Oskar Reinhold Jaakonpoika Koskela

Rautatieläinen. Rautatiekirjuri Ylistarossa. Sitä ennen asemavirkailija ja sähköttäjä Pihlajaveden rautatieasemalla 1917-.

Pihlajaveden suojeluskunnan perustajajäsen. Pihlajaveden suojeluskunnan päällikkö 12.2.1918 - 8.9.1918, 1.3.1819 - 31.12.1920 ja 1.5.1921 - 30.9.1924.

Koskela-nimi lienee otettu perheen / isän aiemman kotikylän Pedersören Forsbyn (suomenkielinen käännösvastine Koskela / Koskikylä) mukaan. Myös Oskarin veli Vilho otti käyttöön Koskela-nimen vuonna 1906, mistä on merkintä Suomen virallisessa lehdessä. Hän käytti aiemmin nimeä Lillqvist. Oskarin nimenmuutoksesta ei ole löytynyt merkintää ilmeisesti siksi, että hänellä ei ollut käytössä aiempaa sukunimeä. Perheellä ei ollut varsinaista sukunimeä, mutta heidät on merkitty kirjoihin talonnimellä Lillmåns Pedersörestä muuttamisen jälkeen Urjalan rk:aan 1880-1889 saakka, jolloin nimi on yliviivattu. Andersson-nimeä on merkitty myöhemmin useille perheenjäsenille perheen isän patronyymin mukaan.

Oskar Koskela oli toisen polven rautatieläinen.

Oskar Koskela oli elokuvaohjaaja, professori Matti Kassilan eno.

Järkyttävä metsästysmatka

Asemakirjuri Koskela kuollut omituisissa olosuhteissa Ylistarossa.
Sunnuntaina oli Ylistaron aseman kirjuri Oskari Koskela ollut metsästämässä. Tällöin hän oli
pudonnut suonsilmäkkeeseen, josta oli suurella vaivalla ponnistellut ylös, jääden hänen toinen
kenkänsä ja sukkansa silmäkkeeseen. Jonkun matkaa kuljettuaan hän oli tuupertunut kuoliaaksi,
luultavasti paleltumisen ja väsymyksen vuoksi. Hänen jalkansa olivat verissään ja vaatteensa
jäätyneinä, kun hänet löydettiin. Oskari Reinhold Koskela oli synt. 11.6. 91 Hän tuli rautatielle
harjoittelijaksi 29.1. 1909, pääsi vakinaiseksi sähköttäväksi Pihlajavedelle 1.7. 1917, tullen sieltä
Ylistaroon kirjuriksi 1.3.?. Vainaja oli perheellinen, 5 lapsen isä. Lähde:
Keuru – Pihlajavesi – Mänttä N:o 43. 4.11.1931

Lähteet:

• Kangasala - syntyneet, 1890-1906 (MKO689-702) > 34: 06 1891; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=168... / Viitattu 6.7.2021
• Kangasala - rippikirja, 1880-1890 (MKO118-160) > Sivu 719 603: sivu 719; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=155... / Viitattu 8.7.2021
• Kangasala - rippikirja, 1892-1901 (MKO161-202) > Sivu 820 693: sivu 820: Rautatie, Ratamestareja; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=155... / Viitattu 6.7.2021
• Nimitetty sähköttäjäksi Pihlajaveden asemalle 1917: Suomalainen, 04.06.1917, nro 61, s. 2 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1295643?page=2 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• Pihlajavesi rippikirja 1910-1920 (AP I Aa:9) Sivu 485 (Pihlajaveden asema, Leivo, Salin, Lindblom, Lang, Svanström, Koskela, Markkala, Wilkman, Gummerus, Stålberg, Puusaari) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4422... / Viitattu 27.04.2024
• Keski-Suomen Suojeluskuntalainen no 10 26.10.1926: Pihlajaveden suojeluskunta, sivu 8
• Laatokka 03.11.1931 no 124, Metsämies löydetty kuolleena tieltä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1740101/artic...
• Keuru – Pihlajavesi – Mänttä N:o 43. 4.11.1931
• Kuolinilmoitus: Vaasa, 05.11.1931, nro 256, s. 1 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1942941?page=1 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• Kulmala, Lauri, “Keurusseutu vapaussodassa,” Keuruun Veräjä, viitattu 8. heinäkuuta 2021, https://keuruunveraja.fi/items/show/44.
• Aino Korjan historiikki Vallankumousajoista sotavuosien läpi