Sofia von Julin

http://www.svj.fi/?

Kunta Pohja. Kylä Bollstad. Tilan nimi Bollstad. Tilannevuosi 1931.

Omistaja Sophie von Julin Lisätietoja BOLLSTAD, 3 km Pohjankurun asemalta. Omistaja v:sta 1902 vuorineuvoksen leski Sophie von Julin. Erotettu 3 torppaa. — Pinta-ala 278 ha; siitä peltoa 64,85 ja varsinaista metsämaata 213,15 ha. Peltomaa epätasaista savi- ja multamaata. Rakennukset viljelysten keskellä. Pihalla on vanhoja prof. Fattenborgin istuttamia saarneja. Viljelysalasta oli v. 1929 8 ha kesantona, 1 vehnän, 7 rukiin, 11,85 kauran, 1 ohran, 1 herneen, 1 perunan, 2 rehujuurikasvien ja 32 ha heinän viljelyksessä. Viljelysjärjestys: kesanto, ruis ja vehnä, 4 heinää, kaura, herneet ja juurikasvit, kaura. Kotieläimiä: 7 hevosta, 22 lehmää, 1 sonni, 5 sikaa, 5 lammasta ja 30 kanaa. Karja on Ay- ja kanat hollantil. barnevelder- ja anconarotua. Navetassa ja tallissa on sähköpumpulla varustettu vesijohto. Suurimmat rahatulot hankitaan maidon ja pikkuporsaiden myynnillä. Tuotteet myydään Helsinkiin ja tilalla. Metsä on mänty- ja kuusimetsää. Sähkövalo ja -voima Fiskarin tehtaalta.

Lähde: Suomen maatilat, I osa

Kunta Pohja. Kylä Elimo. Tilan nimi Elimo. Tilannevuosi 1931

Omistaja Sophie von Julin Lisätietoja ELIMO, 9 km Tamrnisaaresta, 12 km Pohjankurun asemalta ja 2 km Elimon laiturilta. Omistaja v:sta 1916 vuorineuvoksetar Sophie v. Julin. Tila käsittää Elimon, Svedjebyn ja Norrgårdin tilat. Sen omistivat v. 1793 vapaasukuiset neidit Christina Lovisa Ulrika Eleonora ja Sophia Gustafva Aminoff. V. 1845 myytiin Elimo julkisella huutokaupalla, jolloin ostajaksi tuli A. R. Malm. Hän siirsi kuitenkin kaupan kreivitär Louise Armfeltille, joka puolisonsa G. M. Armfeltin kanssa oli Elimen omistajana v:een 1852. He lunastivat sen myös perintötilaksi. Mainittuna vuotena tila siirtyi vuorineuvos John v. Julinille, jonka perillisiltä paroni Knut v. Troil osti sen v. 1875. Hänen suvullaan oli Elimo v:een 1916. — Tilasta on erotettu 2 torppaa, joiden yhteinen ala on 25 ha. Pinta-ala 900 ha; siitä puutarhaa 0,25, peltoa 140 ja metsämaata 759,75 ha. Pellot, joista 40 ha on ruukkuputkisalaojissa, ovat epätasaisia savimultamaita. Rakennukset viljelysten laidassa. Navettaan ja talliin on vesijohto, vesi nostetaan hevoskierron avulla. Pellot jaetut kahteen viljelyskiertoon: A. kesanto ja vihantarehu, syysvilja, 3 heinää, juurikasvit ja kaura, kevätvilja; B. kesanto, syysvilja, 3 heinää, kevätvilja, kaura. Peltoalasta oli v. 1929 20 ha kesannolla ja vihantarehulla, 2 vehnällä, 18 rukiilla, 38,5 kauralla, 2 ohralla, 2 herneellä, 3 perunalla, 0,5 sokerijuurikkaalla, 4 rehujuurikasveilla ja 50 ha heinällä. Kotieläimiä: 18 hevosta, 70 lehmää ja 70 kanaa. Karja on Ay-sekarotua ja kanat ruskeata leghornia. Parhaan lehmän tuotanto oli v. 1927 5 584 kg maitoa. Pääasiallisimmat rahatulot saadaan maidon, puutarhantuotteiden ja heinänsiementen myynnillä. Tilalla on hyvä havumetsä, joka tuottaa tukkipuita. Voimakoneena traktori.

