Paavo Uotila

https://fi.wikipedia.org/wiki/Paavo_Uotila

On suunnitellut mm. ylöjärveläiselle agronomi Antti Mäkikylälle jugend-tyylisen talon Pikku-Ahvenistolle, Ylöjärvelle. Talo valmistui vuonna 1906. Talo on nykyisin Ylöjärven kaupungin omistuksessa. /16.2.2021, RK

Lainaus kirjasta Otto-I. Meurman VIIPURIN ARKKITEHDIT:

Arkkitehti Blomkvistin vetäydyttyä sairauden takia kaupunginarkkitehdin virasta valittiin sen haltijaksi arkkitehti Uotila, joka alkoi 16-vuotisen toimintansa tässä tehtävässä 1912 ja hoiti sitä 15.10.1928 asti.

Arkkitehti Paavo Uotila oli syntynyt Urjalassa 4.4.1881 ja kuoli Urjalan Kankaanpäässä 25.11.1964. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Frans Wilhelm Uotila (1885-1932) ja Hilma Juhontytär Mattila (1860-1958) V. 1908 hän avioitui viipurilaisen kultaseppä Wilhelm Porthanin (1844—1927) ja tämän puolison Maria Toivasen (1853—1883) tyttären, Tyyne Porthanin (1883—1942) kanssa. Avioliitosta syntyi kaksi lasta Ulla Maija - Jahkola (1909—) ja Antti Ville (1910—).

Paavo Uotila tuli ylioppilaaksi Tampreen lyseosta 1900, kirjoittautui Polyteknilliseen opistoon oppilaaksi ja valmistui arkkitehdiksi 1905. Opiskelulle tuotti häiriötä se, että hän alistumatta venäläistyttämisukaaseihin ryhtyi asevelvollisuuslakkolaiseksi.

Jo opiskeluaikanaan Uotila herätti huomiota voittamalla 1903 I palkinnon arkkitehtikilpailussa "Talonpoikaistalo". Hänen kansallisromanttiseen henkeen tekemänsä kilpailutyö osoitti hänen omaavan erityistä taipumusta arkkitehdin työhön. Kilpailuvoitto ei jäänytkään ainoaksi. Valmistuttuaan hän aluksi työskenteli eräissä arkkitehtitoimistoissa, mm. arkkit. Allan Schulmanin toimistossa Viipurissa, minkä jälkeen hän haki ja tuli nimitetyksi Viipurin kaupunginarkkitehdiksi. Uotila oli jo 1908 käynyt ulkomailla Ranskassa, Sveitsissä ja Italiassa. V. 1924 hän teki pitkän opintomatkan Pohjoismaihin tutustuakseen erityisesti hänen tehtäväkseen tulevaan sairaalasuunnitteluun ja sen uusiin näkö-kohtiin. Paitsi jo mainittua talonpoikaistaloa koskevaa kilpailua Uotila osallistui myöhemminkin arkkitehtuurikilpailuihin. Hänellä oli niissä usein menestystä. V. 1904, siis vieläkin opiskelijana, hän voitti II palkinnon Helsingin rautatie-aseman kilpailussa ja kolme vuotta myöhemmin palkinnon kauppias Siitosen liike- ja kerrostaloa Sortavalassa koskevassa kilpailussa, missä saatu voitto johti myös talon rakentamiseen. Sitten seurasi 1908 III palkinto Tampreen kansakoulukilpailussa ja 1909 jaettu II—III palkinto Joensuun kaupunginta-lon kilpailussa sekä 1923 lunastus Viipurin kaupungintalon kilpailussa. Hän oli puolestaan palkintolautakunnan jäsenenä Viipurin seurakuntatalon kilpai-lussa 1928.

Virkatöinä Uotila joutui rakentamaan kaupungille lukuisia rakennuksia. Niistä huomattavimpana voitaneen pitää uuden Kaupunginsairaalan rakenta-mista Patterinmäen itärinteelle Hirviaukion vierelle 1926-1928. Sen kaksikerroksinen päärakennus hallinto-osastoineen muodostaa yhtenäisen kauniin taustan tälle aukiolle. Sen arvokkaan julkisivun keskimotiivina on alakerrok-sen lävistävä kaaripäätteinen porttikäytävä pääsytienä koko sairaala-alueelle. Sinne rakennettiin samalla siipenä sairasosastorakennus ja jo vuotta myöhem-min erillinen tuberkuloosisairaalarakennus, joka keskeneräisenä jäi Uotilan erottua seuraavan kaupunginarkkitehdin toteutettavaksi.

