Britha Lovisa Lovisa Lapveteläinen

Syntymä
Rautalammin seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1826-1845 (I C:6), jakso 117: 1835 Maaliskuu, Huhtikuu; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7143670 / Viitattu 9.2.2022

Kuopion tuomiokirkkosrk rippikirja 1848-1858 (TK1697-1698 A 8 1 (I)) Sivu 82 23 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1017... / Viitattu 08.02.2022

Kuopion tuomiokirkkosrk rippikirja 1859-1868 (TK1699 A 9 1) Sivu 81 Tomten 23 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1018... / Viitattu 08.02.2022

Kuopio maaseurakunta rippikirja 1854-1863 (TK1636-1637 II A 15:2) Sivu 173 Kaislaistenlax ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1410... / Viitattu 08.02.2022

GEDCOM Note

Language: Finnish

GEDCOM Source

MV, Suomi, kasteet, 1657-1890, MyHeritage, 1 _TYPE Collection, 1 _MEDI 30233, https://www.myheritage.fi/research/collection-30233/suomi-kasteet-1..., Britha Lovisa TrogSukupuoli: NainenSyntymä: 26. Huhti 1835Ristiäiset: 21. Touko 1835 - Rautalampi, Kuopio, FinlandIsä: Petter TrogÄiti: Britha PalmIndeksoinnin projekti- (sarja-) numero: C45159-2Järjestelmälähde: Finland-ODMGS filminumero: 58066, FamilySearch sukupuu, MyHeritage, MyHeritage julkaisee FamilySearch Internationalin, joka on maailman suurin sukututkimusorganisaatio, lisenssillä FamilySearch sukupuun. FamilySearch on voittoa tavoittelematon organisatio, jota sponsoroi Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko (Mormonikirkko)., 1 _TYPE Collection, 1 _MEDI 40001, https://www.myheritage.fi/research/collection-40001/familysearch-su..., Britha Lovisa TrogSukupuoli: NainenSyntymä: 26. Huhti 1835Ristiäiset: 21. Touko 1835 - Rautalampi,Kuopio,FinlandVanhemmat: Britha Trog (o.s. Palm), Petter Trog, Suomalaiset rippi- ja lastenkirjat, 1657-1915, MyHeritage, Kirkon väestönlaskennat tunnetaan myös "seurakuntakirjoina", "rippikirjoina", "kotitaloustutkimuksina" ja "papinkirjoina". Nämä kirjat rekisteröivät jokaisen seurakunnan asukkaat kylän, tilanja kotitalouden (perheyhteisö) tasolla. Kylän muodosti ryhmä sen tilat, monast yhdellä tilalla asui useita perheitä. Kaupungeissa asiakirjat järjestettiin kortteli- tai katujärjestyksessä. Joskus yksinään asuvat tai ne jotka eivät maat omistaneet merkittiin aakkosjärjestyksessä kirjan loppuun.Kirkkon väestölaskennan tarkoitus oli merkitä seurakuntalaisten vuosittaisen katekismuskokeen tulokset. Väestölaskenta tehtiin usein 5 ja 10 vuoden välein. Tästä syystä on tulokset esitettiin usein vuosisarjana. Laskenta saattaa sisältää seuraavat tiedot: jokaisen talouden jäsenen nimi (mukaan lukien palvelijat ja tilan apulaiset), suhde tilan päämieheen, syntymäaika, syntymäpaikka ja muuta tietoa kosken katekismusta, yhteisöä, kastetta, rokotuksia ja ammattia. Joskus merkittiin myös aviosäätyä, kuolemaa tai mistä/minne perhe on muuttanut. Vakio lomakkeita käytettiin vuodesta 1780, josta syystä sitä ennen tiedoissa oli erovaisuuksia.Huom: Taloudet muodostuivat usein monen sukupolven ryhmistä, kuten vanhemmat ja heidän aikuiset lapsensa, lasten puolisot ja lastenlapset. Johtuen tavata luetella merkittyjä tietoja, saattoi esiintyä