Brusius Jacobsson Siirilä

Lapuan Siirilän isäntä

Lapuan Siirilän isäntäluetteloa 1666-1703
Vävy Brusius Jaakonpoika oli Lapuan Siirilän isäntä appensa Yrjö Simonpoika Siirisen jälkeen vuosina 1666-1670. Hänen vaimonsa oli Kreeta Yrjöntytär os Siirinen. Brusius Jaakonpoika oli tullut taloon jo vuonna 1647 ja hoitanut tilaa yhdessä appensa kanssa. Vanhaisäntä Yrjö Simonpoika Sijrinen haudattiin vuonna 1665 Lapualla.
Poika Martti Brusiuksenpoika Siirilä isännöi vuosina 1670-1676. Hänen leskensä Susanna Erkintytär isännöi vuonna 1677. Susanna oli ilmeisesti Martin toinen vaimo.
Seinäjokinen Klemet Matinpoika Marttila isännöi vuosina 1678-1682. Hän oli leski Susanna Erkintyttären uusi aviomies. Klemet ja Susanna muuttivat Seinäjoen Marttilaan.
Vanhaemäntä Kreeta Yrjöntytär sai Siirilän tilan hallinnan, sillä hän oli talon perillinen. Hänen ja Brusius Jaakonpojan poika Jaakko Brusiuksenpoika Siirilä isännöi tilaa vuosina 1683-1696. Jaakon vaimo oli Inkeri Yrjöntytär. He muuttivat Annalaan.
Siirilän tilaa hoitamaan tuli lampuotipari Martti ja Sofia Siirilä vuosina 1697-1703.

Lehtisen mukaan Yrjö Simonpoika oli Lapuan Siirilän isäntä vuodesta 1631 aina 1660-luvulle saakka.
Martti Prusinpoika isännöi vuosina 1669-1676. Hänen vaimonsa Susanna Erkintytär isännöi vuonna 1677.
Klemetti Martinpoika isännöi vuosina 1678-1682.
Jaakko Prusinpoika isännöi vuosina 1683-1696. Hänen vaimonsa oli Inkeri Yrjöntytär.
Lampuoti Martti Siirilä isännöi vuosina 1697-1703. Hänen vaimonsa oli Sofia.
Sitten tila tuli kappalaisen Kustaa Bäckin omistukseen vuodesta 1705. (Erkki Lehtinen: Asutuskaudelta Suomen sotaan. Lapuan historia I, Vaasa Oy:n kirjapaino, Vaasa 1963, s.653)

Vuonna 1666 Lapuan syyskäräjillä Prusi Jaakonpoika Alanurmosta tuli esiin ja esitti oikeudessa autuaan appensa Yrjänä Simonpoika Siirisen testamenttikirjan päivättynä Lapualla 4. helluntaipäivä 1665 . Sen oli allekirjoittanut kirkkoherra luotettu herra Carolus Prockman ja luotetut talolliset miehet. Testamentissa esitettiin, että Siirinen oli tarkkaan harkittuaan vaimonsa suostumuksella testamentannut ja luvannut vävylleen Prusi Jaakonpojalle hänen uskollisesta palveluksestaan ja pojallisesta kuuliaisuudestaan, mitä vävy on osoittanut hänelle ja hänen vaimolleen 18 vuoden ajan, ennen muita lapsiaan ja perillisiään ilman valituksia nautittavaksi täyden pojanosan talosta, niin irtaimesta kuin kiinteästäkin. Tämän lisäksi hänen vaimonsa Marketta saa myös tyttären osan kuten muutkin kanssasisarukset, sekä kuparikattilan 2 luotia, pienen luhtirakennuksen, vielä kaikki tynnyrintekovälineet tervahaudalla, kaksi viikatetta, kaksi kirvestä, kaksi sirppiä, neljäsosan myllystä, parhaan hevosen, 12 lammasta ja kaikki muut mainitun Prusin taloon tuomiset, jotka hän pystyy osoittamaan. Hänen tulee jäädä asumaan taloa ennen muita ja työskennellä talon parhaaksi kaikin tavoin. Prusi pyysi testamenttiin lainmukaista vahvistusta. Tuomari antoi asian lautakunnan tarkkaan tutkintaan. Lautakunta hyväksyi mainitun lahjan. Anoppi vahvisti testamentin nyt käräjillä. Kukaan ei valittanut siitä. Todettiin, ettei mainittu lahja mene yli kymmenyksen ja Prusi on sen hyvin ansainnut. (Markku Pihlajaniemi: Lapuan Alanurmon Siirilä. Eteläpohjalaiset Juuret 2/2019, KTMP Group, Mustasaari 2019, ss.12-18)

Lapuan käräjät vuonna 1666: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3718359
(Tapio Piirron tiedonanto 2019, viittaus Markku Pihlajaniemen arkistoon)

Syksyllä 1669 oikeudessa päätettiin, että Mikki Pietarinpoika ja Prusi Nyrhinen jakavat perinnön Alanurmossa Yrjänä Simonpojan luona hänen ja hänen sisarustensa välillä, sen mikä vielä voi olla jakamatta ja jäänyt piiloon, niin tarkasti ettei kenenkään oikeutta loukata (Markku Pihlajaniemi: Lapuan Alanurmon Siirilä. Eteläpohjalaiset Juuret 2/2019, KTMP Group, Mustasaari 2019, ss.12-18).