Lähde: Suomen maatilat, I osa

Kunta Pohja. Kylä Sällvik. Tilan nimi Sällvik. Tilannevuosi 1931.

Omistaja Sophie von Julin Lisätietoja SÄLLVIK, 7 km Tammisaaresta ja 1 km Sällvikin laiturilta. Omistaja v:sta 1906 vuorineuvoksetar Sophie von Julin. Tila käsittää Johannisbergin allodisäterin ja Storsikin ratsutilan. Se mainitaan jo 1400-luvulla ja on yleensä pysynyt kauan yksissä käsissä; niinpä se on viiden vuosisadan kuluessa kuulunut vain viidelle suvulle nim. Ulfin, Lindelöfin, Lindcrantzin, Aminoffin ja Julinin (myöhemmin von Julin), jonka viimemainitun hallussa se on vieläkin. Pinta-ala 500 ha, josta puutarhaa 1,5, peltoa 110 ja metsämaata 388,5 ha. Pellot epätasaisia savimultamaita, niistä 80 ha risusalaojissa. Rakennukset viljelysten keskellä. Navetta ja talli ovat tehdyt kuonatiilistä ja varustetut tiilikatolla. Vaunuliiteri ja paja ovat myös tiilikattoisia ja rakennetut valkeista kalkkihiekkatiilistä. Aittarakennus on punaisista tiilistä. Lantasuoja on avonainen sementtipohjainen ja virtsakaivo kuonatiilistä. Navetassa ja tallissa on vesijohto, jossa pumppua käyttää hevoskierto. Pellot ovat jaetut kahteen kiertoon: A. kesanto ja vihantarehu, syysvilja, 3 heinää, kaura ja juurikasvit, kaura; B. kesanto, syysvilja, 3 heinää, kevätvilja, kaura. Peltoalasta oli v. 1929 15 ha kesantona, 1 vehnällä, 14 rukiilla, 26,5 kauralla, 2 ohralla, 1 herneellä, 2 perunalla, 0,5 sokerijuurikkailla, 3 rehujuurikasveilla ja 45 ha heinällä. Kotieläimiä: 14 hevosta, 65 lehmää, 3 sonnia, 40 lammasta ja 100 kanaa sekä 5 yhteiskuntaa mehiläisiä. Karja on Ay-, lampaat shropshiresekarotua ja kanat leghornia ja hollantilaista barnevelderrotua. Suurimmat rahatulot saadaan maidosta, munista ja puutarhantuotteista. Kauppapaikkana on joko Tammisaari tai Helsinki. Tilalla on hyvä havumetsä, jonka tuotteet on myyty enimmäkseen tukkeina. — Sällvikistä on erotettu 3 torppaa, yhteiseltä pinta-alaltaan 30 ha.

Lähde: Suomen maatilat, I osa

RIPPIKIRJAT

• Turun tuomiokirkkosrk rippikirja 1854-1860 (AP_I I Aa3:5) Sivu 24 1.3.1. Bergenheim, Bruun, Granholm, Lindström, Beijer, Holmström, Cederqvist, Jurvelin, Lindroos, Lundén, Granlund, Kinell, Sangder ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2659... / Viitattu 11.09.2022
• Rippikirja, 1868 - 1878 Sivu 23: - Turku Tuomiokirkko seurakunta, Turku-Pori , Finland
  • Reference: Finland Church Census and Pre-Confirmation Books, 1657-1915 - SmartCopy: Sep 8 2019, 18:05:46 UTC

ASIAKIRJAT

• Turun tuomiokirkkosrk asiakirjoja 1860-1871 (AP I Hd:1) 1 sta Kapellans distrik ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2441... / Viitattu 11.09.2022

Kuolinilmoitus 11.11.1930 Hufvudstadsbladet no 305 s. 1 (Katso media-aineisto)