sekoittuneita tietoja vanhempi-lapsi-puoliso suhteista. Lisäksi ei alkuaikoina aina merkitty sukulaisuussuhteita. Tarkista alkuperäinen kuvattu luettelo perheen varmentamiseksi.Kastettujen lasten kirjat tunnettiin myös nimellä "lasten kirjat" ja "syntyneiden, kastettujen kirjat!. Tämä kirjat on ensisijaisesti perustettu Itä-Suomen seurakunnissa. Niissä luetellaan niiden lasten nimet, jotka eivät ole käynet ripillä eivät kuulu seurakuntaan. Yleensä kyseessä oli 14-16 vuotiaaat lapset.Kastettujen lasten kirjat on järjestetty samoin kuin kirkon väestölaskentamerkinnät. Lapset on listattu asuinpaikana mukaan ja tiedoilla vanhemmista. Kun lapsi on käynyt ripillä, on hän sen jälkeen lueteltu väestölaskennassa muun perheen tietojen kanssa.Suomen kirkonkirjat alkavat yleensä vuodesta 1686, jolloin kuninkaallinen asetus valtuutti kirkon pitämään kirjaa. Asetuksen voimaantulon aikana olivat jo jotkut seurakunnat aloittaneet kirjanpidon joitakin vuosikymmeniä aikaisemmin. Näin ollen löytyy joitakin kirjauksia tässä kokoelmasta aina vuodesta 1657 alkaen.Suomi oli osa Ruotsia vuoteen 1809 saakka, ja vasta vuonna 1853 lisättiin Suomen kieli Ruotsin rinnalle maan toisena virallisena kielenä. Näin ollen on kirkon kirjat ja lasten kirjat kirjoitettu ruotsiksi aina 1800-luvun puoleenväliin saakka.Tämä julkaisu on toimitettu yhteistyössä Suomen Arkistolaitoksen kanssa (<i>Arkistolaitos</i>)., 1 _TYPE Collection, 1 _MEDI 10509, https://www.myheritage.fi/research/collection-10509/suomalaiset-rip..., Kylä:Kaislaistenlakssäilytyspaikka:Joensuun maakunta-arkisto|Katso talouden jäseniä
<a id='household'></a>Talous
Suhde perheenpäähän; Nimi; Syntymä
Perheenpää; <a href="https://www.myheritage.fi/research/collection-10509/suomalaiset-rip..., <p>Brita Lowisa TrögSyntymäpäivä: 1835Asuinpaikka: päivämäärien 1854 ja 1868 välissä - No. 1 Lappi Adami, Kaislaistenlaks, Kuopio, Kuopio (Kuopio), FinlandPuoliso: Adam LappweteläinenLapset: Amanda, BernhardKirja: </p>, Suomalaiset rippi- ja lastenkirjat, 1657-1915, MyHeritage, Kirkon väestönlaskennat tunnetaan myös "seurakuntakirjoina", "rippikirjoina", "kotitaloustutkimuksina" ja "papinkirjoina". Nämä kirjat rekisteröivät jokaisen seurakunnan asukkaat kylän, tilanja kotitalouden (perheyhteisö) tasolla. Kylän muodosti ryhmä sen tilat, monast yhdellä tilalla asui useita perheitä. Kaupungeissa asiakirjat järjestettiin kortteli- tai katujärjestyksessä. Joskus yksinään asuvat tai ne jotka eivät maat omistaneet merkittiin aakkosjärjestyksessä kirjan loppuun.Kirkkon väestölaskennan tarkoitus oli merkitä seurakuntalaisten vuosittaisen katekismuskokeen tulokset. Väestölaskenta tehtiin usein 5 ja 10 vuoden välein. Tästä syystä on tulokset esitettiin usein vuosisarjana. Laskenta saattaa sisältää seuraavat tiedot: jokaisen talouden jäsenen nimi (mukaan lukien palvelijat ja tilan apulaiset), suhde tilan päämieheen, syntymäaika, syntymäpaikka ja muuta tietoa kosken katekismusta, yhteisöä, kastetta, rokotuksia ja ammattia. Joskus merkittiin myös aviosäätyä, kuolemaa tai mistä/minne perhe on muuttanut. Vakio lomakkeita käytettiin vuodesta 1780, josta syystä sitä ennen tiedoissa oli erovaisuuksia.Huom: Taloudet muodostuivat usein monen sukupolven ryhmistä, kuten vanhemmat ja heidän aikuiset lapsensa, lasten puolisot ja lastenlapset. Johtuen tavata luetella merkittyjä tietoja, saattoi esiintyä sekoittuneita tietoja vanhempi-lapsi-puoliso suhteista. Lisäksi ei alkuaikoina aina merkitty sukulaisuussuhteita. Tarkista alkuperäinen kuvattu luettelo perheen varmentamiseksi.Kastettujen lasten kirjat tunnettiin myös nimellä "lasten kirjat" ja "syntyneiden, kastettujen kirjat!. Tämä kirjat on ensisijaisesti perustettu Itä-Suomen seurakunnissa. Niissä luetellaan niiden lasten nimet, jotka eivät ole käynet ripillä eivät kuulu seurakuntaan. Yleensä kyseessä oli 14-16 vuotiaaat lapset.Kastettujen lasten kirjat on järjestetty samoin kuin kirkon väestölaskentamerkinnät. Lapset on listattu asuinpaikana mukaan ja tiedoilla vanhemmista. Kun lapsi on käynyt ripillä, on hän sen jälkeen lueteltu väestölaskennassa muun perheen tietojen kanssa.Suomen kirkonkirjat alkavat yleensä vuodesta 1686, jolloin kuninkaallinen asetus valtuutti kirkon pitämään kirjaa. Asetuksen voimaantulon aikana olivat jo jotkut seurakunnat aloittaneet kirjanpidon joitakin vuosikymmeniä aikaisemmin. Näin ollen löytyy joitakin kirjauksia tässä kokoelmasta aina vuodesta 1657 alkaen.Suomi oli osa Ruotsia vuoteen 1809 saakka, ja vasta vuonna 1853 lisättiin Suomen kieli Ruotsin rinnalle maan toisena virallisena kielenä. Näin ollen on kirkon kirjat ja lasten kirjat kirjoitettu ruotsiksi aina 1800-luvun puoleenväliin saakka.Tämä julkaisu on toimitettu yhteistyössä Suomen Arkistolaitoksen kanssa (<i>Arkistolaitos</i>)., 1 _TYPE Collection, 1 _MEDI 10509, https://www.myheritage.fi/research/collection-10509/suomalaiset-rip..., Brita Lovisa TrögSyntymäpäivä: 26. Huhti 1835Asuinpaikka: päivämäärien 1848 ja 1858 välissä - Tomten, Kuopio, Kuopio (Kuopio), FinlandKirja: Maa:FinlandKirja:Rippikirja, 1848 - 1858 Piirikunta:Kuopio (Kuopio)Sivu:30 Hallintoalue:Kuopiosäilytyspaikka:Joensuun maakunta-arkisto Kylä:Tomten, MV, Suomi, kasteet, 1657-1890, MyHeritage, 1 _TYPE Collection, 1 _MEDI 30233, https://www.myheritage.fi/research/collection-30233/suomi-kasteet-1..., Britha Lovisa TrogSukupuoli: NainenSyntymä: 26. Huhti 1835Ristiäiset: 21. Touko 1835 - Rautalampi, Kuopio, FinlandIsä: Petter TrogÄiti: Britha PalmIndeksoinnin projekti- (sarja-) numero: C45159-2Järjestelmälähde: Finland-ODMGS filminumero: 58066, FamilySearch sukupuu, MyHeritage, MyHeritage julkaisee FamilySearch Internationalin, joka on maailman suurin sukututkimusorganisaatio, lisenssillä FamilySearch sukupuun. FamilySearch on voittoa tavoittelematon organisatio, jota sponsoroi Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko (Mormonikirkko)., 1 _TYPE Collection, 1 _MEDI 40001, https://www.myheritage.fi/research/collection-40001/familysearch-su..., Britha Lovisa TrogSukupuoli: NainenSyntymä: 26. Huhti 1835Ristiäiset: 21. Touko 1835 - Rautalampi,Kuopio,FinlandVanhemmat: Britha Trog (o.s. Palm), Petter Trog, Suomalaiset rippi- ja lastenkirjat, 1657-1915, MyHeritage, Kirkon väestönlaskennat tunnetaan myös "seurakuntakirjoina", "rippikirjoina", "kotitaloustutkimuksina" ja "papinkirjoina". Nämä kirjat rekisteröivät jokaisen seurakunnan asukkaat kylän, tilanja kotitalouden (perheyhteisö) tasolla. Kylän muodosti ryhmä sen tilat, monast yhdellä tilalla asui useita perheitä. Kaupungeissa asiakirjat järjestettiin kortteli- tai katujärjestyksessä. Joskus yksinään asuvat tai ne jotka eivät maat omistaneet merkittiin aakkosjärjestyksessä kirjan loppuun.Kirkkon väestölaskennan tarkoitus oli merkitä seurakuntalaisten vuosittaisen katekismuskokeen tulokset. Väestölaskenta tehtiin usein 5 ja 10 vuoden välein. Tästä syystä on tulokset esitettiin usein vuosisarjana. Laskenta saattaa sisältää seuraavat tiedot: jokaisen talouden jäsenen nimi (mukaan lukien palvelijat ja tilan apulaiset), suhde tilan päämieheen, syntymäaika, syntymäpaikka ja muuta tietoa kosken katekismusta, yhteisöä, kastetta, rokotuksia ja ammattia. Joskus merkittiin myös aviosäätyä, kuolemaa tai mistä/minne perhe on muuttanut. Vakio lomakkeita käytettiin vuodesta 1780, josta syystä sitä ennen tiedoissa oli erovaisuuksia.Huom: Taloudet muodostuivat usein monen sukupolven ryhmistä, kuten vanhemmat ja heidän aikuiset lapsensa, lasten puolisot ja lastenlapset. Johtuen tavata luetella merkittyjä tietoja, saattoi esiintyä sekoittuneita tietoja vanhempi-lapsi-puoliso suhteista. Lisäksi ei alkuaikoina aina merkitty sukulaisuussuhteita. Tarkista alkuperäinen kuvattu luettelo perheen varmentamiseksi.Kastettujen lasten kirjat tunnettiin myös nimellä "lasten kirjat" ja "syntyneiden, kastettujen kirjat!. Tämä kirjat on ensisijaisesti perustettu Itä-Suomen seurakunnissa. Niissä luetellaan niiden lasten nimet, jotka eivät ole käynet ripillä eivät kuulu seurakuntaan. Yleensä kyseessä oli 14-16 vuotiaaat lapset.Kastettujen lasten kirjat on järjestetty samoin kuin kirkon väestölaskentamerkinnät. Lapset on listattu asuinpaikana mukaan ja tiedoilla vanhemmista. Kun lapsi on käynyt ripillä, on hän sen jälkeen lueteltu väestölaskennassa muun perheen tietojen kanssa.Suomen kirkonkirjat alkavat yleensä vuodesta 1686, jolloin kuninkaallinen asetus valtuutti kirkon pitämään kirjaa. Asetuksen voimaantulon aikana olivat jo jotkut seurakunnat aloittaneet kirjanpidon joitakin vuosikymmeniä aikaisemmin. Näin ollen löytyy joitakin kirjauksia tässä kokoelmasta aina vuodesta 1657 alkaen.Suomi oli osa Ruotsia vuoteen 1809 saakka, ja vasta vuonna 1853 lisättiin Suomen kieli Ruotsin rinnalle maan toisena virallisenakielenä. Näin ollen on kirkon kirjat ja lasten kirjat kirjoitettu ruotsiksi aina 1800-luvun puoleenväliin saakka.Tämä julkaisu on toimitettu yhteistyössä Suomen Arkistolaitoksen kanssa (Arkistolaitos)., 1 _TYPE Collection, 1 _MEDI 10509, https://www.myheritage.fi/research/collection-10509/suomalaiset-rip..., Kylä:Kaislaistenlakssäilytyspaikka:Joensuun maakunta-arkisto|Katso talouden jäseniä
<a id='household'></a>Talous
Suhde perheenpäähän; Nimi; Syntymä
Perheenpää; <a href="https://www.myheritage.fi/research/collection-10509/suomalaiset-rip..., <p>Brita Lowisa TrögSyntymäpäivä: 1835Asuinpaikka: päivämäärien 1854 ja 1868 välissä - No. 1 Lappi Adami, Kaislaistenlaks, Kuopio, Kuopio (Kuopio), FinlandPuoliso: Adam LappweteläinenLapset: Amanda, BernhardKirja: </p>, Suomalaiset rippi- ja lastenkirjat, 1657-1915, MyHeritage, Kirkon väestönlaskennat tunnetaan myös "seurakuntakirjoina", "rippikirjoina", "kotitaloustutkimuksina" ja "papinkirjoina". Nämä kirjat rekisteröivät jokaisen seurakunnan asukkaat kylän, tilanja kotitalouden (perheyhteisö) tasolla. Kylän muodosti ryhmä sen tilat, monast yhdellä tilalla asui useita perheitä. Kaupungeissa asiakirjat järjestettiin kortteli- tai katujärjestyksessä. Joskus yksinään asuvat tai ne jotka eivät maat omistaneet merkittiin aakkosjärjestyksessä kirjan loppuun.Kirkkon väestölaskennan tarkoitus oli merkitä seurakuntalaisten vuosittaisen katekismuskokeen tulokset. Väestölaskenta tehtiin usein 5 ja 10 vuoden välein. Tästä syystä on tulokset esitettiin usein vuosisarjana. Laskenta saattaa sisältää seuraavat tiedot: jokaisen talouden jäsenen nimi (mukaan lukien palvelijat ja tilan apulaiset), suhde tilan päämieheen, syntymäaika, syntymäpaikka ja muuta tietoa kosken katekismusta, yhteisöä, kastetta, rokotuksia ja ammattia. Joskus merkittiin myös aviosäätyä, kuolemaa tai mistä/minne perhe on muuttanut. Vakio lomakkeita käytettiin vuodesta 1780, josta syystä sitä ennen tiedoissa oli erovaisuuksia.Huom: Taloudet muodostuivat usein monen sukupolven ryhmistä, kuten vanhemmat ja heidän aikuiset lapsensa, lasten puolisot ja lastenlapset. Johtuen tavata luetella merkittyjä tietoja, saattoi esiintyä sekoittuneita tietoja vanhempi-lapsi-puoliso suhteista. Lisäksi ei alkuaikoina aina merkitty sukulaisuussuhteita. Tarkista alkuperäinen kuvattu luettelo perheen varmentamiseksi.Kastettujen lasten kirjat tunnettiin myös nimellä "lasten kirjat" ja "syntyneiden, kastettujen kirjat!. Tämä kirjat on ensisijaisesti perustettu Itä-Suomen seurakunnissa. Niissä luetellaan niiden lasten nimet, jotka eivät ole käynet ripillä eivät kuulu seurakuntaan. Yleensä kyseessä oli 14-16 vuotiaaat lapset.Kastettujen lasten kirjat on järjestetty samoin kuin kirkon väestölaskentamerkinnät. Lapset on listattu asuinpaikana mukaan ja tiedoilla vanhemmista. Kun lapsi on käynyt ripillä, on hän sen jälkeen lueteltu väestölaskennassa muun perheen tietojen kanssa.Suomen kirkonkirjat alkavat yleensä vuodesta 1686, jolloin kuninkaallinen asetus valtuutti kirkon pitämään kirjaa. Asetuksen voimaantulon aikana olivat jo jotkut seurakunnat aloittaneet kirjanpidon joitakin vuosikymmeniä aikaisemmin. Näin ollen löytyy joitakin kirjauksia tässä kokoelmasta aina vuodesta 1657 alkaen.Suomi oli osa Ruotsia vuoteen 1809 saakka, ja vasta vuonna 1853 lisättiin Suomen kieli Ruotsin rinnalle maan toisena virallisenakielenä. Näin ollen on kirkon kirjat ja lasten kirjat kirjoitettu ruotsiksi aina 1800-luvun puoleenväliin saakka.Tämä julkaisu on toimitettu yhteistyössä Suomen Arkistolaitoksen kanssa (Arkistolaitos)., 1 _TYPE Collection, 1 _MEDI 10509, https://www.myheritage.fi/research/collection-10509/suomalaiset-rip..., Brita Lovisa TrögSyntymäpäivä: 26. Huhti 1835Asuinpaikka: päivämäärien 1848 ja 1858 välissä - Tomten, Kuopio, Kuopio (Kuopio), FinlandKirja: Maa:FinlandKirja:Rippikirja, 1848 - 1858 Piirikunta:Kuopio (Kuopio)Sivu:30 Hallintoalue:Kuopiosäilytyspaikka:Joensuun maakunta-arkisto Kylä:Tomten