Stepan (Stjoppi) Semeninpoika Zotikov

http://www.karjalatk.fi/katiha2/tiedot.php?henk=S18250016164&srk=1052

Puoliso 1.10.1845, Suistamo: Darja Sotikainen

(Lisäys/ Lea Tajakka):

Stopana Semoinpoika asui Suistamon Äimäjärvellä ja lauloi K. Krohnille 1884 puolenkymmentä isoisänsä laulua. (IIvo Härkönen: Suomen Karjalan runonlaulajat teoksessa (toim.) Iivo Härkönen: Karjalan kirja, 1932).

SKVR VII1 9. Suistamo. Krohn n. 7528. -84.

Äimäjärvi. Stepan Semenanpoika Sotikainen, 58 v. Osasi osapuilleen isoisänsä Lytsyn Ondrein laulut. Hyvänsävyinen luonteeltaan, eli talollisena Äimäjärvellä (1826-1895) (KT, n. 43, Liitto IV, s. 190).

Iivana, ihala poigu, Lappalainen, laiho mies Viikon on vihoja pitääpi Tuompo on vanhan Väinön päällä; 5 Aina ampuva käkesi: Käjet kielti ampumassa, Sormet suoniset epäsi. Virkki on vanha Väinämöinen: "Elä on ammu minuuni, 10 Ilot on maassa on vähenöö, Laulut maassa lankiaapi, Paha roipa paimosille, Karu karjan katsojille; Paremp' on ois ilonen maassa, 15 Laulu ois maassa laatusampi". Iivana, ihala poigu, Lappalainen, laiho mies Viikon on vihoja piti Tuompo on vanhan Väinön päällä; 20 Ammun oikeahan olgupäähän, Vasamehen kainaloon; Sorti on hänen sormillen on, Käänti kämmenyksilleen. Viruu suureen on merehen, 25 Meren synkille syville, Lakijoille lainehille. Tuolla on kupli kuusi vuotta, Seurai seitsemän kesoista; Kupli on kuusen on hagonna, 30 Petäjämpä on puun murunna. Virkki on Iivana, ihala poigu, Lappalainen, laiho mies: "Hoi", sano, "vanha (Väinämöinen), Jokos taiat sie upota 35 Meren synkille syville, Lakijoille lainehille?" Suosotka, sorio lintu Lentelööpi, liitelööpi; Yöt lentää etsimään on pesän tilaista, 40 Yöt lenti lepäilemättä, Päivät ilman istumatta, Heinän päissä on hengästyypi, Ruovon päässä on ruokajeli. Etsii on pesän tilaista; 45 Ei löytän pesän tilaista. Nosti on vanhu Väinämöi(nen) Nosti polven on merestä, Lapaluun on lainehista; Se tuli kuin turpeheks(e), 50 Vihandoks on mättähäks(e). Suosotka, sorio lintu Lentelööpi, liitelööpi, Yöt lentää lepäilemättä, Päivät ilman istumatta, 55 Heinän päissä hengästyypi, Ruovon päässä ruokajeli. Lenti päivän, lenti toisen, Kohti kolmatt' on aloitti; Jo löyti pesän tilansa 60 Väinämöi(se)n polven pääh on. Valo vaskisen pesäisen, Muni kultaisen munaisen; Hauteloopi, kääntelööpi, Niinkun sotka poikiaase on, 65 Taimen taimenusitaaze. Kuuli on vanhu Väinämöinen, Kuuli on hipien on hiiltynehen, Polven on palahtunehen; Häilähytti polven päätä: 70 Muna kuuekse murekkah, Seitsemäkse siemenekse. Virkki on Väinämöi(nen) sanoja: "Mi munass' on alapuolta, Aliseks on maa-emäksi; 75 Mi munass' on ylipuolta, Yliseks' on taivoseksi; Mi munass' on kirjavasia, Tähtysiks' on taivosella; Mi munass' on valkijaista, 80 Kuutamaks' on taivosella; Mi munass' on ruskijaista, Päivöseks' on taivosella".

SKVR VII1 144. Suistamo. Krohn n. 7525. -84.

Äimäjärvi. Stepana Sotikainen; osasi useimmat isänisänsä Lytsyn Ondrein runot (KT, n. 43 ja 363).

