Oskari Tokoi

Oskari Tokoi
Antti Oskari Tokoi (ent. Hirvi, 15. toukokuuta 1873 Kannus – 4. huhtikuuta 1963 Leominster, Massachusetts, Yhdysvallat) (89 vuotta) oli suomalainen poliitikko ja toimittaja. Hän oli Suomen työväenliikkeen alkuvuosien keskeisiä hahmoja.

Elämänvaiheet
Tokoi kävi kansakoulun ja työskenteli renkinä. Hän lähti vuonna 1891 Yhdysvaltoihin, jossa hän työskenteli muun muassa kaivosmiehenä ja tutustui sikäläiseen ammattiyhdistystoimintaan. Hän palasi vuonna 1900 Suomeen Kannukseen maanviljelijäksi ja kauppiaaksi. Hänet valittiin vuonna 1905 Kannuksen työväenyhdistyksen puheenjohtajaksi ja vuoden 1907 vaaleissa eduskuntaan SDP:n listalta. Vuonna 1912 Tokoista tuli Suomen Ammattijärjestön puheenjohtaja. Vuonna 1913 hänet valittiin eduskunnan puhemieheksi, ja 1917 hänet nimitettiin Suomen Senaatin talousosaston varapuheenjohtajaksi. Tuolloin hänestä tuli maailman ensimmäinen sosiaalidemokraattinen pääministeri.

Tokoi kuului vallankumoushallituksen kansanvaltuuskuntaan elintarvikekomissaarina Suomen sisällissodassa punaisten puolella ja joutui vuonna 1918 pakenemaan maasta. Sodan jälkeen hän toimi brittiläisen everstiluutnantin arvoon verrattavana suomalaisena apulaisjohtajana brittien varustamassa Muurmannin legioonassa, joka osallistui suojeluskuntien vastaiseen sotaan Itä-Karjalassa tarkoituksena turvata länsivaltojen edut suomalaisia ja mahdollisesti myös saksalaisia vastaan. Yksi tavoite oli ”vapauttaa Suomi saksalaisista miehittäjistä”.

Muurmannin legioonan perustaminen johti Tokoin ja Otto Wille Kuusisen välirikkoon. Vasta perustettu Suomen Kommunistinen Puolue (SKP) langetti Kuusisen johdolla ja hänen kumppaneilleen kuolemantuomion, jota ei koskaan peruttu. Tokoin perhe joutui sen vuoksi sijaiskärsijäksi Neuvostoliitossa, mutta myös sotien välinen Suomi suhtautui täälläkin kuolemaantuomittuun Tokoihin ja hänen perheeseensä vähintäänkin penseästi.

Tokoi siirtyi 1921 Englannin ja Kanadan kautta Yhdysvaltoihin, jossa hän työskenteli Massachusettsin Fitchburgissa ilmestyneen sosiaalidemokraattisen Raivaaja-lehden toimittajana vuosina 1922–1949

Toisen maailmansodan aikana Tokoi toimi Suomen avuksi Help Finland -järjestön varapuheenjohtajana. Vuonna 1944 eduskunta vapautti Tokoin niin sanotulla Lex Tokoilla vuoden 1918 maanpetossyytteistä[1] ja kumosi hänelle niiden vuoksi langetetun kuolemantuomion. Tokoi vieraili Suomessa vuonna 1949 ja uudelleen vuosina 1953, 1957 ja 1958. Vuonna 1957 hän puhui yksikamarisen eduskunnan 50-vuotispäivän kunniaksi järjestetyssä juhlassa.[3] Loppuelämänsä Tokoi asui Yhdysvalloissa.

