä. Mutta Voionmaan suvussa on kulkenut perimätieto, että Merikanto olisi säveltänyt Kesäillan valssin Retulassa. Ja omistanut sen sitten Retulan kauniille tytöille. Mahdollisesti hän Retulassa muokkasi Grande Valsen Kesäillan valssiksi.

Tyrvännössä asuvalla 97-vuotiaalla Maija Vaulolla oli lukuisia omakohtaisia muistoja Merikannosta. Näin Maija Vaulo kertoi ohjelmassa keskustellessaan Aatto Mattilan kanssa:

"Muistelen, että hän vietti kesää Tyrvännössä Retulansaaren Alikartanossa vuonna 1890. Hän vieraili lehtori Walinin perheessä, jonka pojat olivat saman ikäisiä, ja hänen parhaita ystäviään. Heitä hän tuli tervehtimään. Merikanto oli jo silloin tunnettu taiteilija. Lehtori Walin oli vuokrannut kesäksi Alikartanon alirakennuksen. Kun Walinin asunnossa ei ollut soittokonetta, nuoret toivat hänet Ylikartanoon, koska siellä oli vanha taffelipiano. Ja sitä Merikanto alkoi mielellään soitella. Aina kun hän soitti, kaikki riensivät saliin kuuntelemaan esitystä. Merikanto soitti kauniisti, ja muut kuuntelivat hartaana."

Nuori Merikanto oli Vaulon mukaan iloinen reipas nuori mies, joka oli kaikille ystävällinen. Sävelsikö hän täällä ollessaan? "Se oli niin, että siihen aikaa puhuttiin varmana, että Merikanto olisi saanut täältä aiheen Kesäillan valssiin. Hän oli sanonut, että tahtoo omistaa sävellyksensä Tyrvännön nuorille neitosille ja kauniille maisemille. Hän oli kovin ihastunut Tyrvännön maisemiin."

Oliko hänellä täällä mielitiettyä, kysyi Mattila. Maija Vaulo ei tiedä olleen, muistelee vain lukeneensa, että joku olisi ollut. Siviä Walin oli hänen hyvä ystävänsä, mutta ei Vaulon tietämän mukaan sen kummempaa. Kuulemma Grande Valse oli omistettu Siviä Walinille. Vaulon mukaan Oskar Merikanto oli Valdemar Runolinnan opettaja kanttoriurkurikoulussa, tämä meni kouluun vasta 1895, mutta oli Tyrvännössä jo aiemmin tutustunut Merikantoon.

Miten Merikanto osallistui paikkakunnan rientoihin muuten?

"Hän otti osaa kaikkiin pitäjän ja kylän nuorten rientoihin. Kun pitäjän nuoret ja Walinin lapset puuhasivat Tyrväntöön kansanjuhlaa, Merikanto oli päähenkilönä."

Ohjelmaan oli valittu Minna Canthin näytelmä Roinilan talossa, Merikanto esitti siinä Roinilan palvelijan Maunon osaa,. Esitys oli Suotaalassa Anttilan talon uudessa suuressa heinäladossa. Isäntä Kaarle Anttila oli innostunut teatterista, ja hän oli myös mukana. Maija Vaulo ei muista esityksestä kuin yhden kohdan, joka oli jäänyt lähtemättömästi mieleen. Roinilan talon tytär Anna istuu kiikussa, ja sitä heiluttaa hiljalleen palvelija Mauno, ja laulaa laulua joka alkoi "Piu pau, kehto heilahtaa, kun lapsi uinahtaa…" Hänellä oli kuulemma kaunis lauluääni.

Diplomiurkuri Tauno Äikää kertoo millaisia olivat ensivaikutelmat teoksesta Konserttifantasia uruille:

"Teoksen saatuani ensivaikutelma oli positiivinen. Koska sitä ei kuulemma ollut aiemmin esitetty, päätin harjoittaa sen."

Äikää on esittänyt muutakin Merikannon urkumusiikkia, miten siis luonnehtia Konserttifantasiaa uruille? "Se on muunnelma koraalista. Merikanto on onnistunut siinä hyvin, hän oli mestari tekemään muunnelmia mm. kansanlauluista." Äikään mielestä se oli joukko muunnelmia koraalista Oi herra ilo suuri.