[Kilpalaulantoa - Miekanmittelyä.] Yksi on vanha Väinämöinen, Toinen on nuori Jougamoinen, Ajetaanpa on vastakkah, Valjahukset vastakkah: 5 Hiki kerralla[!] otsasta lähti, Vesi kiehu vempelestä, Rasva rahkehen nenästä, Usve uuven aisan päästä. Virkki vanha Väinämöinen 10 Nuorelle Jougamoiselle: "Kukas meistä tien pitää?" Virkki nuori Jougamoinen: "Kulla on miekka pitempi, Kulla on kortti korkiampi, 15 Se meistä tien pitää." Miteltiin miekkoja, Kateltiin kalpoja: Se oli Väinön kortti korkiampi, Väinön miekka pitempi. 20 Sorti hänen sormilleen, Käänti kämmenysilleen, Suin lumeen, päin vitiin, Koprin kovaan ilmaan. Virkki nuori Jougamoinen: 25 "Vaiva ois miulla täällä olla Suin lumessa, (päin vidissä, Koprin kovassa ilmassa). "On", sano, "miulla kolme venosta; Ota, sano, veno paras, 30 Ota näistä jompi-kumpi!" "Ne on lahjat lapsen lahjat, No on keyhän kelmän kenkit, Ei ole miehen parta-suun, Eikä urohon karva-rinnan, 35 Väki on vanhan Väinämöisen." Siit' sanoo nuori Jougamoinen: "On miulla kolme oroista, (Ota, sano, oro paras, Ota näistä jompi-kumpi); 40 Päästä päiviltä pahoilta, Elämiltä vaikijoilta!" "Ne on lahjat lapsen lahjat j.n.e. - - - 46 "No vaiva ois miulla täällä olla Suin lumessa, (päin vidissä, Koprin kovassa ilmassa), Kynsin kylmässä kivessä. 50 On miulla kolme siskoa; Ota, sano, sisko paras, (Ota näistä jompi-kumpi), Päästä vain päiviltä pahoilta!" Sano vanha Väinämöinen: 55 "Väki on vanhan Väinämöisen; Jos annat siskon parahan, Niin päästän päiviltä pahoilta, Elämiltä vaikijoilta." Sano nuori Jougamoinen: 60 "Viikon vuotin Väinämöistä vävykseni, Sukuhuni suurta miestä; Vaan puuttu vävykseni (Väinämöinen), Sukuhuni suuri mies!"

SKVR VII1 779. Suistamo. Krohn n. 7526. -84.

Äimäjärvi. Stepana Sotikainen. Oli oppinut runon Loimolan Ondreilta.

Lemminkäinen.

