Simon Simonsson Isotupa

Isotupa Lukkari-talollisen pka Lukkari-talollisenpka Karinainen, Mäenpää, Julius l. Isotupa Lukkari-talollisen pka, s. 19.5.1735 Marttila, k. 2.8.1808 Marttila. Rusthollari, isotupa

1780 Mäenpään kylässä yhdessä naapurikylien kanssa aloitettiin keväällä 1780 isojako, jonka toteuttamista varten tehdyt peltojen mittaukset ja kartoitus valmistuivat toukokuussa. --- Värrin ja Juliuksen välinen isojako Mäenpään kylässä saatettiin päätökseen 3 vaiheessa: toukokuussa 1780 jaettiin kylän pellot, toukokuussa 1782 niityt ja toukokuussa 1789 metsät. --- Mäenpään ja Tilkasten isännät pääsivat sopuun siitä, kuinka Mäenpään yhteismetsä oli jaettava ja sen mukaan Tilkanen oli jakamassa sitä yhdessä Värrin ja molempien Juliusten kanssa.
(Kuusiluoma P.T. ja Veli Matti Pussinen 1995, Tilkasten - Värrin sukukirja. Osa 1. Kantatilojen historia, 8183.)

Marttila rippikirja 1755-1761 (AP I Aa:3) Sivu M Mäenpä ibdm, Simon Simonsson ;
SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2580... / Viitattu 21.07.2022

Marttila rippikirja 1762-1767 (AP I Aa:4) Sivu M Mäenpä Julius, Matts Henricsson ;
SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2580... / Viitattu 21.07.2022

Marttila rippikirja 1773-1779 (AP I Aa:5) Sivu M Mäenpä Isotupa Ibidem Julius, Simon Simonsson ;
SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2580... / Viitattu 21.07.2022

Marttila rippikirja 1780-1784 (AP I Aa:6) Sivu 124-125 Mäenpä Julius, Simon Simonsson ;
SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2580... / Viitattu 21.07.2022

Marttila rippikirja 1785-1790 (AP I Aa:7) Sivu 89 Mäenpä, Juljus, Rusthållare, Buller, Lund ;
SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2102... / Viitattu 21.07.2022

Marttila rippikirja 1791-1796 (AP I Aa:8) Sivu 97 Mäenpä, Juljus rusthåll, (renkejä ja piikoja) ;
SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2580... / Viitattu 21.07.2022

Marttila rippikirja 1797-1802 (AP I Aa:9) Sivu 202-203 Mäenpä, Juljus rusthåll ;
SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2580... / Viitattu 21.07.2022

Marttila rippikirja 1803-1810 (AP I Aa:10) Sivu 226-227 Mäenpä, Julius rusthåll, Greivilä, Klinga, Dufva, Seppälä, Tuomola ;
SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2580... / Viitattu 21.07.2022

Tarinoita - juttu luvattoman viinanpoltosta

1776 Pöytyän nimismies haastoi 1776 Marttilan syyskäräjille useita Karinaisten talollisia, kuten Yrjö Ristonpoika Värrin, vastaamaan luvattomasta paloviinan valmistuksesta. Kaikki vastaajat kielsivät syyllisyytensä, jolloin heidät vaadittiin tekemään puhdistusvala. Yrjö ja molemmat Juliuksen isännät astuivatkin oikeuden eteen ja lausuivat 2 sormea Raamatun päällä puhdistusvalaa, kunnes heidän oli sanottava "niin totta kuin Jumala elämääni ja sieluani auttakoon", jolloin Yrjö ja Juliuksen Simo vetivät sormensa Raamatulta pois ja astuivat muutaman askeleen taaksepäin ilmoittaen tuomarille mieluummin maksavansa sakot kuin tekevänsä valan. Juliuksen Matti sen sijaan lausui puhdistusvalan levollisesti loppuun saakka. Samalla kun Yrjö ja Simo luopuivat valasta, juoksivat syytettynä olleet Suutarlan miehet käräjätalosta ulos, jossa kruununpalvelijat yrittivät saada heidät kiinni. Oikeus vapautti Juliuksen isännän Matti Antinpojan syytteestä, jonka jälkeen Yrjö ja Simo uhkasivat valittaa hovioikeuteen puhdistusvalan määräämisestä.
1777 asiaa käsiteltiin seuraavan kerran vuoden 1777 talvikäräjillä, jossa lautamiesten mukaan useimmat vastaajat olivat kyllä paikalla muiden juttujensa vuoksi, mutta poistuivat käräjäpaikalta ennen viinanpolttojutun esille tuloa.
1777 syyskäräjillä lautamiehet ilmoittivat syytettyjen vältelleen heitä eikä kukaan saapunut käräjille. Kuukauden kuluttua Marttilassa pidettiin asian käsittelemiseksi ylimääräiset käräjät, jonne lautamiehet lähtivät salaa keskiyöllä haastamaan syytettyjä, mutta eivät nytkään tavanneet ketään, sillä kaikki syytetyt olivat sattumalta yhtä aikaa matkoilla, kuka Turussa, kuka jossakin lähipitäjässä. Lautamiehet totesivat syytettyjen pakoilevan valantekoa ja uskovan, ettei asiaa voida käsitellä poissaolon vuoksi. Pöytyän nimismies vaatia asiassa päätöksen siitä huolimatta, ettei kukaan vastaajista ollut paikalla. Kihlakunnanoikeus tuomitsi luvattoman viinan valmistajat kunkin 200 hopeataalerin sakkoon. [Viite 63 - Maskun tuomiokunnan arkisto: Marttilan talvikäräjät 1787 pykälä 38 ka talvikäräjät 1788 pykälä 68 - oliko kyse 1770- vai 1780-luvun lopun käräjistä?]
(Kuusiluoma P.T. ja Veli Matti Pussinen 1995, Tilkasten - Värrin sukukirja. Osa 1. Kantatilojen historia, 80-81.)

Käräjillä tilan etuja ajamassa

1776 Yrjö Ristonpoika Värri haastoi yhdessä lankonsa, Juliuksen isännän Simo Simonpojan kanssa useita talollisia käräjille vastaamaan Mäenpään kylän metsistä kaatamistaan haavoista ja tukkipuista. Asia raukesi, koska vastaajat olivat saaneet puunkaatoon luvan Tilkasten Juho Jaakonpojalta. [Viite 59 - Maskun tuomiokunnan arkisto: Marttilan talvikäräjät 1776.] Mäenpään kylän metsäthän olivat ennen isojakoa lähes kokonaan Tilkasten isäntien hallussa.
1777 Oikeus antoi saman päätöksen myös seuraavana vuonna, kun Yrjö ja Simo vaativat useita itsellisiä ja sotilaita tilille tuohen ja muun puutavaran ottamisesta Mäenpään metsistä. [Viite 60 - Maskun tuomiokunnan arkisto: Marttilan talvikäräjät 1777.]
1779 Yrjö ja Simo vaativat, että uhkasakolla suojeltaisiin heidän niittyjään, joille jotkut talolliset olivat aiheuttaneet paljon vahinkoa laiduntamisella ja kulkemisella. [Viite 61- Maskun tuomiokunnan arkisto: Marttilan syyskäräjät 1779.]
1780 kaikki Mäenpään isännät yhdessä valittivat Suurilan isäntien luvattomasta metsänhakkuusta Mäenpään metsissä [Viite 62 - Maskun tuomiokunnan arkisto: Marttilan talvikäräjät 1780.]
(Kuusiluoma P.T. ja Veli Matti Pussinen 1995, Tilkasten - Värrin sukukirja. Osa 1. Kantatilojen historia, 80.)