Yksityiselämä
Oskari Tokoi ja Hanna Räinä Lumijoelta menivät 1897 naimisiin Kaliforniassa.[1] Heille syntyi seitsemän lasta: Oskar ja Hanna[5] 1899, Karl Nestor 1901, Tyyne 1903, Lauri 1906, Laila 1908 ja Aune 1911. 1920-luvun alussa perhe joutui Venäjällä hajalle, mutta Hanna pääsi lopulta Suomeen neljän lapsensa kanssa. Vuonna 1924 Hanna muutti Fitchburgiin, missä hän kuoli vuonna 1938. Nestori ja Tyyne jäivät Venäjälle (Neuvostoliittoon), jossa heidät teloitettiin Stalinin vainojen aikana. Vuonna 1939 Tokoi solmi avioliiton amerikkalaisen Eva Pearl Johansonin (Whiteker) kanssa.

Muistamiset
Vuonna 1992 Kannuksen työväenyhdistyksen talon alakertaan perustettiin Oskari Tokoi -museo. Helsingin Kalliossa sijaitsee Tokoin mukaan nimetty Tokoinranta.

Oskari Tokoin kirjoittamia kirjoja
Piirteitä maatalouskysymyksestämme, Osuuskunta Kehitys, 1911.
Kertomus työväen ammatillisten järjestöjen asettaman työttömyyskeskuskomitean toiminnasta syysk. 6 p:stä 1914 heinäkuun 1 p:ään 1915 ja työttömyystilasto, Suomen ammattijärjestö, 1915
Torpparien asia ratkaisun edessä : sos.-dem. puolueen maatalouskomitean toimenannosta, [s.n.], 1916.
Sarja: Suomen sos.-dem. Puolueen vaalikirjasia; n:o 1 (myös ruotsiksi:)
Torparenas sak inför sin slutliga lösning, Social-demokratiska partiet, 1916. Sarja: Soc.-dem. Partiets valbroschyr; 1
Maanpakolaisen muistelmia, isänsä muistiinpanojen perusteella kirjoittanut Irene Tokoi. Tammi, 1947. (2. p. 1959)
Who's who among Finnish-Americans : a biographical directory of persons of Finnish descent who have made noteworthy contributions to the pattern of American life, planning committee: Oskari Tokoi, John Suominen, Henry Askeli. Fitchburg, Mass.: Raivaaja Publishing Company, 1949
Amerikan suomalaisia, Tammi 1949
Lapsuuteni muistoja I−II, Keski-Pohjanmaan maakuntaliitto, , 1953, 1955
Oskari Tokoi: muistojulkaisu, Oskari Tokoin muistomerkkitoimikunta, 1973

Lähteet
Oskari Tokoi Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
Otavan Iso tietosanakirja, osa 8, palsta 1493. Helsinki: Otava, 1964.
Reijo Perälä: Oskari Tokoi – kuolemantuomion saanut pääministeri 2013.
Yle Elävä Arkisto. Viitattu 8.9.2014.
Sulkanen, Elis: Amerikan suomalaisen työväenliikkeen historia, s. 501.
Fitchburg, Massachusetts: Amerikan Suomalainen Kansanvallan Liitto, Raivaaja Publishing Company, 1951. Teoksen verkkoversio.
Maanpakolaisen muistelmia,Tammi 1947 s 88. Hanna kuoli jo ennen saman vuoden kesän loppua

Kirjallisuutta
Pentti Pulakka (toim.): Keskipohjalaisia elämäkertoja. Kokkola: Keski-Pohjanmaan säätiö, 1995. ISBN 951-97331-0-8.
Raimo Seppälä: Pelon vuodet: Arvo "Poika" Tuomisen salaista kirjeenvaihtoa Tukholmasta 1944−1956. Helsinki: Tammi, 1983. ISBN 951-30-5888-3.

