Otto Väinö Vartiovaara

https://fi.wikipedia.org/wiki/Otto_V%C3%A4in%C3%B6_Vartiovaara

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/1853-1899/henkilo.php?i...

Lainaus kirjasta Viipurilaiset arkkitehdit:

Arkkitehti Otto Väinö Vartiovaara (ent. Weckman 1906 saakka) syntyi Jäppilässä 18.11.1878 ja kuoli Helsingissä 8.11.1959. Hänen vanhempansa olivat lääninrovasti William Weckman (1849-1924) ja Mirjam Salome Colliander (1853-1936). Avioliiton hän solmi 1910 Aino Sofia Kamppurin (1887-1959), vääpeli Paavo Kamppurin (1862-1925) ja Sofia Suokkaan (1864-1903) tyttä- ren kanssa. Heille syntyivät lapset Aila — Miettinen (1910—), Meri — Sailo (1911-), Otto William (1913-1933) ja Kauko Kalevi (1919-1943). Otto Vartiovaara joutui käymään koulunsa Joensuun lyseossa ja tuli ylioppilaaksi 1899 sekä kirjoittautui Suomen Polyteknilliseen opistoon, mistä valmistui arkkitehdiksi 1903. Valmistuttuaan hän työskenteli aluksi nähtävästi Viipurissa arkkit. Schulmanin toimistossa, koska hänen tiedetään osallistuneen Lallukan talon piirustusten laadintaan. Tiedetään myös hänen olleen Rauhan parantolan piirustuksia laatimassa ja suunnitelleen kansakouluja, erään säästöpankin talon, tehdasrakennuksia, yksityistaloja sekä huviloita eri puolille Suomea. Hänen työnantajinaan Viipurissa mainitaan kymmenkunta tunnettua tontinomistajaa *), mutta kun kaikki asiakirjat ja piirustukset ovat jääneet Viipuriin, ei pelkästään heidän nimiensä nojalla saa selvää hänen suunnitelmistaan. Ainoat saatavissa olevat tiedot löytyvät Viipurin Maistraatin piirustuskokoelmasta (Mikkelin Maakunta-arkistossa). Siellä säilytettyjen rakennuspiirustusten perusteella tunnetaan seuraavat arkkit. Vartiovaaran Viipuriin laatimat suunnitelmat: 1908 suunnitelma 2-kerroksista asuinrakennusta varten, yläkerta puusta Brahenkadulle (tontti 117, Pantsarlahti); 1909 4-kerr. jugend-tyylinen asuinrakennus Kalevan osan kulmatontille 18. Suunnitelmasta toteutettiin kuitenkin vain Vilkenkadun puolinen osa; 1922 vähäinen kiviosa kahden puutalon väliin tontille 69 Pantsarlahteen; 1924 kolmas kerros Repolan osan tontille 103 Erkonkadulla tontin 104 rajaan rakennettuun taloon; 1925 2-kerr. kivinen varastorakennus tontille 100 Pantsarlahteen sekä 2- kerr. puinen asuinrakennus Siikaniemen tontille 80 Elisabetinkadun varrelle. 1926 2-kerr. kivinen asuinrakennus Kalevan osan tontin 78 peräkulmaan; 1928 2-kerr. pieni kivirakennus Vahtitorninkadulle tontille 126, missä sille 1937 rakennettiin kolmaskin kerros ja 1929 vähäisiä rakennuslisiä Papulan tontille 37. Näiden lisäksi hän laati monia piirustuksia esikaupunkitonteille. Paitsi arkkitehtina Vartiovaara toimi aikanaan myös piirustuksen opettajana Viipurin Taiteenystävien piirustuskoulussa. Arkkitehti Vartiovaara lienee ollut ihanteiden ihminen, vähän vieras käytännön kovassa maailmassa, missä hän joutui kamppailemaan vaikeissa taloudellisissa oloissa. Hän oli ystävällinen ja auttavainen ihminen, hieman itseironiaan taipuva. Hän oli hyvä laulaja kuuluen aikanaan YL:ään ja sittemmin Viipurin Lauluveikkoihin. Hänen mieliharrastuksiinsa kuului maalaus sekä vesi- että öljyvärein, kirjoittaminen ja kesäkuukausina puutarhanhoito. Arkkitehtityönsä ohella hän harrasti huonekalusommitelmia. Hän oli jäsenenä Viipurin Teknillisessä klubissa ja Viipurin Arkkitehdit r.y:ssä. Kuten enimmät viipurilaiset joutui Vartiovaara vanhana menettämään kotinsa ja siirtymään kotikaupungistaan vieraaseen ympäristöön, mikä raskautti hänen elämänsä loppuvuosia. — Hänet on haudattu Helsinkiin.