Prusi Jaakonpoika oli tilan Siirilä isäntä Lapualla vuosina 1666-1670. Hän kuoli vuonna 1673. (Hillevi Tyni: Lapuan Siirilöitä, henkilötaulut. Eteläpohjalaiset Juuret 2/2019, KTMP Group, Mustasaari 2019, ss.19-20)

Lapuan käräjillä todettiin, että Prusi Jaakonpojan leski Marketta Yrjänäntytär oli Siirilän talon perillinen. Hän sai laamanninkäräjillä talon hallinnan.
Vuonna 1693 Klemetti Matinpoika Ilmajoelta vaati viiden vuoden palkkaa Siirilän talosta. Hän oli tullut taloon naituaan Martti Prusinpojan lesken Susanna Erkintyttären.
Vuonna 1696 Valpuri Martintytär Seinäjoelta vaati itselleen Siirilän taloa. Hänen isäpuolensa Klemetti Matinpoika oli tullut taloon Valpurin isän kuoleman jälkeen. (Markku Pihlajaniemen tiedonanto 2019)

Prusi Jaakonpojan poika Jaakko oli Siirilän isäntä äitinsä Marketta Yrjänäntyttären jälkeen. Jaakon veljen Martin tytär Valpuri Martintytär haki talon hallintaa talvikäräjillä 1693. Valpuri oli muuttanut Seinäjoelle äitinsä Susanna Erkintyttären ja isäpuolensa Klemetti Matinpojan mukana. Valpuri Martintytär Seinäjoelta kanteli Jaakko Prusinpojasta (tekstissä Mikinpoika) Alanurmosta etuoikeudesta tämän asuman Siirilän talon hallintaan, koska tämä ei kykene sitä asumaan, vaan on päästänyt sen suuriin velkoihin. Hän esitti, että neljännesmanttaalin Siirilä on perintötalo ja ainoastaan toinen neljännesmanttaali Kaara on kruununtalo. Todettiin kuitenkin, että koko puolimanttaalia on ilman eroa merkityksi kruunulle, jota hänen edesmennyt isänsä oli aiemmin hyvin hoitanut. Valpuri arveli olevan ennen aivan vierasta lähin talon hallintaan. Hän aikoo nyt mennä naimisiin Taneli Heikinpojan pojan kanssa, joka isänsä ja veljiensä kanssa haluavat ottaa talon hallintaan.
Jaakko myönsi, ettei kykene enää ylläpitämään taloa. Hän vaati Valpurilta 60 kuparitaalaria, jonka hän oli antanut talosta lähdöstä tämän isäpuolelle Klemetti Matinpojalle, joka oli Valpurin isän kuoleman jälkeen talosta lähtenyt. Jaakko vaati samoin taloon tuomisiaan. Näitä vastaan hän halusi siirtää talon hallinnan Valpurille.
Valpuri selvitti yhdessä Taneli Heikinpojan kanssa haluavansa maksaa Jaakolle aiemmin suorittamansa 60 kuparitaalaria ja tämän lisäksi taloon tuomisensa ja muun irtaimen ainoastaan siinä tapauksessa, että hän maksaa talon rästit ja velat, jotka on itse aikaansaanut. Jos hän ei halua, niin lupasivat he irtaimen arvioinnin jälkeen maksaa rästi.
Jaakko lupasi edellä mainittua 60 kuparitaalaria vastaan lähteä heti talosta rukiin siemenen kera ja maksaa itse velkansa. Ruiskylvö tulee korvata hänelle. Tästä he sovittelivat oikeudessa kädenlyönnillä.
Lautakunta kertoi, että tätä taloa on ehdotettu kappalaisen taloksi. Kuninkaallisen majesteetin ja kruunun intressinä on uskoa Valpurille ja Tanelille. Valpurin edesmennyt isä oli elinaikanaan hoitanut taloa hyvin. Tanelilla on hyvät varat ja miesapu talonpitoon. (Markku Pihlajaniemi: Lapuan Alanurmon Siirilä. Eteläpohjalaiset Juuret 2/2019, KTMP Group, Mustasaari 2019, ss.12-18)

Valpuri Martintyttären talohaaveet ja aiottu avioliitto jäivät toteutumatta. Siirilästä tuli kappalaisen talo. Valpuri oli isäpuolensa Klemetti Matinpojan uudistalossa Tervalassa eli Niemistössä Seinäjoella. Valpuri avioitui vuonna 1700 Ilmajoen Yli-Kauppilan pojan Juho Antinpojan kanssa. Valpuri mainitaan Salomon Hanneliuksen Juholle vuonna 1757 sepittämässä muistopuheessa:
Jodui sijtte myös wuotten ja aicain perästä cuin Hän oli 30. ajastajan wanha, Jumalan edescatzomisest ja Asianomaisten hywäxi löytämisest Awioskäskyn lijttohon sen silloin Cunniallisen ja Siwiän Talon Tyttären Walborg Martini Niemistön Talosa, johonga awios-käskyn Jumala Siunais 4llä Lapsella, 2lla Poica ja 2: Pijca Lapsella, joista ei nyt enä muita elos ole, cuin yxi Poica… (Markku Pihlajaniemi: Lapuan Alanurmon Siirilä. Eteläpohjalaiset Juuret 2/2019, KTMP Group, Mustasaari 2019, ss.12-18)

Prusi Jaakonpojan perilliset kerääntyivät käräjille 1697 saamisistaan ja Jaakko Prusinpojan veloista: Antti Prusinpoika Siirilästä, Marketta Yrjänäntytär samasta paikasta, sekä Valpuri Martintytär Seinäjoelta ja Agneta Prusintytär Ylinurmosta, kaikki autuaan Prusi Jaakonpojan Siirilästä perillisiä. He valittivat nimismies Yrjänä Juhonpojasta. Nimismies oli ottanut pantiksi ilman laillista tuomiota viime syksynä karjaa ja muuta irtainta heidän lankonsa ja veljensä Jaakko Prusinpojan Siirilästä velkojen maksuun. Velat olivat siltä ajalta kun Jaakko asui Siirilää. Koska he eivät ole velkaa veljelleen, niin he eivät ole velvoitettuja vastaamaan veloista ja kruununrästeistä. Nimismies pitää määrätä palauttamaan heidän omaisuutensa. Nimismies viittasi kihlakunnantuomioon 7.9.1696. Tällä määrättiin nimismies tekemään takautumalasku ja selvitys Jaakko Prusinpojan ja hänen kanssaperillistensä välillä. Jaakko oli yksinkertaisuuksissaan käsitellyt Siirilää perintöä jaettaessa perintötalona, vaikka se on maakirjassa kruununtalo. Siksi Jaakko oli halukas vaatimaan takaisin mitä oli suorittanut perintötalosta kanssaperillisilleen. Nimismies esitti perinnönjakoluettelon 7.10.1692. Siinä Jaakko myöntää, että Siirilä on kruununtalo, mutta ottaa vastatakseen talon velat. Jaakko oli myös luvannut maksaa irtaimesta. Jaakko oli yksinkertaisuuksissaan luvannut lunastaa sisaruksensa velkaantuneesta kruununtalosta niin kuin se olisi perintötalo. Tämän vuoksi nimismies vaati takaisin Jaakon suorituksia. Heidän lankonsa ja veljensä Jaakko Prusinpoika Siirilästä oli jättänyt talon ja matkustanut Savonmaahan. Nimismies pyysi siirtoa kunnes tämä tulee takaisin. Nimismies oli Siirilän rästeistä suorittanut osan edesmenneen kappalaisen Gabriel Gronoviuksen leskelle, koska Siirilä oli laitettu hänen miehensä kappalaisen taloksi. Loput hän oli suorittanut kruununvoudille talon kruununrästeistä. Päätös: Nimismiehen pitää palauttaa pantiksi ottamansa omaisuus. Jaakon kotiin tullessa nimismiehen pitää selvittää mitä on maksettu kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta perintösovittelussa. Tämän jälkeen oikeus voi tehdä päätöksen. (Markku Pihlajaniemi: Lapuan Alanurmon Siirilä. Eteläpohjalaiset Juuret 2/2019, KTMP Group, Mustasaari 2019, ss.12-18)

Katso Siirilän henkilötaulut, Hillevi Tyni. Juuret 2/2019

Margeta Yrjöntytär merkittiin Lapuan kinkerikirjassa vuosilta 1667-1712 ylimmäksi Siirilän tilan kirjassa Lapualla. Hänen alapuolellaan merkittiin Susanna Erkintytär. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5859838 Lisäksi merkittiin Sofia Ambrosiuksentytär (kuolinmerkintä), Liisa Brusiuksentytär (kuolinmerkintä), Jaakko Brusiuksenpoika, Antti Brusiuksenpoika ja Agneta Brusiuksentytär. Lisäksi merkittiin Simon Yrjönpoika, Inkeri Yrjöntytär (i Thomala), Matti Yrjönpoika ja Maria Yrjöntytär.