Pietari Tuomaanpoika Korhonen

Mahdoton selvittää tämän Pekan alkuperää luotettavasti tällä hetkellä. Ei ole syntynyt Rautalammilla.

Sukunimi Korhonen on Suomen yleisimpiä. Sitä on luonnehdittu myös Itä-Suomen yleisimmäksi nimeksi sekä "varsinaiseksi savolaisnimeksi". 1900-luvun vaihteessa se oli Savon toiseksi yleisin sukunimi Hämäläisen jälkeen. Korhosia on asunut Savossa huomattavan paljon jo 1500-luvun puolivälissä Pellosniemellä, Vesulahdella ja Rantasalmella, 1600-luvun alkupuolella myös Juvalla, Säämingissä ja Tavinsalmella eli kaikissa Savon kolkissa. Savolaisten vilkkaan muuttoliikkeen ansiosta Korhosia tavataan 1500-luvun jälkipuoliskolla Rautalammilta, Ruovedeltä ja Pohjois-Pohjanmaalta sekä 1600-luvun alusta alkaen Peräpohjolasta ja Kainuustakin, missä Korhosesta on tullut maakunnalle tyypillinen sukunimi. Lisäksi Korhosia on monessa Etelä-Pohjanmaan pitäjässä. Korhosilla on myös sekä etelä- että pohjoiskarjalaisia juuria, esim. Viipurin pitäjässä 1550 p(er) Korhoin(en), Jääskessä 1545 olli Korho, 1555 olli Korhoin(en), Käkisalmessa 1618 Jöns Korhonen, Kurkijoella 1641 Jussij Kårhoinen, Uukuniemellä 1631 Nils Korhoin, Pielisjärvellä 1641 Anders Kårhoinen. - Sukunimi on selitetty lisänimestä Korho, jolla on useita merkityksiä: "huonokuuloinen tai kuuro", "iso mies", "vanhus", "ylpeä, rikas, leuhka", "vähän tyhmä, kömpelö". Sukunimi Korhonen on voinut alkuaan olla myös lisänimi Korhopää, "pörröpää". (Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet, s. 243).

Nimi Korhonen voisi olla peräisin saksalaisten sadon- eli pellonjumalan Chorchon nimestä. Chorcho kuului niihin moniin pakanajumaliin, joista rannikon muinaispreussilaiset vuonna 1249 Christburgissa tehdyssä rauhansopimuksessa ilmoittivat luopuvansa ja kääntyvänsä kristinuskoon. Koska Korho-nimi esiintyy niin laajalti Suomessa, voidaan olettaa, että näitä saksalaisia tuli tänne ja he palvoivat erityisesti Korho-jumalaansa ja olivat maanviljelystä harjoittaneita hartaita "korhouskovaisia". Kun sitten kristityt papit kysyivät heidän sukunimiään kirjaan merkittäväksi, he ilmoittivat tämän nimen. (Ilmari Kososen artikkeli: Savon nimi tuli balttikielistä. Aakusti - Savolaesuuven iänenkannataja 2/07).