Aikaisemmin, 1912, Uotila oli rakentanut kivisen mielisairaalan Karjalan osan luoteispuolelle metsäiseen maastoon. Muita huoltolaitoksia hänen virka-ajaltaan ovat 1927 las-tentarharakennus Tiiliuuninkadun varrelle ja Maaskolan kunnalliskodin en-simmäinen rakennus, molemmat kaksikerroksisia kivirakennuksia, sekä kokonainen rakennusryhmä kouluineen Ronkaan niemelle perustetulle poikakodille. Kansakouluja rakennettiin Papulaan Vuorikadulle 1914 sekä 1920 Hiekkaan ja palaneen tilalle Karjalan osaan, jälkimmäiset puurakenteisina. Suuri rakennusryhmä teurastamoa varten kohosi mielisairaalan luoteispuolelle 1913.

Myöskin satamaa varten oli rakennettava useita rakennuksia. Eteläsatamaan tuli varastovajoja sekä 1922 pakkahuoneen jatkoksi 3-kerroksinen luonnonkivifasadinen siipirakennus, mikä hyvin sopeutui viereisiin vanhojen kaupunginmuurien kohdalle tehtyihin Etelävallin kivisiin tukimuureihin. Myöskin teatterin näyttämöpuoli kaipasi laajennusta. Se toteutettiin 1916, ja Vapaussodan jälkeisen ajan asuntopulaa kaupunki koetti lieventää rakennuttamalla ryhmän kaksikerroksisia puutaloja Pyöräsuon osaan, yhteensä 253 asuntoa, vuosina 1921—22. Kaiken tämän ohella virkatöihin kuului suuret määrät ra-kennusten korjauksia ja laajennuksia.

Lisäksi oli kaupunginarkkitehdin toimittava tontinmittaajana v. 1923 asti, jolloin rakennuskonttoriin perustettiin erityinen mittaustöiden osasto ja kaupungin geodeetin virka. Virkansa ulkopuolella arkkitehti Uotila suunnitteli Viipuriin lukuisia asuin-ja liikerakennuksia yksityistöinään. Niistä aikaisemmat sommiteltiin kansallisromanttiseen ja myöhempään jugend-tyyliin. Myöhemmin muodin muututtua hän niitä ilmeisesti aliarvioi ja ehkä sen takia vetäytyi syrjemmälle, kunnes luopui virastaan ja antautui kokonaan maanviljelijäksi.

Hänen itsekritiikkinsä ei kuitenkaan ollut aiheellista, sillä tarkastellessa näitä hänen aikaisempia töitään voi havaita niissä hyviä suhteita aukkojen ja pintojen sommittelussa sekä rytmiä ja kiinnostavia yksityiskohtia julkisivuissa.Häntä ehkä enimmin pelotti-vat Punaisenlähteentorin ja Pellervonkadun kulmaan (tontti 44,1907) raken-netut liikemies Moskvinin talon kaksoistornit, joiden huiput sattumalta näyttä-vät Roskilden tuomiokirkon torninhuippujen kaksoissisarilta. Nehän antoivat koko torille hauskan, pirteän piirteen. Hyvää liiketalonluonnetta korosti myös hänen julkisivunsa Goryschinin talossa Kannaksenkatu 3:ssa. Turhaan hän huolehti, sillä aikaisempaa tyyliä aina aluksi ylenkatsotaan, yleensä tekijästä riippumatta. Pitemmän ajan päästä siinäkin havaitaan hyviä ominaisuuksia.

Uotila joutui rakentamaan Viipuriin 4-6-kerroksisia kivitaloja parisen-kymmentä, osan niistä jo ennen kaupunginarkkitehdiksi tuloaan. Niitä olivat Repolan osassa Päivölän talo Maunun-ja Tottenkadun kulmassa (tontti 21, 1910), 5-6-kerroksinen talo Repolankatu 9:ssä (tontti 92, 1913), symmetriset 4-kerroksiset talot välille sommiteltuine tallirakennuksineen tontilla 98 (1911), Massisen hienopiirteinen, palatsimainen talo (vanhempi osa tontilla 63, 1910) Kullervonkadun koillispäässä, eräs Uotilan parhaimmista rakennuksista, Konkosen, Björklundin ja Salmisen talot Torkkelinkadulla (tontit 15, 32, 33), Sergejeffin talo Revonhännässä (tontti 114, 1906) sekä Pesosen talo Kannak-senkadulla (tontti 68, 1907), kaikki vanhoille viipurilaisille hyvin tuttuja.

Myöhemmältä ajalta ovat Eliaan-ja Suonionkadun kaakkoiselle kulmatontille (73, 1923) rakennettu 5-kerroksinen asuintalo, Viipurin Puhelinyhdistyksen talo Pellervonkadulla (tontti 46, 1921, julkisivut arkkit. Ullbergin), Savo-Karjalan osakepankin liiketalo Karjalankadulla (Salakkalahti 16, 1928 yhteistyössä arkkit. Vikstedtin kanssa) sekä Oy Viljelyksen talo (tontti 28, 1928) Punaisen-lähteentorin pohjoiskulmassa. Toista rakennuslajia Uotilan töissä edusti Äy-räpäänkadulle (tontti 88) rakennettu 1-kerroksinen kivirakenteinen elokuvateatteri jugend-tyylisenä uiko- ja sisäasultaan (1907). Uotilan suunnittelemana kohosi Pantsarlahden osaan Kullervonkadulle (tontti 7, 1908) 5-kerroksinen asuinrakennus ja seuraavana vuonna Vaasan-ja Pontuksenkadun kulmatontille 4-kerroksinen kivitalo (tontti 112). Mutta aivan erityisesti on Uotilan myöhempiin kuuluvista töistä mainittava johtaja Lammetmaalle rakennettu 2-kerroksinen pikkupalatsi Pantsarlahden tontin 30 puolikkaalla (1921). Sen julkisivu oli punaisista tiilistä, ja sen sävy melkein italialainen yläkerran loggioineen kadun puolella. Rakennus todisti hyvää ark-kitehtonista sommittelua. Papulan osaan tuli jugend-kaudella 4—5-kerroksisia asuintaloja. Keskikau-pungilta sinne mennessä oli ensimmäinen kortteli länsikulmaa lukuunotta-matta Uotilan käsialaa, ensimmäisenä Papulan Osuustalo (1906) pohjoisessa ja siitä vastapäivään kiertäen seuraavat tontit vuosina 1907—08 (Osuuskunta Sampo) ja 1911. Tähän kaupunginosaan hän rakensi myös 3-kerroksisen kansakoulun (tontti 43, 1914) sekä komeahkon 4-kerroksisen makasiinin Vuorikadulle (1913).

Viipurin ulkopuolelle muualle Suomeen Uotila rakensi mm. säästöpankin Urjalaan ja useitakin huviloita eri tahoille, esim. tuomari Mäkelälle Forssaan. Vielä vanhoilla päivilläänkin hän jatkoi rakennusten suunnittelua jossakin määrin. Valitettavasti hänen Viipurin ulkopuolelle tekemistään suunnitelmista ei ole käytettävissä luetteloa.

Arkkit. Uotila kuului heti alkuvosistaan jäsenenä Arkitektklubbeniin ja sitten Vapaussodan jälkeen v. 1920 perustettuun Suomen Arkkitehtiliittoon sekä Viipurin Arkkitehteihin. Maanviljelykseen perinteellisesti kiintyneenä Uotila hankki jo Viipurin aikanaan maatiloja ja omisti sellaisen 1925—30 sekä Ojajärvellä että Kavantsaarella.

Vetäydyttyään sitten arkkitehdin virasta hän ryhtyi viljelemään hankkimaansa Kankaanpään tilaa synnyinpitäjässään Urjalassa. Sinne hän rakensi itselleen 2-kerroksisen kivilinnan luonnonkivisine julkisivuineen, mutta sen suuren "tupahuoneen" hän kuitenkin verhosi sisäpuolelta oikealla hirsiseinällä lämpimämmän vaikutuksen takia ja säilyttääkseen vanhan talonpoikaishengen kodissaan. Sukuperintö ilmeni siinä kahdella tavalla, kyntömiehen ja taiteilijan näkemyksenä. Olihan samasta suvusta lähtenyt paitsi maanviljelijöitä myös taidehistoriassamme mainittuja taiteilijoita.

Uotilassa oli vakaata, luotettavaa hämäläisyyttä ja jonkin verran itseensä sulkeutuneisuutta, hän pysytteli yksityiselämässään ja harvemmin hänet nähtiin arkkitehtitoverien piirissä. Rakennusten suunnitteluun hänellä oli hyviä lahjoja ja hän oli etevä akvarellimaalari. Alkuvuosina Viipurissa hän kirjoitteli sanomalehtiin taidearvosteluja. Lopuksi hän halusi palata vanhaan peruselinkeinoomme. Vapaussodassa Uotila palveli jääkäritykistössä, mistä hänellä oli muistomitali. Viipurin Maistraatin piirustusarkistossa on n. 40 Uotilan työtä talletettuna. Hauta on Urjalassa.

Urjala syntyneet 1879-1889 (AP I C:8) Sivu 48: 1881 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2542... / Viitattu 28.02.2023

Urjala rippikirja 1900-1909 (AP_II I Aa:33) Sivu 461 Laukeelan kylä, Uotila ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4022... / Viitattu 28.02.2023