Söyrinki Matinpoika Korvola

Isonkyrön Korvolan isäntä 1664-1682

Kustaa Vilkuna mainitsee Etunimet-kirjassaan Söyringin Severin vanhana muotona.

Söyrinki Matinpoika muuttaa Kurikan Kylmäjyrästä Isoonkyröön, jossa hänelle siirtyy kesäkäräjillä 1663 Tuuralan Korvolan talo. Söyrinki tuo Korvolan taloon uuden suvun.

Söyrinki Matinpoika oli Isonkyrön Korvolan isäntä vuosina 1664-1682. Hän oli kotoisin Kurikasta. (Markku Pihlajaniemi: Lapuan Saarenpään miniä Anna Jaakontytär. Eteläpohjalaiset Juuret 1/2020, KTMP Group, Mustasaari 2020, ss.48-51)

Yrjänä Vilpunpoika Herojan leski Anna Jaakontytär oli kotoisin Isostakyröstä. Hän palasi leskeksi jäätyään kotipitäjäänsä, missä avioitui Söyrinki Matinpoika Korvolan kanssa Tuuralasta. (Matti Lehtiö: Lautturi Sakari ja hänen lähisukunsa. Eteläpohjalaiset Juuret 1/2020, KTMP Group, Mustasaari 2020, ss.52-53)

Vuonna 1672 Lapuan talvikäräjillä Söyrinki Matinpoika Kyröstä vaati Lauri Yrjänänpojalta Kuortaneelta perintöä, joka kuului hänen vaimolleen tämän edellisen miehen ja Laurin isän Yrjänä Filpunpoika Herojasta jälkeen. Lisäksi hän vaati poikapuolensa Sakari Yrjänänpojan nuoremman osuutta, joka Laurilla vielä oli. Lauri lupasi suorittaa maksamatta olevan perinnön. (Markku Pihlajaniemi: Lapuan Saarenpään miniä Anna Jaakontytär. Eteläpohjalaiset Juuret 1/2020, KTMP Group, Mustasaari 2020, ss.48-51).

Vuonna 1672 Söyrinki Matinpoika Isostakyröstä vaati herra Elias Hålfastilta viisi riikintaalaria, minkä hänen vaimonsa Anna Jaakontytär oli herra Eliaalle joitain vuosia aikaisemmin lainannut. Herra Elias kertoi saaneensa vain neljä riikintaalaria ja yhden ruotsalaisen taalarin, mitkä hänet nyt tuomittiin maksamaan takaisin. Herra Elias kertoi vaimon luvanneen hänelle riikintaalarin, kun hän toimitti tämän asiaan perinnönjaossa. Tämä asia siirrettiin todistusten saamiseksi. (Markku Pihlajaniemi: Lapuan Saarenpään miniä Anna Jaakontytär. Eteläpohjalaiset Juuret 1/2020, KTMP Group, Mustasaari 2020, ss.48-51)

Vuonna 1690 Isonkyrön syyskäräjillä vaimo Anna Jaakontytär vaati edesmenneen miehensä jälkeen tulevaa perintöään poikapuoleltaan Jaakko Söyringinpojalta, jolla perintö oli. Jaakko myönsi, että Anna oli saanut edesmenneen isänsä perinnönjaossa pitää tuomisensa taloon. Annan edesmennyt mies oli elinaikanaan 29.11.1680 laatinut selvityksen, jonka mukaan Annan perintöä oli tuotu Seppälästä 150 kuparitaalaria ja tämä oli rahoilaan ostanut hevosen 25 kuparitaalarilla. Annalle kuului myös 9 lammasta sekä puoli lispuntaa kuparia sänky- ja arkivaatteiden lisäksi. Annan edesmennyt mies oli testamentannut tälle elinajakseen asuintalon sekä karjasuojan välissä olevan tuvan, keskimmäisen karjasuojan ja luhtiaitan. Lisäksi Anna sai kustakin pellosta puolentynnyrin kylvöalan vuosittain sekä kahden ladonalan Siirtomaa nyiityn. Lisäksi Anna sai kahden kannun rautapadan. Herojalta oli tuotu 50 kuparitaalaria, jonka todettiin olevan lesken pojan Sakarin perintöä. Lisäksi oli tuotu kaksi lehmää ja 32 kuparitaalarin arvoinen härkä, jotka kuuluivat pojalle, nämä 32 kuparitaalaria Matti Kallenpoika Holm Pietarsaaresta oli ottanut itselleen kuittausta vastaan. Annan poikapuoli Jaakko Söyringinpoika esitti testamenttikirjan 3.2.1785, jonka mukaan leski Anna oli luvannut hänelle talossa olevista varoista 100 kuparitaalaria syytingistä. (Markku Pihlajaniemi: Lapuan Saarenpään miniä Anna Jaakontytär. Eteläpohjalaiset Juuret 1/2020, KTMP Group, Mustasaari 2020, ss.48-51)