Sefanias Karlsson Salovaara

Zefaniaan nimi äännettiin ja usein kirjoitettiinkin Sefanias. Alkuperäinen muoto on kuitenkin Z:lla. Hänen lempinimensä oli Seffa. Zefanias oli pitkäjalkainen ja nuorena aivan mustatukkainen, kuten tyttärensä. Tumma ulkonäkö lienee periytynyt Lampun talosta Zefaniaan äidin puolelta. Vanhana Zefaniaalla oli valkeanharmaa tukka ja parta.

Zefanias syntyi Pirkkalassa Tanilan kylässä Jutilan talon isännän Kallen kuopuksena. Vanhimmat sisarukset olivat jo aikuisia, lähimmät leikki-ikäisiä. Zefanias menetti isänsä 9- ja äitinsä 10-vuotiaana. Hänen isosiskonsa miehineen jatkoi Jutilan tilaa.

Zefanias näkyy olleen ainakin vuoden renkinä lähitorpassa.

Zefanias lähti 1875 Tampereelle nahkurin eli karvarin oppipojaksi. Hän solmi 1.5.1875 kolmevuotisen oppipoikasopimuksen karvarimestari K. G. Karlssonin kanssa. Oppipojan palkaksi luvattiin 60 markkaa, kaksi paria saappaita, ruoka, asuminen ja lämmin. Zefanias kävi myös oppipojille tarkoitetun koulun, jossa oppi laskemaan kiitettävästi "neljässä ensimmäisessä laskulajissa" (lainaus todistuksesta) ja kirjoittamaan hyvin kauniilla käsialalla (vaikka saikin kaunokirjoituksesta arvosanaksi vain tyydyttävän). Oppipoika-aika päättyi toukokuussa 1878. Zefanias oli vielä heinäkuuhun Karlssonilla. (Ehkä loppukesän ja syksyn Jutilassa? Ei ole varmaa tietoa.)

Kisällinkierrossa hän kulki kuten tapana oli monella paikkakunnalla Suomessa ja Pietarissakin. Hänellä on kisällin työtodistuksia mm. Nikolaistadista eli Vaasasta karvarin lesken Maria Wikströmin luota (6 kk), Halikosta pitäjänkarvari A. Heleniukselta (14 päivää), Ilmajoella nahkurimestari M. Sjöblomilta (5 kk), Vaasasta karvarimestari C.H. Rosengréniltä (4 viikkoa), Laihialta nahkuri Nikki Helgreniltä (melkein vuosi).

August Jooseppi Kustaanpoika Helenius

Matts Ivar Mård

11.7.1882 - 30.4.1885 hän työskenteli Forssassa nahkurimestari M.J. Mårdilla. Forssassa hän avioitui Alma Wilhelmina Sundblomin kanssa.

Saatuaan mestarinkirjan Zefanias perusti loppuvuodesta oman verstaan Humppilaan Koiviston lammin rannalle. Sunelleilla oli siellä Wähä Kätön (Ojanperän) talon mailla huoneen, kamarin, kylmän vintin ja porstuan käsittävä mökki. (Mökki on ilmeisesti vanhempi, koska sen vintiltä löytyi aiemmilta asukkailta jäänyt kehto.) Talon vieressä kulki tie, ja tien varressa oli erikoisen muotoinen mänty, jota kutsuttiin karvarin männyksi. Mänty on kuollut, mökki on edelleen paikoillaan nykyisen uimarannan vieressä. Ulkorakennuksissa oli työskentelytilat, sauna ym. Nahkoja liotettiin maahan upotetuissa valtavissa puusaaveissa. Nahkurilla oli tuohon aikaan vakaa toimeentulo, tehtaat eivät olleet vielä vallanneet markkinoita. Sunellit olivat pienituloisia, mutta heillä oli riittävästi ruokaa ja vaatetta.

Ensimmäinen yhteinen lapsi kuoli vauvana. Hänet haudattiin Humppilan hautausmaalle ja Zefanias istutti haudalle kirsikkapuun. Eloon jääneitä lapsia oli Zaida, Tyyne ja Onni. Viidennen synnytyksensä jälkiseurauksiin Alma menehtyi, myös vauva kuoli myöhemmin. Zefanias avioitui uudestaan humppilalaisen sorvarin tyttären Hulda Cederbladin kanssa. (Hulda oli itse asiassa kaukaista sukua Almalle, vaikka tämä tuskin oli tiedossa.) Zefanias ja Hulda saivat kolme tytärtä.

Zefanias oli omaksunut luontoaatteen, jonka mukaan luonnon kauneus tekee hyvää sielulle. Hänelle oli tärkeää pitää piha kauniina ja hän vei tyttärensä katsomaan kukkivia tuomia. Työnsä hän hoiti tarkasti. Zefaniaalla oli hieman hankala luonne, kun taas vaimo Hulda oli hyvin kilttiluontoinen. Zefanias arvosti aikaansaapaa vaimoaan. Joskus Zefanias pelasi korttia vajassa kavereiden kanssa, joka oli nuoruudesta tuttu nahkurin kisällien suosima vapaa-ajanviettotapa. Lauloi kirkkokuorossa, vaikka hänellä oli vain tavanomainen lauluääni.

Hulda hoiti myöhempinä vuosina mökissä myös Humppilan puhelinkeskusta. JN

Sukunimi suomalaistettu 1906.

Lähteet

Tammelan seurakunnan arkisto - Vihittyjen luettelot 1856-1886, jakso 118, sivu 228-229: 1883 kesäkuu - syyskuu;
Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9512944 / Viitattu 21.3.2020

muutti Tampereelta 1882 n:o 50

Tammela - rippikirja, 1879-1888 (MKO141-184) > 383: sivu 381: Kuhala,Sjelfförsvarare;
SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=123... / Viitattu 21.3.2020

Tammela - rippikirja, 1879-1888 (MKO141-184) > 384: sivu 382: Kuhala,Fattighjon;
SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=123... / Viitattu 21.3.2020

Tammela - rippikirja, 1879-1888 (MKO141-184) > 369: sivu 372d: Kuhala,Sjelfförsvarare;
SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=123... / Viitattu 21.3.2020

muutti Humppilaan 26.6.1885 n:o 57
Tammela - muuttaneet, 1880-1885 (MKO879_1) > 17: sivu 252;
SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=144... / Viitattu 21.3.2020

28.6.1885 n:o 9
Humppila - muuttaneet, 1825-1885 (TK628 Iba:1-2) > 104: 1885;
SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=128... / Viitattu 21.3.2020

Humppila - rippikirja, 1876-1885 (MKO9-18 I Aa:8) > 178: sivu 182: Koivisto Käsityöläisiä;
SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=141... / Viitattu 21.3.2020

Humppila - rippikirja, 1886-1895 (MKO19-31 I Aa:9) > 255: sivu 310: Koivisto. Käsityöläisiä;
SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=141... / Viitattu 21.3.2020