Staffan Andersson Skytt

https://users.utu.fi/isoi/talot/ulvila.htm
Isäntänä 1663 - 1664 Stefan Andersson Skytt s. 1620 k. 1670 Siikainen
Vaimo: Caisa Mårtensdotter Marttunen S. # Kari (Karijoella) k. 1685 Siikainen

Född omkring 1620. Död omkring 1670. Husbonde på Otamo, Vanhatalo i Siikainen 1663-1666.

Stefan Antinpoika Skytt, Otamon isäntä 1662-1664, s. 1620, k. 1670. Mahdollisesti Mouhijärveltä (Lavia). Tuli Otamon alueelle 1663. Oli sotamiehenä Karijoelle Brusiuksen talossa 1651, alkoi viljellä Martti Eskonpoika Huhtalan tilaa 1654. Kuulu parantaja. (Markku Tarkkio, Julle Mikkola: Elettiinpä ennenkin ..). Tiedot >http://annemetsapuro.blogspot.com/2016/12/sukuselvitys-helmi.html /March 2019

Tapani Antinp Skytt (Staffan Antinp. Skytt)n. 1660-1670, Otamon isäntä, oli varsin eri­koinen mies. Hä­nestä tuli eräs ensimmäisiä porvari­valan van­noneita kansalaisia Kristiinan­kau­punkiin. Hän oli ilmeisesti kansanparantaja ja varmaan hänen olemuksessaan oli jotain yliluonnolliselta ja oudol­ta vaikuttavaa. Ta­pani mainitaan Merikarvian asiakirjoissa jo 1643. Kristiinankaupungin histo­rias­sa (osa I v. 1984, sivut 27 ja 67) kerrotaan hänen mahdollisesti syntyneen Karkussa ja tulleen Ka­rijoen Brusiukselle ruotusotamieheksi. Hän nai Huhtalan? autiotalon tyt­tären Kaisa Martin­tyttären. Edellä mainitussa historiankirjassa Tapania kutsutaan ”selvännäkijäksi”. Siinä ker­ro­taan, että Tapani kävellessään Kristiinankaupungin por­mestari Stålbomin rakenteilla olevan ta­lon ohi poimi maasta lastun, puhalteli sitä il­massa ja selitti, ettei rakennustyö onnistu, vaan ra­kennus palaa ennen pyhäinpäivää. Näin kävikin. Asiaa käsiteltiin perusteellisesti oikeudessa ja todettiin, että monet muut­kin Tapanin ennustukset olivat to­teu­tu­neet Tapani paljasti oikeu­del­le osaavan­sa ennustaa onnettomuuksia siitä, että näki unessa ket­tujen tulon ja osasi tehdä täs­tä johtopäätöksiä. Nyt kaupunkilaiset hätääntyivät kaupunkinsa kohtalosta, mutta Tapani ennusti, ettei kaupunkia kohtaa onnettomuuksia. Elettiin vuotta 1651. Kir­jassa ”Elettiinpä ennenkin kun Otamolla oltiin” Julle Mikkola kertoo Tapanista, että hänet ajettiin kotiseudulta pois noituudes­ta syytettynä. Kerrottiin, että mennessään metsään ja viheltäessään, linnut kerääntyivät hänen ympärilleen.