Alussa on johdantoaiheinen osa, jossa on pieni aihe koraalista. Tämän jälkeen seuraa viisi muunnelmaa eri äänissä, muutamat ovat loisteliasta ja värikästä Merikantoa, ja niistä näkee, että hän oli taitava urkuri. Äikää arvelee, ettei teoksella tule olemaa laajaa käyttöä, mutta jumalanpalveluksen lopussa voi soittaa muunnelmia loppusoittona. Teos on kaunista ja romanttista Merikantoa, siinä on hänelle tyypillisiä lyyrillisiä välikkeitä. Tauno Äikää siis esitti löytyneen teoksen ensi kertaa tässä radio-ohjelmassa - sen jälkeen kun Valdemar Runolinna oli soittanut sitä Tyrvännön kirkossa.

Saman ajan toisessa ohjelmassa kuullaan myös Grande Valse. Pianotaiteilija Helinä Kurkisuonio-Peltonen, joka sen esitti, kertoo:

"Grande Valse sisältää kaikki pääteemat, joista Kesäillan valssi koostuu, mutta alussa on nelijakoinen marssiosa, joka on eri, ja matkalla on teeman pätkiä , joita ei Kesäillan valssissa ole. Ilmeisesti Merikanto on myöhemmin koonnut Grande Valsen parhaista paloista Kesäillan valssin."

Miksi teosta ei ole sitten luetteloissa? Ehkä teoksen olemassa olosta ei ole ollut tietoa. Tosin sen käsikirjoituksessa lukee Opus 7. Se on Siviä Walinille omistettu käsikirjoitus, ja tiettävästi muuta kappaletta ei ole ollut olemassa.

Tyrväntö-verkko

• Reference: MyHeritage Family Trees - SmartCopy: Jan 5 2021, 20:17:08 UTC
• Reference: MyHeritage Family Trees - SmartCopy: Jan 31 2021, 16:47:15 UTC

  ---

GEDCOM Note

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Urmas:
varusmies:
17.1.40 Ps.Koul.K varusmies
15.2. - 16.5.40 RAUK
17.5.40 KeskusKorj varusmies
14.8.40 Hel.skp opintolykk. 10 kk. 13 vrk
30.6.41 Ps.Koul.K kirjuri
12.11.41 - 28.1.42 RUK oppilas
29.1.42 HTK 2 J.joht. ja tsto.ups.
29.11.42 vap. varusmiespalv. 2 v. !!!!
-------------------------------------------------------------------------------------------
reserviläinen:
30 .11.42 HTK 2 J.joht. ja tsto.ups.
28.2.43 16. TyK.K J.joht.
3.6.43 Rj.P 6 J.joht.
27.6. - 31.7.43 38.SotaS potilas
1.8.43 HTK 9 täyd.henk
7.8.43 Rj.P 6 J.joht.
1.4.44 Hel.skp lomautettu 2 kk 15 vrk
15.6.44 Rj.P 6 J.joht.
13.11.44 kotiutettu 1v. 9 kk.
----------------------------------------------------------------------------------------
30.5.40 korpr.
8.8.41 alik.
15.2.42 vänr.
24.5.44 luutn.
4.6.67 yliluutn.
4.6.74 kapt.

18.8.44 VR 4
1958 Mm 1941 - 45

��toiminut pst-kiv. J.joht. 3.6.43 lähtien.
Taistelussa osoittautunut rohkeaksi upseeriksi.
Fyys. hiukan heikko, henkinen vire hyvä.
Kenttäkelpoisuus hyvä��

� �Otamäen kaivosinsinöörejä - ei sijoiteta toistaiseksi�

� �Palvellut rintamajoukoissa upseerina.
Rj.P 6:n komentaja Matti Murole antanut hänestä hyvän lausunnon.
Osallistunut -67 mp-kurssille & suorittanut 3 VSS-kurssia.
Jatkokoul. yliluutnanttina 34 vrk�

� �23 - 27.11.70 VSS-krs. � fyys. kunto heikohko��

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx