Otto Kauppinen

Mikko Moilasen kokoamaa tietoa::

Muutti äitinsä mukana Helsinkiin elokuussa 1902. Kuului Sörnäisten suomalaiseen seurakuntaan. Ollut naimisissa, mutta avioliitosta ei syntynyt lapsia. Epämääräisen muistitiedon mukaan hänet olisi ammuttu Suomenlinnassa kapinallisena, mutta kuolinajan perusteella kuolema ei ole liittynyt ainakaan vuoden 1918 tapahtumiin - nähtävästi muistitieto ei pidä lainkaan paikkaansa. Otto Kauppinen joutui nuorukaisena mukaan nuorisoväkivallan pyörteisiin Helsingissä. Suomalaiset huligaanit ottivat oppia eri puolilla Eurooppaa puhjenneista vastaavista tapahtumista. Lontoossa nousi 1800-luvun lopulla julkisuuteen uusi käsite - huligaanit. Työläiskaupunginosien erikoisesti pukeutuneet nuoret jengiläiset tappelivat, ryöstivät ja kävivät myös poliisien kimppuun. Lehdistö kauhistui uutta ilmiötä. Helsingissä huligaanit, joita myös sakilaisiksi kutsuttiin, ovat osa 1900-luvun alun historiaa. Huliganismin keskuksena pidettiin erityisesti kolmea aluetta Kallion ja Sörnäisten aluetta. Siltasaarenkadun ympäristö oli levotonta seutua, Hakaniemen torilla trokattiin viinaa ja katuelämä linjoilla työllisti poliisia kovasti. Juopumuksen ohella yleistä olivat pahoinpitelyt, häiriöt kahviloissa ja ruokaloissa sekä vastarinta poliisia kohtaan. Myös eri jengien välienselvittelyt olivat tavanomainen näky Kallion ja Sörkan kaduilla. - Lue lisää sakilaisten Helsingistä Kari Koskelan kirjasta Huligaanit. Viite: Kari Koskela Huligaanit - Katuelämää Sörkassa suurlakosta sisällissotaan, 2. painos, SKS 2018.

Hufvudstadsbladet 10.4.1910: "Pahoinpitelystä tuomittuja. Suutarintyöntekijä Otto Kauppinen tuomittiin eilen raastuvanoikeuden toisessa osastossa juoksupoika Kalle Henrik Taavitsaisen pahoinpitelystä 9 kuukauden vankeuteen. Työntekijä Emil Edvard Taavitsainen, joka tarkoituksella puolustaa veljeään Kalle Henrikiä, syyllistyi hänkin pahoinpitelyrikokseen ja tuomittiin 20 vuorokauden vankeuteen".

Helsingin Sanomat 29.4.1911: "Puukotus Wallinkadun 2:n kohdalla. Kuten ennen olemme kertoneet tapahtui t. k. 15 p:nä klo 2 ajoissa i. p. Wallininkadun 2:n kohdalla tappelu, missä sanotun talon talonmiestä Julius Koivistoista lyötiin hengenvaarallisesti puukolla ja muutenkin pahoinpideltiin. Hänet vietiin tiedottomana Marian sairaalaan. Lääkärintutkimuksessa kävi selville, että Koivistoinen oli saanut seuraavat vammat: vasemman olkaluun alle pitkän ja syvän puukonhaavan, joka ulottui keuhkoihin ja aiheuttaen vaikean verenvuodon saattoi Koivistoisen hengenvaaraan; otsaan puukonhaavan ja vielä nenäluu murskautunut jostain mäkivaltaisesta iskusta. Koivistoinen on nyt paranemaan päin, mutta kestänee vielä usean kuukauden, ennenkuin hän on täysin työkykyinen. Vastaisuudessa nenää mahdollisesti vielä on leikattava. Etsivä poliisi on tutkinut asiaa ja osallisina puukotukseen ja pahoinpitelyyn vanginnut työmiehen Edvard Siegfrid Forssin, pika-ajurin rengin Viljo Einar Toivosen, suutari Otto Kauppisen, työmiehet Bruno Aleksander Nyströmin, Veikko Erik Taavitsaisen, Emil Edvard Taavitsaisen ja Kalle Henrik Taavitsaisen. Kuulustelussa ovat pidätetyt kertoneet seuraavaa: E. S. Forss, syntynyt Helsingissä v. 1894. Oli huhtikuun 15 p:än aamulla pantannut kellonsa ja näin saaduilla rahoilla ostanut konjakkia, jota hän sitten oli ryypiskellyt pidätettyjen Toivosen ja Nyströmin kanssa. Konjakkiaan miehet olivat tulleet juomaan klo 2:n ajoissa Vallininkadun 2:n pihamaalle. He olivat tällöin rähisseet ja arvattavasti tästä syystä oli talonmies Koivistoinen tullut heitä poisajamaan koydenpätkä kädessä. Tällöin syntyi portilla ja kadulla tappelu, missä syytetty yhdessä muitten pidätettyjen kanssa pahoinpiteli Koivistoista. Tunnusti lyöneensä talonmiestä puukolla, muttei muista montako kertaa ja mihin. Forssilta oli pidätettäessä löydetty puukko. V. E. Toivonen, synt. v. 1893 Kärkölässä. Oli ollut Forssin kyseessä olevana päivänä ja ottanut osaa rähäkkään Vallininkadulla. Tunnusti lyöneensä Koivistoista nyrkillä, mutta kieltää käyttäneensä linkkuveistä, joka häneltä pidätettäessä löydettiin. O. Kauppinen, tuomittu pahoinpitelystä 9 kk vankeuteen, synt. v. 1889 Hankasalmella, kertoi aamupäivällä nautiskelleensa konjakkia Taavitsaisten veljesten kanssa. Näitten seurassa oli sattunut Vallininkadun 2:n kohdalle, kun Koivistoinen ajoi Forssia ja tämän seuruetta pois pihamaalta. Yhtyi tappeluun ja löi tällöin Koivistoista linkkuveitsellä, ei muista mihin. B. A. Nyström, synt. 1894 Helsingissä, kieltää ottaneensa osaa tappeluun. Syytetyltä löydettiin pidätettäessä puukko. V. E. Taavitsainen, synt. 1889 Helsingissä, tunnustaa ottaneensa osaa tappeluun ja lyöneensä Koivistoista nyrkillä, muttei millään aseella. E. E. Taavitsainen, svnt. 1891 Helsingissä, tuomittu pahoinpitelystä 20 päiväksi vankeuteen, kieltää ottaneensa osaa pahoinpitelyn, oli kertomansa mukaan poistunut paikalta ennen tappelun alkua. K. H. Taavitsainen, synt. 1898 Helsingissä, kertoi olleensa niin juovuksissa, ettei muista tapahtumasta muuta kuin sen, että hän, vaikkei itse lyönytkään ketään, oli jollain tavoin joutunut tappelijain jalkoihin ja tällöin loukannut toisen kätensä verille. Asiassa on myös kuulusteltu useita todistajia, jotka ovat nähneet tapahtuman. Heidän kertomuksensa mukaan kaikki pidätetyt ovat olleet osallisina Koivistoisen pahoinpitelyyn ja ovat varsinkin Forss ja Nyström lyöneet tätä. Syytetyt ovat edelleen vangittuina ja tulee asia raastuvanoikeuden käsiteltäväksi. Samasta tapauksesta uutisoi myös Hufvudstadsbladet. Sen mukaan Koivistoinen käytti häätämisaseena köydenpätkää. Kahakka alkoi sen jälkeen, kun häiriköt eivät noudattaneet Koivistoisen "ystävällistä kehotusta" poistua paikalta. Portilla eräs juopuneista otti lakin Koivistoisen päästä ja viskasi sen kadulle. Kun Koivistoinen kumartui sitä nostamaan, niin hyökkäsivät päälle. Ei voinut "huligaaneille" mitään, kun nämä iskivät useammalta suunnalta teräaseilla, kaatoivat maahan ja "brutaalilla tavalla potkivat ja pieksivät". Uhri menetti tajuntansa. Kun poliisi ehätti paikalle, nuorijoukkio oli pötkinyt karkuun - mutta saatiin myöhemmin vangituksi".

Helsingin Sanomat 21.5.1911: "Nuoria puukottajia. Viime huhtik. 15 p:n illalla puukottivat muutamat juopuneet nuorukaiset talon n:o 2 Vallininkadun varrella talonmiestä Julius Koivistoista, joka sai 5 puukonhaavaa, niistä yhden keuhkoihinsa. Mainitusta pahoinpitelystä tuomitsi raastuvanoikeuden neljäs osasto eilen nuorukaiset E. S. Forssin, joka oli antanut hengenvaarallisen iskun, 1 v 6 kk vankeuteen, V. E. Toivosen 4 kk, O. Kauppisen, V. E. ja E. E. Taavitsaisen kunkin 2 kk ja K. H. Taavitsaisen 1 kk:n vankeuteen. Tämän lisäksi tuomittiin Forss suorittamaan Koivistoiselle kipurahoja ym. 200 mk. - Tuomitut olivat 15 - 19 -vuotisia".

Työväenliitto 19.7.1911: "Meteli kahvilassa. Eilen illalla klo 5 - 6 aikaan syntyi ankara meteli venäläisessä kahvilassa 4:s linja 26, missä humalaisilla miehillä on tapana käydä "risukaljaa" juomassa. Siellä nimittäin suutari Otto Kauppinen juovuspäissään piti pahaa rähinää, yrittipä heittää tarjoilijatarta lautasella, mutta osuikin hyllyillä oleviin pulloihin. Paikalle kutsuttiin poliisi, joka lähti viemään kahvilasankaria poliisiasemalle, mutta mies teki koko matkan vimmattua vastarintaa, huusi ja riuhtoi, repipä vielä poliisin puvun".

Helsingin Sanomat 26.6.1912: "Juhannuksen vietto Helsingissä. Täällä vietettiin juhannusta yleensä verrattain rauhallisesti. Useita puukotuksia tehtiin kuitenkin, enimmäkseen viime lauantai-iltana. (Uutisessa kerrotaan kuudesta tapauksesta). Muun muassa: Viime sunnuntaina iltapäivällä iski suutari Otto Kauppinen asunnossaan kolmannen linjan n:o 21:ssä työläisnaista Helmi Pennasta puukolla reiteen. Puukottaja on pidätetty. Hufvudstadsbladet uutisoi samasta asiasta edellisenä päivänä ja kommentoi puukotuksia (tässä suomennettu): "Surullisia keskikesän tekoja - joskin vähemmän kuin aiempina vuosina. Päättymätön työkenttä kansanvalistukselle, tapojen siistimiselle ja alimpien kansanosien nostamiseksi raakuuden vallasta".

Uusi Suometar 5.7.1912: "Kalliossa sattunut puukotus. Irtolainen Kalle Henrik Taavitsainen oli vangittuna tuotu raastuvanoikeuden toispäiväiseen istuntoon sen johdosta, että hän viime toukok. 29 p:nä Kallion 3:n linjan talon n:o 18 edustalla oli lyönyt työmies Johan Oskar Alhoa kahdesti puukolla hengenvaarallisesti selkään. Alho, jota on hoidettu Marian sairaalassa, ilmoitti että Taavitsainen ilman pienintäkään syytä oli hyökännyt hänen kimppuunsa ja lyönyt häntä sekä etteivät haavat vielä olleet täysin parantuneet. Hän vaati vastaajalle rangaistusta teostaan sekä korvaukseksi menetetystä työansiosta 115 mk. Vastaaja Taavitsainen puolestaan väitti että hän avustaakseen erästä toveriaan, suutarintyöntekijä Otto Kauppista, joka oli joutunut Alhon kanssa riitaan, oli katsonut olevansa pakotettu lyömään tätä".

Uusi Suometar 17.12.1912: "Oikeus- ja poliisiasioita. Varkauksia, petoksia ym. Raastuvanoikeuden 5:s osasto tuomitsi eilen toimettomat naiset Hilma Vilhelmiina Pennasen, Katri Lydia Mikkosen ja Elsa Alice Kivistön sekä suutari Otto Kauppisen, Pennasen ensikertaisesta varkaudesta ja varastetun tavaran salaamisesta 5 kuukaudeksi vankeuteen ja sen jälkeen olemaan 3 vuotta kansalaisluottamusta vailla, Mikkosen petoksesta ja väärennyksestä 5 kuukaudeksi vankeuteen ja Kivistön, joka ei ole vielä täyttänyt 18 vuotta, väärennyksestä samoin 5 kuukaudeksi vankeuteen ja Kauppisen väärennyksestä 3 kuukaudeksi vankeuteen. Kauppinen, jota aiemmin on rangaistu erinäisistä rikoksista, vangittiin heti päätöksen julistamisen jälkeen. Muut ovat jo aikaisemmin vangitut".

Helsingin Sanomat 29.8.1912: "Pahoinpitelyjuttuja. Irtolaista Kalle Henrik Taavitsaista ja suutari Otto Kauppista vastaan ulkotyömies Oskar Alhon pahoinpitelemisestä nostettua juttua käsitteli raastuvanoikeuden 4:s osasto eilen lopullisesti. Kuten aikaisemmin on kerrottu, oli Alho viime toukok. 29 p. joutunut Kallion 3:lla linjalla käsikähmään Kauppisen kanssa. Taavitsainen hyökkäsi tällöin Alhon kimppuun ja löi hänen selkäänsä puukolla pari hengenvaarallista haavaa. Oikeus tuomitsi Taavitsaisen ko. pahoinpitelystä 1 vuodeksi ja 6 kuukaudeksi vankeuteen sekä velvoitti hänet kivusta ja särystä, lääkärinkorvaukseksi ja menetetystä työkyvystä suorittamaan yhteensä 254 mk. Kauppinen tuomittiin pahoinpitelystä 100 mkn sakkoihin tai vastaavaan 20 vuorokauden vankeuteen".

Uusi Suometar 10.10.1912: "Kaksi puukotusta. Viime yönä klo ½ 12 aikoina ilmoitettiin toiselle poliisiasemalle kaksi puukotusta, jotka voinevat olla yhden ja saman tappelun seurauksia. Räätälintyöntekijä Kaarlo Kervinen väittää näet, että häntä löi tuntematon mies Uudenmaankadun 7:n kohdalla puukolla syvänlaisen haavan vasempaan kylkeen. Suutarintyöntekijä Otto Kauppinen taas väittää tuntemattoman miehen pistäneen häntä puukolla oikeaan reiteen polven yläpuolelle syvän haavan Bulevardin- ja Fredrikinkadun kulmassa. Molemmat puukotetut sidottiin kirurgissa, josta heti pääsivät. - Poliisi epäilee puukotuksia samaksi tappeluksi, koska ne tapahtuivat samaan aikaan ja koska toisella miehistä ei ollut tupessaan puukkoa. He olivat kumpikin jonkin verran juovuksissa sekä ilmoittivat, etteivät tunne toisiaan".

Hufvudstadsbladet 2.8.1913 (suomennettu): "Tuomittuja puukkosankareita. Muurari Onni Ilmari Kataja, joka veitsellä haavoitti ulkotyöntekijä Otto Kauppista, tuomittiin ilkivallasta julkisella paikalla 50 markan sakkoihin, vastaten 10 vuorokauden vankeutta. Kataja oli tehnyt pahoinpitelystä sovinnon Kauppisen kanssa".

Uusimaa 15.10.1915: "Uudenmaan läänin kuvernööri on tuominnut työmiehen Otto Kauppisen, Helsingin kaupungista, kahden viikon vankeuteen siitä, että hän oli luovuttanut huoneensa kotitekoisen oluen valmistamiseen".

Työmies 16.5.1916: "Kihloissa Siiri Lehtinen Helsinki ja Otto Kauppinen Helsinki". Hufvudstadsbladet 15.6.1916: "Vigda filaren Otto Kauppinen o. Siiri Charlotta Lehtinen".

Työmies 4.10.1917: "Tappoi ketun kivellä. Toimituksessamme kävi työmies Otto Kauppinen näyttämässä muhkeata ketunvonkaletta, jonka hän sunnuntai-iltana oli kivellä tappanut Fredriksbergin metsässä. Näin surullisella tavalla päivänsä päättänyt Mikko oli kai matkalla Helsinkiin vaalipäiviksi".

KA, Valtiorikosylioikeuden ja valtiorikosoikeuksien arkisto, tuomioluettelot 1918 (Bb:4), os. 32, vihko 434: "Otto Kauppinen, viilaaja, Helsinki, s. 11.10.1889, nainut, kuulusteltu ke 16.10.1918, syyte: avunanto valtiopetokseen. Vapautettu syytteestä".

Suomen Sosialidemokraatti 24.5.1922: "Sekalaisia ilmotuksia. Laillisen edesvastuun uhalla kiellän kenenkään ryhtymästä mihinkään kauppoihin mieheni Otto Kauppisen kanssa ilman minun suostumustani. Helsingissä 24.5.1922, Siiri Kauppinen, vaimo".

Suomen Virallinen Lehti 3.2.1925: "Sörnäisten suomalaisen seurakunnan kansliasta annettu papintodistus viilaaja Otto Kauppiselle kuulutusta varten on kadonnut ja kuoletetaan".

Suomen Sosialidemokraatti 6.12.1927: "Kuolleita. Suutari Otto Kauppinen, 48 v. 27 p." Puoliso: 11.6.1916 Helsinki Siiri Charlotta Lehtinen, s. 25.5.1898 Porvoo, k. 15.10.1922 Helsinki. Muutti Porvoosta Helsinkiin lokakuussa 1915.