Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

Locality project of the city of Vyborg (Karelia)

Genealogy project of the city of Vyborg and the surrounding area.

Note. The city of Vyborg and the countryside of Vyborg were the same administrative area before 1863. This project comprises the villages of the later city in the downtown area as well as the villages later redeemed from the countryside to the city.

Recommended local concepts:
before 1863: Vyborg
1863 and beyond: Vyborg countryside and Vyborg city

In addition to the community project, register for a larger entity, the [Finland's https://www.geni.com/projects/Suomi-ja-Karjala/13098 Finland and Karelia project], as well as suitable village projects. Joining Projects: On each project page, click Actions > Join Project .

Also register for the Karelian Länder regional project:
[https://www.geni.com/projects/Karjalankannas/39562 Kar footrest]

Vyborg district projects and other complementary projects

Vanha kaupunki:

Itäinen Linnoituskaupunkialue ja Linna | Läntinen Linnoituskaupunkialue | Monrepos'n kaupunkialue |

Kaupunkiin liitetty 1924 Maalaiskunnasta:

Huusniemi | Kangasranta | Perojoensuu (osia) | Talikkala |

Kaupunkiin liitetty 1928 Viipurin Maalaiskunnasta:

Kelkkala | Liimatta | Maaskola | Papula | Suurpero (Mättäänjärvi) |

Kaupunkiin liitetty 1932 Johanneksesta:

Ihola | Monola | Pukinsaari | Suikkila | Uuras

Kaupunkiin liitetty 1932 Viipurin Maalaiskunnasta:

Karppila | Suonionsaari

Kaupunkiin liitetty 1933 Viipurin Maalaiskunnasta:

Haka (osia) | Herttuala | Hevossaari | Hietala | Huhtiala | Jytilä | Kostiala | Kärki (osia) | Kärstilä ja Tammisuo | Laiharanta | Monrepos'n yksittäistilat | Naulasaari (osia) | Pappila | Tuuttila | Ykspää (osia) |

Kaupunkiin liitetty 1938 Vahvialasta ja Viipurin Maalaiskunnasta:

Hämäläinen (Mättäänoja) | Tervajoki (osia) |

Viipurin kaupunginosat 1939

Kaupungin kaavassa määritellyt kaupunginosat:
Esisaari | Haapaniemi | Havi | Hiekka ja Pavlovski | Hietala | Huhtiala | Imatra | Johannes | Kaleva (Anina) | Kangasranta | Karjala (Loikkanen) | Kelkkala | Kiesilä | Kolikkoinmäki | Kostiala | Kuurinsaari | Käremäki | Kärstilä | Lepola (Rosuvoi) | Linnasaari | Linnoitus | Mustalahti | Neitsytniemi | Pantsarlahti | Papula | Patterinmäki | Pieni Mustasaari | Pyöräsuo | Rahkasaari | Ravansaari | Repola | Ristimäki | Ryövälinniemi | Räikkölä | Salakkalahti | Saunalahti (Likolampi) | Siikaniemi (Pyhä Anna) | Sorvali | Suitsaari | Suonionsaari | Talikkala | Tammisuo | Tapola | Tervaniemi | Teurastamo | Tienhaara | Uuras | Ykspää | Vanha Viipuri (Pikiruukki) |

Viipurin maalaiskunnan kyläprojekteja

Kylät 1939:

| Ahokas | Alasommee | Alasäiniö | Haankylä (myös Haka) | Hapenensaari | Hämäläinen | Ihantala | Juustila (myös Juustilanjoki) | Jyrkilä | Järvelä | Kaipola | Karppila | Kaukola | Kiiskilä | Kilpeenjoki, Kilpeenjoki–Sydänmaa, Kilpeenjoki–Vakkila | Konkkala | Korpelanautio | Kurikkala | Kähäri | Kärki | Kärstilä | Lahti | Lavola | Leppälä | Lihaniemi | Lyykylänjärvi | Mannikkala | Mälkki | Naulasaari | Nikoskela | Nuoraa | Näätälä | Pakkainen | Parkaus | Perojoensuu | Pien-Merijoki | Pietilä | Pihkala | Piispansaari | Porkansaari | Rapattila | Rasalahti | Repola–Lyykylä, Repola–Tervajoki | Rikkola | Ryysylä | Rääsiälä | Saarela | Samola | Savolainen | Suur-Merijoki | Suurpero | Tali | Terävälä | Tikkala | Tirhiä | Uskila | Uusikartano | Vahvaniemi | Vatikivi | Ventelä | Ykspää | Ylivesi | Yläsommee | Yläsäiniö |

Lähipaikkakuntien projekteja

Paikkakuntaprojektit

Aunuksen Karjala: Ahnus I Aunus I Danilova I Jallahti I Karhumäki I Kiimasjärvi I Kontupohja I Kotkatjärvi I Latva I Lintujärvi I Lotinapelto I Munjärvi I Mäkriä I Mäntyselkä I Mätässyvä I Paatene I Petroskoi I Petrovski Jam I Porajärvi I Poventsa I Puudoži I Pyhäjärvi I Repola I Riipuskala I Rimoila I Rukajärvi I Soutjärvi I Sunku I Suoju I Suurlahti I Säämäjärvi I Tiutia I Tolvoja I Tulemajärvi I Vaaseni I Veskelys I Vieljärvi I Vitele I Vuohtjärvi I Etelä-Karjala: Imatra I Joutseno I Kesälahti I Lappee I Lappeenranta I Lauritsala I Lemi I Luumäki I Nuijamaa I Parikkala I Rautjärvi I Ruokolahti I Saari I Savitaipale I Simpele I Taipalsaari I Uukuniemi I Ylämaa I Karjalankannas: Antrea I Heinjoki I Johannes I Jääski I Kanneljärvi I Kaukola I Kirvu I Kivennapa I Koivisto I Kuolemajärvi I Kyyrölä I Käkisalmen kaupunki I Käkisalmen maalaiskunta I Lavansaari I Metsäpirtti I Muolaa I Pyhäjärvi I Rautu I Räisälä I Sakkola I Seiskari I Suursaari I Säkkijärvi I Terijoki I Tytärsaari I Uusikirkko I Vahviala I Valkjärvi I Viipurin kaupunki I Viipurin maalaiskunta I Vuoksela I Vuoksenranta I Äyräpää I Laatokan Karjala: Harlu I Hiitola I Impilahti I Jaakkima I Korpiselkä I Kurkijoki I Lumivaara I Pälkjärvi I Ruskeala I Salmi I Soanlahti I Sortavalan kaupunki I Sortavalan maalaiskunta I Suistamo I Suojärvi I Pohjois-Karjala: Eno I Ilomantsi I Joensuu I Juuka I Kiihtelysvaara I Kitee I Kontiolahti I Kuusjärvi-Outokumpu I Lieksa I Liperi I Nurmes I Pielisensuu I Pielisjärvi I Polvijärvi I Pyhäselkä I Rääkkylä I Tohmajärvi I Tuupovaara I Valtimo I Värtsilä I Tihvinän Karjala: Klimovo I Tverin Karjala: Lihoslavlja I Maksuatiha I Ruameška I Spiirova I Toršku I Tver I Valdain Karjala: Ivantejeva I Jedrovo I Vienan Karjala: Jyskyjärvi I Kantalahti I Kemi I Kieretti I Kiestinki I Kontokki I Kouta I Kuolisma I Laapina I Njuhtša I Oulanka I Paanajärvi I Pistojärvi I Ponkama I Sorokka I Suiku I Suikujärvi I Tunkua I Uhtua I Usmana I Vitsataipale I Voijärvi I Vuokkiniemi

Viipurin kaupungin sukututkimusprojekti.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Viipuri

Локальный проект города Выборга (Карелия)

Выборг (Вин. Выборг, швед. Выборг, нем. Вибург) - город в России, административный центр Выборгского муниципально Образует Выборгское городское поселение (МО «Выборг») как единственный населенный пункт в его соста

Город расположен на берегу Выборгского залива, находящегося в северо-восточной части Финского залива. То крупный экономический, промышленный и культурный центр Ленинградской области, порт на Балтике, важный

Выборг, основанный в Средние века шведами, с 2010 года является единственным историческим орилони на терр В 1940-х годах этот год был отмечен большой финской компанией.

Также зарегистрируйтесь для участия в региональном проекте Карельские земли:
Kar проект

Проекты Выборгского района и другие дополнительные проекты

Viipurin kaupungin kylä- ja kaupunginosaprojektit

Maarekisterin mukaisen kyläjaon mukaan kylät kaupungin alueella, kaavoittamattomat ja kaavoitetut alueet:

Vanha kaupunki:

Itäinen Linnoituskaupunkialue ja Linna | Läntinen Linnoituskaupunkialue | Monrepos'n kaupunkialue |

Kaupunkiin liitetty 1924 Maalaiskunnasta:

Huusniemi | Kangasranta | Perojoensuu (osia) | Talikkala |

Kaupunkiin liitetty 1928 Viipurin Maalaiskunnasta:

Kelkkala | Liimatta | Maaskola | Papula | Suurpero (Mättäänjärvi) |

Kaupunkiin liitetty 1932 Johanneksesta:

Ihola | Monola | Pukinsaari | Suikkila | Uuras

Kaupunkiin liitetty 1932 Viipurin Maalaiskunnasta:

Karppila | Suonionsaari

Kaupunkiin liitetty 1933 Viipurin Maalaiskunnasta:

Haka (osia) | Herttuala | Hevossaari | Hietala | Huhtiala | Jytilä | Kostiala | Kärki (osia) | Kärstilä ja Tammisuo | Laiharanta | Monrepos'n yksittäistilat | Naulasaari (osia) | Pappila | Tuuttila | Ykspää (osia) |

Kaupunkiin liitetty 1938 Vahvialasta ja Viipurin Maalaiskunnasta:

Hämäläinen (Mättäänoja) | Tervajoki (osia) |

Viipurin kaupunginosat 1939

Kaupungin kaavassa määritellyt kaupunginosat:
Esisaari | Haapaniemi | Havi | Hiekka ja Pavlovski | Hietala | Huhtiala | Imatra | Johannes | Kaleva (Anina) | Kangasranta | Karjala (Loikkanen) | Kelkkala | Kiesilä | Kolikkoinmäki | Kostiala | Kuurinsaari | Käremäki | Kärstilä | Lepola (Rosuvoi) | Linnasaari | Linnoitus | Mustalahti | Neitsytniemi | Pantsarlahti | Papula | Patterinmäki | Pieni Mustasaari | Pyöräsuo | Rahkasaari | Ravansaari | Repola | Ristimäki | Ryövälinniemi | Räikkölä | Salakkalahti | Saunalahti (Likolampi) | Siikaniemi (Pyhä Anna) | Sorvali | Suitsaari | Suonionsaari | Talikkala | Tammisuo | Tapola | Tervaniemi | Teurastamo | Tienhaara | Uuras | Ykspää | Vanha Viipuri (Pikiruukki) |

Viipurin maalaiskunnan kyläprojekteja

Kylät 1939:

| Ahokas | Alasommee | Alasäiniö | Haankylä (myös Haka) | Hapenensaari | Hämäläinen | Ihantala | Juustila (myös Juustilanjoki) | Jyrkilä | Järvelä | Kaipola | Karppila | Kaukola | Kiiskilä | Kilpeenjoki, Kilpeenjoki–Sydänmaa, Kilpeenjoki–Vakkila | Konkkala | Korpelanautio | Kurikkala | Kähäri | Kärki | Kärstilä | Lahti | Lavola | Leppälä | Lihaniemi | Lyykylänjärvi | Mannikkala | Mälkki | Naulasaari | Nikoskela | Nuoraa | Näätälä | Pakkainen | Parkaus | Perojoensuu | Pien-Merijoki | Pietilä | Pihkala | Piispansaari | Porkansaari | Rapattila | Rasalahti | Repola–Lyykylä, Repola–Tervajoki | Rikkola | Ryysylä | Rääsiälä | Saarela | Samola | Savolainen | Suur-Merijoki | Suurpero | Tali | Terävälä | Tikkala | Tirhiä | Uskila | Uusikartano | Vahvaniemi | Vatikivi | Ventelä | Ykspää | Ylivesi | Yläsommee | Yläsäiniö |

Lähipaikkakuntien projekteja

Paikkakuntaprojektit

Aunuksen Karjala: Ahnus I Aunus I Danilova I Jallahti I Karhumäki I Kiimasjärvi I Kontupohja I Kotkatjärvi I Latva I Lintujärvi I Lotinapelto I Munjärvi I Mäkriä I Mäntyselkä I Mätässyvä I Paatene I Petroskoi I Petrovski Jam I Porajärvi I Poventsa I Puudoži I Pyhäjärvi I Repola I Riipuskala I Rimoila I Rukajärvi I Soutjärvi I Sunku I Suoju I Suurlahti I Säämäjärvi I Tiutia I Tolvoja I Tulemajärvi I Vaaseni I Veskelys I Vieljärvi I Vitele I Vuohtjärvi I Etelä-Karjala: Imatra I Joutseno I Kesälahti I Lappee I Lappeenranta I Lauritsala I Lemi I Luumäki I Nuijamaa I Parikkala I Rautjärvi I Ruokolahti I Saari I Savitaipale I Simpele I Taipalsaari I Uukuniemi I Ylämaa I Karjalankannas: Antrea I Heinjoki I Johannes I Jääski I Kanneljärvi I Kaukola I Kirvu I Kivennapa I Koivisto I Kuolemajärvi I Kyyrölä I Käkisalmen kaupunki I Käkisalmen maalaiskunta I Lavansaari I Metsäpirtti I Muolaa I Pyhäjärvi I Rautu I Räisälä I Sakkola I Seiskari I Suursaari I Säkkijärvi I Terijoki I Tytärsaari I Uusikirkko I Vahviala I Valkjärvi I Viipurin kaupunki I Viipurin maalaiskunta I Vuoksela I Vuoksenranta I Äyräpää I Laatokan Karjala: Harlu I Hiitola I Impilahti I Jaakkima I Korpiselkä I Kurkijoki I Lumivaara I Pälkjärvi I Ruskeala I Salmi I Soanlahti I Sortavalan kaupunki I Sortavalan maalaiskunta I Suistamo I Suojärvi I Pohjois-Karjala: Eno I Ilomantsi I Joensuu I Juuka I Kiihtelysvaara I Kitee I Kontiolahti I Kuusjärvi-Outokumpu I Lieksa I Liperi I Nurmes I Pielisensuu I Pielisjärvi I Polvijärvi I Pyhäselkä I Rääkkylä I Tohmajärvi I Tuupovaara I Valtimo I Värtsilä I Tihvinän Karjala: Klimovo I Tverin Karjala: Lihoslavlja I Maksuatiha I Ruameška I Spiirova I Toršku I Tver I Valdain Karjala: Ivantejeva I Jedrovo I Vienan Karjala: Jyskyjärvi I Kantalahti I Kemi I Kieretti I Kiestinki I Kontokki I Kouta I Kuolisma I Laapina I Njuhtša I Oulanka I Paanajärvi I Pistojärvi I Ponkama I Sorokka I Suiku I Suikujärvi I Tunkua I Uhtua I Usmana I Vitsataipale I Voijärvi I Vuokkiniemi

Viipurin kaupungin sukututkimusprojekti.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Viipuri

Viipurin kaupungin (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti

Viipurin kaupungin ja lähialueen sukututkimusprojekti.

Huom. Viipurin kaupunki ja Viipurin maalaiskunta olivat samaa hallintoaluetta ennen vuotta 1863. Tämä projekti käsittää myöhemmän kaupungin kylät keskusta-alueella sekä myöhemmin maalaiskunnalta kaupunkiin lunastetut kylät.

Suositeltavat käsitteet paikkakunnassa:
ennen 1863: Viipuri
1863 ja sen jälkeen: Viipurin maalaiskunta ja Viipurin kaupunki

Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin, sekä soveltuviin kyläprojekteihin. Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Rekisteröydy myös Karjalankannaksen alueelliseen projektiin:
[https://www.geni.com/projects/Karjalankannas/39562 Kar jalankannas]

Viipurin kaupunginosaprojekteja ja muita täydentäviä projekteja

Viipurin kaupungin kylä- ja kaupunginosaprojektit

Maarekisterin mukaisen kyläjaon mukaan kylät kaupungin alueella, kaavoittamattomat ja kaavoitetut alueet:

Vanha kaupunki:

Itäinen Linnoituskaupunkialue ja Linna | Läntinen Linnoituskaupunkialue | Monrepos'n kaupunkialue |

Kaupunkiin liitetty 1924 Maalaiskunnasta:

Huusniemi | Kangasranta | Perojoensuu (osia) | Talikkala |

Kaupunkiin liitetty 1928 Viipurin Maalaiskunnasta:

Kelkkala | Liimatta | Maaskola | Papula | Suurpero (Mättäänjärvi) |

Kaupunkiin liitetty 1932 Johanneksesta:

Ihola | Monola | Pukinsaari | Suikkila | Uuras

Kaupunkiin liitetty 1932 Viipurin Maalaiskunnasta:

Karppila | Suonionsaari

Kaupunkiin liitetty 1933 Viipurin Maalaiskunnasta:

Haka (osia) | Herttuala | Hevossaari | Hietala | Huhtiala | Jytilä | Kostiala | Kärki (osia) | Kärstilä ja Tammisuo | Laiharanta | Monrepos'n yksittäistilat | Naulasaari (osia) | Pappila | Tuuttila | Ykspää (osia) |

Kaupunkiin liitetty 1938 Vahvialasta ja Viipurin Maalaiskunnasta:

Hämäläinen (Mättäänoja) | Tervajoki (osia) |

Viipurin kaupunginosat 1939

Kaupungin kaavassa määritellyt kaupunginosat:
Esisaari | Haapaniemi | Havi | Hiekka ja Pavlovski | Hietala | Huhtiala | Imatra | Johannes | Kaleva (Anina) | Kangasranta | Karjala (Loikkanen) | Kelkkala | Kiesilä | Kolikkoinmäki | Kostiala | Kuurinsaari | Käremäki | Kärstilä | Lepola (Rosuvoi) | Linnasaari | Linnoitus | Mustalahti | Neitsytniemi | Pantsarlahti | Papula | Patterinmäki | Pieni Mustasaari | Pyöräsuo | Rahkasaari | Ravansaari | Repola | Ristimäki | Ryövälinniemi | Räikkölä | Salakkalahti | Saunalahti (Likolampi) | Siikaniemi (Pyhä Anna) | Sorvali | Suitsaari | Suonionsaari | Talikkala | Tammisuo | Tapola | Tervaniemi | Teurastamo | Tienhaara | Uuras | Ykspää | Vanha Viipuri (Pikiruukki) |

Viipurin maalaiskunnan kyläprojekteja

Kylät 1939:

| Ahokas | Alasommee | Alasäiniö | Haankylä (myös Haka) | Hapenensaari | Hämäläinen | Ihantala | Juustila (myös Juustilanjoki) | Jyrkilä | Järvelä | Kaipola | Karppila | Kaukola | Kiiskilä | Kilpeenjoki, Kilpeenjoki–Sydänmaa, Kilpeenjoki–Vakkila | Konkkala | Korpelanautio | Kurikkala | Kähäri | Kärki | Kärstilä | Lahti | Lavola | Leppälä | Lihaniemi | Lyykylänjärvi | Mannikkala | Mälkki | Naulasaari | Nikoskela | Nuoraa | Näätälä | Pakkainen | Parkaus | Perojoensuu | Pien-Merijoki | Pietilä | Pihkala | Piispansaari | Porkansaari | Rapattila | Rasalahti | Repola–Lyykylä, Repola–Tervajoki | Rikkola | Ryysylä | Rääsiälä | Saarela | Samola | Savolainen | Suur-Merijoki | Suurpero | Tali | Terävälä | Tikkala | Tirhiä | Uskila | Uusikartano | Vahvaniemi | Vatikivi | Ventelä | Ykspää | Ylivesi | Yläsommee | Yläsäiniö |

Lähipaikkakuntien projekteja

Paikkakuntaprojektit

Aunuksen Karjala: Ahnus I Aunus I Danilova I Jallahti I Karhumäki I Kiimasjärvi I Kontupohja I Kotkatjärvi I Latva I Lintujärvi I Lotinapelto I Munjärvi I Mäkriä I Mäntyselkä I Mätässyvä I Paatene I Petroskoi I Petrovski Jam I Porajärvi I Poventsa I Puudoži I Pyhäjärvi I Repola I Riipuskala I Rimoila I Rukajärvi I Soutjärvi I Sunku I Suoju I Suurlahti I Säämäjärvi I Tiutia I Tolvoja I Tulemajärvi I Vaaseni I Veskelys I Vieljärvi I Vitele I Vuohtjärvi I Etelä-Karjala: Imatra I Joutseno I Kesälahti I Lappee I Lappeenranta I Lauritsala I Lemi I Luumäki I Nuijamaa I Parikkala I Rautjärvi I Ruokolahti I Saari I Savitaipale I Simpele I Taipalsaari I Uukuniemi I Ylämaa I Karjalankannas: Antrea I Heinjoki I Johannes I Jääski I Kanneljärvi I Kaukola I Kirvu I Kivennapa I Koivisto I Kuolemajärvi I Kyyrölä I Käkisalmen kaupunki I Käkisalmen maalaiskunta I Lavansaari I Metsäpirtti I Muolaa I Pyhäjärvi I Rautu I Räisälä I Sakkola I Seiskari I Suursaari I Säkkijärvi I Terijoki I Tytärsaari I Uusikirkko I Vahviala I Valkjärvi I Viipurin kaupunki I Viipurin maalaiskunta I Vuoksela I Vuoksenranta I Äyräpää I Laatokan Karjala: Harlu I Hiitola I Impilahti I Jaakkima I Korpiselkä I Kurkijoki I Lumivaara I Pälkjärvi I Ruskeala I Salmi I Soanlahti I Sortavalan kaupunki I Sortavalan maalaiskunta I Suistamo I Suojärvi I Pohjois-Karjala: Eno I Ilomantsi I Joensuu I Juuka I Kiihtelysvaara I Kitee I Kontiolahti I Kuusjärvi-Outokumpu I Lieksa I Liperi I Nurmes I Pielisensuu I Pielisjärvi I Polvijärvi I Pyhäselkä I Rääkkylä I Tohmajärvi I Tuupovaara I Valtimo I Värtsilä I Tihvinän Karjala: Klimovo I Tverin Karjala: Lihoslavlja I Maksuatiha I Ruameška I Spiirova I Toršku I Tver I Valdain Karjala: Ivantejeva I Jedrovo I Vienan Karjala: Jyskyjärvi I Kantalahti I Kemi I Kieretti I Kiestinki I Kontokki I Kouta I Kuolisma I Laapina I Njuhtša I Oulanka I Paanajärvi I Pistojärvi I Ponkama I Sorokka I Suiku I Suikujärvi I Tunkua I Uhtua I Usmana I Vitsataipale I Voijärvi I Vuokkiniemi

Viipurin kaupungin sukututkimusprojekti.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Viipuri

Viipuri (ven. Выборг, Vyborg, ruots. Viborg, saks. Wiborg/Wiburg) on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä. Viipurissa oli Venäjän vuoden 2014 väestönlaskennan mukaan 80 265 asukasta (1.1.2014). Kaupunki on samalla Leningradin alueen 204 408 asukkaan Viipurin piirin hallinnollinen keskus.

Viipuri on alun perin ollut Vuoksen rannalla sijainnut karjalaisten kauppapaikka. Viipuri on kuulunut keskiajasta alkaen Ruotsille, sen jälkeen vuodesta 1710 Venäjälle, vuodesta 1812 Suomen suuriruhtinaskunnalle ja vuodesta 1917 lähtien itsenäiselle Suomelle. Suomi joutui luovuttamaan Viipurin Neuvostoliitolle talvisodan päättyessä 1940. Jatkosodan alussa Suomi valtasi kaupungin 1941, mutta Neuvostoliitto otti kaupungin takaisin haltuunsa Viipurin-Petroskoin operaatiossa 1944.

Kaupungin keskusta sijaitsee niemellä Viipurinlahden äärimmäisen perukan Suomenvedenpohjan ja sen eteläpuolisen Viipurinlahden osan, Viipurista Uuraaseen ulottuvan Suomenvedenselän välissä. Vanhan kaupunkikeskustan länsipuolella on Linnasaari, jonka erottaa keskustasta kapea Linnasalmi. Sillä sijaitsevalla pienellä saarella on keskiaikainen Viipurin linna.

Historia

Viipuri on alun perin ollut Vuoksen rannalla sijainnut karjalaisten kauppapaikka. Arkeologisten kaivausten perusteella kauppapaikka on ollut käytössä jo 900-luvulla. Viipurin varhaiseen olemassaoloon viittaa myös noin vuodelta 1100 oleva ruotsalainen riimukivi, johon henkilön kuolinpaikaksi on merkitty Uiburk. Viipurin seudulla on mainittu myös olleen 1100- ja 1200-luvulla Novgorodin valtapiiriin kuuluva kylä ja kauppapaikka.

Kaupunki sijaitsee Viipurinlahden perukassa eli Suomenvedenpohjassa paikalla, jossa vielä uudella ajalla oli Vuoksen läntisen laskuhaaran suu, joka oli merkittävän vesireitin läntinen päätepiste Laatokalle[10]. Vesireitin Itäinen päätepiste sijaitsi Vuoksen suulla Käkisalmessa. Läntinen laskuhaara kuitenkin kuivui maankohoamisen myötä vähitellen 1600–1800-luvuilla.Vielä 1600-luvun lopulla kaupungin sanotaan sijainneen Vuoksen virran varrella.

Ruotsin osana

Eerikinkronikan mukaan upplantilaiset rakensivat Viipurin linnan vuonna 1293 kolmannen ristiretken yhteydessä. Viipurin linnassa tehdyissä kaivauksissa on kuitenkin tullut esille merkkejä kivilinnaa edeltäneistä hirsirakennuksista. Löytöinä on myös ristiretkiajan esineitä, joiden perusteella alkuperäistä varustusta pidetään karjalaisten linnoituksena, jonka upplantilaiset sittemmin valloittivat. Pähkinäsaaren rauhassa 1323 linnasta ympäristöineen tuli virallisesti Ruotsin valtakunnan osa. Kuningas Eerik Pommerilainen myönsi Viipurille kaupunkioikeudet vuonna 1403. Vähitellen linnan yhteyteen kasvoi yksi Suomen suurimmista kaupungeista. Viipuri oli sittemmin Itä- ja Kaakkois-Suomen keskus ja merkittävä kauppakaupunki.

Ruotsalaisissa lähteissä Viipurin linna mainitaan ensi kerran vuonna 1295 (kuningas Birgerin kirjeessä), mutta novgorodilaisten kronikassa kerrotaan, että ruotsalaiset perustivat linnan Karjalaan vuonna 6801 (länsimaisen ajanlaskun mukaan vuonna 1293). Myöhemmin Viipurin kaupunki mainitaan kirjallisissa lähteissä 1336 ja Viipurin raati 1393. Dominikaanit perustivat Viipuriin luostarin 1398, ja fransiskaanikonventti perustettiin 1400-luvun alussa. Ensimmäinen nimeltä tunnettu Viipurin porvari oli saksalainen Ewert von Balven Tallinnasta (1393), samoin saksalainen oli ensimmäinen tunnettu raatimies Magnus Schröder (1410). Kaukokauppa oli suureksi osaksi itämeren saksalaisista hansakaupungeista kuten Lyypekistä ja Tallinnasta saapuneiden hansakauppiaiden hallinnassa. Vienti suuntautui enimmäkseen Tallinnaan, missä tavarat myytiin läntiseen Eurooppaan. Karjalaiset olivat kylläkin enemmistönä tavallisten kaupunkilaisten joukossa.

Koska Viipuri oli kaukana Tukholmasta, Viipurin linnalääniä hallittiin kuin itsenäistä valtakuntaa. Hämeen ja Turun linnalääneillä oli Viipuria kiinteämpi yhteys Tukholmaan ja vähemmän itsemääräämisoikeutta. Linnan ympärille kehittynyt kaupunki oli linnanherran suojeluksessa ja Viipuri oli ainoa Suomen kaupunki, jonka ympärillä oli kaupunginmuuri.

Venäjän keisarikunta ja Suomen suuriruhtinaskunta

Suuren Pohjan sodan aikana Pietari Suuren venäläisjoukot valtasivat kaupungin vuonna 1710, ja sen jälkeen vuonna solmitussa 1721 Uudenkaupungin rauhassa Venäjän keisarikunta sai Viipurin Ruotsilta..

Venäjään liittyminen hyödytti suuresti Karjalan taloutta, kun kauppa suuntautui kasvavaan Pietarin kaupunkiin. Rahtitalonpojat ansaitsivat rahaa kuljettamalla rahtia hevoskärryllä tai reellä. Pääkaupunkiin saatettiin myös muuttaa työn perässä. Omalta asuinpaikalta käsin saattoi myydä maataloustuotteita tai harjoittaa sivuelinkeinoja. Näin pääsi miltei jokainen karjalainen rahatalouden piiriin. Toisaalta maatalous taantui, kun venäläinen halpa vilja valtasi markkinoita.

Jo 1700-luvulla Venäjään liitetty Vanha Suomi ja sen osana Viipuri liitettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan vuonna 1812. Talouselämässä ja kaupungin hallinnossa elämässä saksalaisilla oli määräävin asema ja kaupungissa asui paljon saksalaisia kauppiassukuja.

Vuonna 1839 perustettiin Viipurin hovioikeus[ Suomen kolmanneksi hovioikeudeksi.

Suomen tasavallan aika ja sotavuodet

Vuonna 1917 Suomi julistautui itsenäiseksi. Viipuri oli Suomen sisällissodassa ensin punaisten alueella; valkoiset valloittivat sen 29. huhtikuuta 1918. Maailmansotien välisenä aikana rakennettiin muun muassa Viipurin kirjasto.

Ennen talvisotaa Viipuri oli tilastointitavasta riippuen joko Suomen neljänneksi suurin kaupunki Helsingin, Tampereen ja Turun jälkeen (kirkonkirjojen ja siviilirekisterin mukaan asukasluku 31.12.1939 oli 74 403) tai Suomen toiseksi suurin kaupunki (1.1.1940 henkikirjoitettu väestö 72 778)] Viipuri oli asukasluvultaan Suomen suurimman läänin, Viipurin läänin, pääkaupunki. Viipurin on myös sanottu olleen Suomen kansainvälisin kaupunki; siellä pärjäsi normaalielämässä niin suomen, ruotsin, venäjän kuin saksankin kielellä. Suomalaisten lisäksi Viipurissa asui venäjän-, ruotsin- ja saksankielisiä asukkaita.

Talvisodassa kaupunki vaurioitui pahoin. Vaikka Puna-armeija ei saanut sitä vallattua, Moskovan rauhassa se jäi muun luovutetun Karjalan osana Neuvostoliitolle. Jatkosodassa Suomi valtasi Viipurin takaisin 1941 ja kunnosti pahoin tuhoutuneen kaupungin nopeasti asuinkelpoiseksi. Suomi menetti kaupungin jatkosodassa uudelleen 20. kesäkuuta 1944.

Viipurin kuuluminen Neuvostoliiton alueeseen vahvistettiin uudestaan Moskovan välirauhansopimuksessa 19. syyskuuta 1944. Stalin oli jo Teheranin konferenssissa marraskuussa 1943 ilmoittanut vaativansa vuoden 1940 rajoja ja ettei hän suostunut edes keskustelemaan Churchillin ja Rooseveltin ehdotuksesta, että rauhan­neuvottelujen helpottamiseksi Viipuri voitaisiin jättää Suomelle.