Aiheesta muualla
Oskari Tokoi Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen).
Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Ylen Elävä arkisto, Reijo Perälä, Oskari Tokoi – kuolemantuomion saanut pääministeri
Finlandia-katsaus 109 (1949), alusta 40 sek. - Oskari Tokoin saapuminen Suomeen
Artikkeli Oskari Tokoista Uutispäivä Demarissa (Internet Archivessa)
Oskari Tokoin muistokirjoitus Uutispäivä Demarissa (Internet Archivessa)
Suomi 80, Tampereen yliopisto
Oskari Tokoi Arjenhistoria-palvelussa

Edeltäjä:
P. E. Svinhufvud
Eduskunnan puhemies 1912–1914
Edeltäjä Pehr Evind Svinhufvud
Seuraaja Kaarlo Juho Ståhlberg
Edeltäjä: Keisarillisen Suomen senaatin talousosaston varapuheenjohtaja:
Anders Wirenius Suomen senaatin puheenjohtaja
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Oskari_Tokoi

Poliitikko, toimittaja Oskari Tokoi ja vaimonsa Eva palaamassa Suomen-vierailulta (tai lähdössä Suomeen). (1949-1957).
Finna CC BY 4.0

Oskari Tokoin patsas Kannuksessa, Kuva v. 2022 T. Mutanen.

http://en.wikipedia.org/wiki/Oskari_Tokoi

http://fi.wikipedia.org/wiki/Oskari_Tokoi

http://sv.wikipedia.org/wiki/Oskari_Tokoi

http://www.genealogia.fi/genos-old/65/65_111.htm

Synnyinkoti Kannuksen Viirteen Tokoin talo

Senaattori Oskari Tokoin (1873-1963) sukujuurista ei löydy kovinkaan paljon julkaistua tietoa muualta kuin hänen muistelmateoksistaan. Muissa lähteissä olevat tiedot ovat sitä paitsi joskus virheellisiä. Esim. joissakin tietosanakirjoissa Oskari Tokoin syntymäpaikaksi on merkitty Perho. Hän oli kuitenkin nimenomaan kannuslainen, vaikkakin hänellä oli esivanhempia muissakin keskipohjalaisissa pitäjissä.

Antti Oskari Tokoi syntyi Kannuksen Yliviirteen kylän Tokoin talossa 15.5.1873. Samoin hänen veljensä Matti William ja kaikki kolme sisartaan, Emmi Josefiina, Ida Sofia ja Anna Mariana, syntyivät Kannuksessa. Oskari Tokoin isänpuoliset sukujuuret ovat Kannuksessa, Lohtajalla ja Kaarlelassa, äidinpuoleiset Kälviällä ja Lohtajalla. Nimenomaan kannuslaisena hänen sukuaan voidaan pitää siinä mielessä, että Oskari Tokoi itse, hänen isänsä, isoisän isä ja vielä tämänkin isä olivat kaikki syntyneet Kannuksessa, jossa hänen isänpuoleisia esivanhempiaan on asunut ainakin vuodesta 1600 lähtien.

Sukunimet ovat ongelma keskipohjalaisissa niin kuin yleensäkin länsisuomalaisissa suvuissa. Nimeä vaihdettiin näet aina talon nimen mukaan ja joskus muutenkin. Varsinaiset sukunimet otettiin käyttöön vasta sukunimistä vuonna 1920 annetun lain tultua voimaan. Oskari Tokoi käytti koko ikänsä samaa Tokoi-nimeä, mutta hänen isällään oli elämänsä aikana kaksi »sukunimeä», hänen isoisällään kolme ja isän äidillä peräti viisi.

Kannuksen seurakunta > Kannuksen seurakunta > Syntyneiden ja kastettujen luettelot > Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1856-1879 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9461788

Kannus > rippikirja, 1873-1882 > 269: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1978...

Kannus > rippikirja, 1884-1893 > 411: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1978...

Kannus > rippikirja, 1895-1905 > 271: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1978...

https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/241

https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/911623.aspx

Профиль создан автоматически, исходя из отчества и фамилии репрессированного ребёнка

~ Источник: Ленинградский мартиролог: 1937-1938

~ Жертвы политического террора в СССР, 4-ое издание