Savu saarella palaa, Tulipa niemen tutkamella. Mi on tuo tulonen palo, Mikä valkonen valotti? 5 Suuri on paimosen tulikse, Pieni on sovan valkijaksi. Osmatar olutta keitti, Kalervotar kaljan vettä Kolmes on osran jyvässä, 10 Kaheksas on kagran päässä. Tuo sulo oluksi saapi Tuonne on Päivölän pitoloih, Jumaliston juominkiloih. Kaikki on tuonne kutsuttaa(?) 15 Kutsu rujot, kutsu rammat, Kutsupa on veri sokeat, Yhtä ei kutsu Lemminkäistä. (Lemminkäinen) on piilo poika Pillojaan on piilemässä, 20 Töitään on pakenemassa, Sata piikoi on pitännä, Tuhat naisii on nauranna. Hän piti pyhäset piiat Pyhän Jortanin jovelle, 25 Pyhän virran pyörtehelle. Lemminkäinen (on piilo poika) Kesän vettä on keittelööpi, Salot puita on poltteloopi, Kuut kiviä kuumajeli; 30 Jo salois on puut on vähenöö, Veit ne loppu lähtijöissä. Tok sulot oluoksi saapi Tuonne on Päivölän (pitoloih, Jumaliston juominkiloih). 35 Rujot reillä remmattaapi, Rammat ratsahin ajaapi, Sokiet venosin souti. Lemminkäinen on piilo poika Hän mänöö emon etehen: 40 "Hoi sano, maammo, kantajani, Tuo minun soti sopani, Kannas on kapuset kaatiet, Itses neittynä kuvottu, Kassa on päänä kaikuteltu." 45 Emo varsin vastajeli: "Minne lähet, poikuv⌈o⌉ni?" "Tuonne on (Päivölän pitoloih, Jumaliston juominkiloih)." Emo varsin vastajeli: 50 "Elä lähe, poikuv⌈o⌉ni, Kolme on surmii on matkalla, Tuos on siulla ensi surmu: Hauta on tiellä kaivettuna, Täysi on kuumia kiviä, 55 Palavoita paateroitu. Tuos on siulla toinen surma: Rauta aita on tiellä rakettu, Sata syltä on maa emässä, Tuhat syltä on taivosessa, 60 Tšisiliuskoilla on sivelty, Käärmesillä on käännätelty, Heitty on hännät häilymään, Keski paikat keilumaan, Päät vankat vapajamaan. 65 Tuos on siulla kolmas surma: Tuos on mato poikin tiessä, Sata on silmii mavolla, Tuhat kielty on käärmesellä." Lemminkäinen on piilo poika 70 Hän ei tuotaki totellut. Hän mänöö aina matkaa mänööpi, Lemminkäinen leyhytteli, Viitsikossa on viittelööbi, Vaatsikossa vaattijeli, 75 Rauta-paitahan paneksi, Teräs-vöill' on vyöttelööpi, Lurjuksihpo on luotteloopi. Vallastimmo on villon (varsan) Korjan kultasen eteen, 80 Isken virkkusta vitsalla, Helkän helmi ruoskasella, Läksi on virkku vieremähe, Hepo helhetyttämähe. Ajoin matkoi on vähänen, 85 Pikkaraisen piirrättelin, Maata maksan karvallista. Jo hepo höröttelööpi, Luppakorva luotteloopi. Kuurostimmo on korjassani, 90 Kaarastin on katsomahan: Tuos on hauta poikin tiessä, Täysi (kuumia kiviä, Palavoita paateroita). "Niin minun emoni sano, 95 Oma vanhempi valitti: Hoi, hauta, Jumalan luoma, Annas mennä matkumiehen, Lemminkäisen leyhytellä." Iskin virkkusta vitsalla, 100 Hepuo helmiruoskasella, Läksi virkku vieremään, Hepo (helhetyttämähe), Oro juoksi, matka joutu, Korja vieri, tie vilisi. 105 Ajoin (matkoi on vähäsen, Pikkaraisen piirrättelin Maata maksan karvallista). Jo (hepo höröttelööpi, Luppa korva luotteloopi). 110 Tuos on aita poikin tiestä, Sata syltä (on maa-emässä, Tuhat syltä on taivosessa), Teräksillä on aiaksilla, Sisiliuskoilla (sivelty, 115 Käärmesillä on käännätelty, Heitti on hännät häilymään, Keski paikat keilumaan), Pää vankat (vapajamaan). "Jo minun (emoni sanoi), 120 Hoi, aita, (Jumalan luoma), Anna mennä matkumiehen, Lemminkäisen leyhytellä." Isken virkkusta vitsalla, Hepuo helmi ruoskasella, 125 Läksi virkku vieremään, Hepo helhetyttämähe. Oro juoksi, matka joutu, Korja vieri, tie vilisi. Ajoin matkoi on vähäsen, 130 Pikkaraisen piirrättelin, Maata maksan karvallista. Jo hepo höröttelööpi, Luppakorva luotteloopi). Tuos on mato (poikin tiessä). 135 "Jo minun (emoni sanoi, Oma vanhempi valitti), Sata (on silmii mavolla, Tuhat kielty käärmehellä), Kita pitkä kirves vartta, 140 Kieli on pitkä keihon vartta. Hoi, mato, (Jumalan luoma), (Anna mennä matku miehen, Lemminkäisen leyhytella)." Iskin (virkkusta vitsalla, 145 Helkän helmiruoskasella. Läksi virkku vieremään, Hepo helhetyttämähe: Oro juoksi, matka joutu), Korja vierööpi vilajaa. 150 (Kuurostimmo on korjassani, Kaarastin on) katsomahan, Pääsin Päivölän pitoloih, (Jumaliston juominkiloih) Parahiksi on laulajikse, 155 Parahiksi on tietäjikse.

SKVR VII1 862. Suistamo. Krohn n. 7527. -84.

Äimäjärvi. Stepana Sotikainen, 58 v. Kuullut Lytsyn Ondreilta.

- - - 80 Kesän vuoloo keijon vartta Talvet on lylyjä vuoli. Lykkäsi on lylyt lumelle, Halhot pani hangen päällä: Lylyt juoksi lykkimättä, 85 Halhot hangen potkimatta; Läksi hirven hiihantaihin, Poro petran potkintoihin. Hippo on hirvi ensi kerran, Jopa tuota silmä siintää; 90 Hippo tuosta on toisen kerran, Jopa on tuota korva kuuloo; Potkastipa on poro petra, Jopa tuota silmä siintää; Potkastipa toisen kerran, 95 Jopa tuota on korva kuuloo. Pojan akka[!] irva hammas, Kiellä hirvi hippomassa, Poro petroa potkimassa, Minun pyytöpäivinäni, 100 Minun ansa-aikonoini, Minun ansat aikuheset, Pyyhykset päävyntähiset. [Alkupuoli Pistoksen syntyä.]

Lisäksi runot (K. Krohnin keräämiä):

SKVR VII2 1066. Suistamo. Krohn n. 7524. -84.

SKVR VII2 2776. Suistamo. Krohn n. 7581. -84.

SKVR VII4 loitsut 2655. Suistamo. Krohn n. 7527. -84.

SKVR VII4 loitsut 3103. Suistamo. Krohn n. 7538. -84.

http://www.karjalansivistysseura.fi/kuvagalleria/kuvat/karjalan-kyl...