Tapani Antinpoika Skytt (Staffan Matinp. Skytt) n. 1660-1670, Otamo värd, var en mycket speciell man. Han blev en av de första borgerliga medborgare svär en ed i Kristinestad. Han var uppenbarligen en healer och förmodligen hans väsen fanns något övernaturligt och konstig imponerande. Tapani Sastmola som nämns i dokumenten så tidigt som 1643. Kristiinankaupungin historia (del I, v. 1984, sid 27 och 67) beskriver sin eventuella ackumulerade Karkku och kommer i Bötom Brusiukselle ruotusotamieheksi. Han gifte sig Huhtala? givna hus dottern Kaisa Martin dotter. Ovannämnda historia Tapania bok som heter "psykiska". Den talar om att Tapani gick Kristiinankaupungin borgmästare Stålbomin över ett hus under uppförande plockas upp från chipet, blåste det i luften och förklarade att byggnadsarbetet, men byggnaden avkastning före Alla helgons dag. Detta är vad som hände. Frågan diskuterades ingående i domstol och funnit att många av resten av Stephen förutsägelser realiserades Tapani avslöjade för domstolen de visste att förutse katastrofer som såg i en dröm rävar inkomst och kunna dra slutsatser av detta. Nu stadsborna panik öde sin stad, men Tapani förutspådde att staden skall olyckor. Året var 1651. I boken "Elettiinpä innan, när vi var Otamolla" Julle Mikkola säger Tapan från att han drevs bort från området hem anklagad för häxeri. Det rapporterades att Inmatning skogen och visslande, fåglarna samlades runt honom. Sastmola historia av boken / rapport Mikkola District v: från 1665 på sidan 16: "Jurymedlem James Matinpoika meddelade Otamon Tapani Antinpoika Skyttin ett anfall ropet och rykte denna praxis trolldom. Kyrkoherde Olavi bekräftade att många människor hade kommit till distriktet för att söka hjälp för skador och sjukdomar. Tapani förnekade detta och sade att han inte ägna sig åt trolldom, och han kan inte förneka utländska resenärer, från att besöka med honom och hävdade att det inte skedde på grund av vidskepelse. då steg fram Pomarkku Matti Esko son, som berättade ed att Tapani Skyttä var åtta dagar före Mikko-Mass druckit med honom och förutspådde att hela Pomarkku by, där bodde fem grannar, ska lysa innan kynttelinmessua. Detta sedan hände. Elden hade brutit ut på juldagen på morgonen. Det orsakades av en pojke som heter Heikki, som fördes till stugan bältros sover, och elden hade nått kabintaket och så småningom sprida sig, så att Matti var en stor ansträngning fick det släckt pirttinsä från taket. Samma vittne Pomarkku Antti Heikinpoika. Tapani förnekade ord män, hävdar dessa var avundsjuka på honom eftersom han bodde i Otamolla och de kan inte längre dra honom ut på sina marker till det, som var vana vid att före densamma. "Rättvisa Stephen befriade noituus- och skadlig åtal. Tio år senare, Tapani Lappfjärd var i domstol igen anklagad för häxeri. Den här gången var han tvungen att lägga fram ett tidigare domstolsbeslut: inte en häxa.

Merikarvian historia –kirjan/Mikkola käräjäselvitys v:lta 1665 sivulla 16: ” Lautamies Jaakko Matinpoika ilmoitti Otamon Tapani Antinpoika Skyttin tulleen siihen huutoon ja maineeseen, että harjoittaa noituutta. Kirkkoherra Olavi vahvisti, että monista kih­lakunnista oli tullut ih­mi­siä etsimään apua vammoihin ja sairauksiin. Tapani kiisti tämän ja sanoi, ettei ole harjoittanut noituutta, eikä hän voi kieltää vieraita matkus­tavaisia käymästä luonaan ja väitti, ettei se tapah­du taikauskon vuoksi. Astui sitten esiin Pomarkun Matti Eskonpoika, joka valallansa kertoi, et­tä Tapani Skyttä oli kah­deksan päivää ennen Mikon-messua ollut hänen luonaan ja humalassa ennustanut, että koko Pomarkun kylä, missä asui viisi naapurusta, tulisi palamaan ennen kynt­telinmessua. Näin oli sitten tapahtunutkin. Tuli oli syttynyt joulupäivän aamulla. Sen oli aiheut­tanut eräs Heikki-niminen poika, joka oli tuonut päreitä pirtin orsille, ja tuli oli päässyt pirtin kat­toon sekä vähitellen levinnyt niin, että Matti oli suurella vaivalla saanut sen sammutetuksi pirttinsä katolta. Saman todisti Pomarkun Antti Heikin­poi­ka. Tapani kiisti miesten puheet ja väit­ti näiden kadehtivan häntä, koska hän asui Otamolla eivätkä he saa enää hänen tiluksistaan sitä hyötyä, minkä olivat ennen tot­tuneet samaan.” Oikeus vapautti Tapanin noituus- ja va­hin­gontekosyytteestä. Kymmenen vuotta myöhemmin Tapani oli Lapväärtin käräjillä taas noi­tuu­desta syy­tettynä. Tällä kertaa hänellä oli esittää aikaisempi oikeuden päätös: ei noita.

"Tuli Otamon alueelle 1663. Oli sotamiehenä Karijoella Brusiuksen talossa 1651, alkoi viljellä Martti Eskonpoika Huhtalan tilaa 1654. Kuulu parantaja ja enneunien näkijä."