Tönnis Rötgersson Boismann

Släktbok Ny följd IV:1-2. utg, av Kristian Stockman. Tönnis Rötgersson Boisman. Medlem av Schwarzenhäuptergilde 1544, av Tafelgilde. Avlade trohetsed 15.1.1552 och borgared 1558 samt ånyo trohetsed 6.6.1561. Skyttekung vid "Papageienchiessen" pingstmåndagen 1553. Ingick 23.4.1549 arvskifte efter svärdfadern i första giftet. Arvde 1568 faderns hus vid Mönchstrasse. Begr. i Reval (Nic.) 19.12.1584. Gift 1:o troligen 1547 med Katarina Gubbersen, dotter till köpmannen i Reval Cornelius Gubbersen (Hubbersen von Eylen) och hans andra hustru Anke Menth. Gift 2:o före 13.7.1574 med Katarina Rode, begr. i Reval 2.6.1612.

Genos 54(1983), Aarno Tertti, Suomen saksalaiset kauppiassuvut "Kun katsomme vuonna 1584 kuolleen porvarin Tönnis Boismanin perhettä, josta tunnetaan 14 lasta, näemme kolmen pojan, Rötkerin ja hänen (oletettujen) velipuoliensa Reinholdin ja Simonin, asettuvan Viipuriin. Siellä kaksi ensin mainittua yltivät sitten kaupungin pormestareiksi ja valtiopäivämiehiksi. Cordt-nimisen pojan tiedetään olleen 1595 porvarina Danzigissa. [33] Vanhin veli Tönnis on taas ilmeisesti se Tonnies Boisman, joka oli (ainakin vielä) 1588 porvarina Taka-Pommerin Kolbergin kaupungissa. Hänen leskensä kävi 1613 kauppaa olut- ja viljakauppiaiden (Brauer) killan jäsenenä. [34] 34] Friedrich Merten, Aus Alt-Kolberger Registern. Baltische Studien NF XLI (1939) s. 103-140.

Perheen kuudesta tyttärestä Catharinan sukulaissuhteista tiedämme nyt, että hänen (ennen 14.3.1607) kuolleen miehensä Martin Hartwichin veli oli rostockilainen konsistorinsihteeri Hermannus Hartwich. [35] [
[35] Hermannus Hartwichin Räävelin sukulaissuhteista enemmänkin: Seeberg-Elverfeldt, Revaler Regesten 1 (1966) s. 284 ja 288. "

"Räävelistä olivat lähtöisin Viipuriin muuttaneet Boismanit. Meidän pienissä oloissammekin voidaan puhua kauppiasylimystöstä - ovathan arvovalta ja rikkaus suhteellisia käsitteitä - mutta vaikkapa vain Laguksen luettelemista saksalaisista raatisuvuista harvat ansainnevat varsinaisen perinteikkään patriisisuvun maineen. Nykyisin tiedoin tällaisiksi uskaltanee lukea Boismanit, Croëllit, Lehusenit, Schmedemannit ja Wulffertit. Räävelin ja Viipurin Boisman (Beussman, Bouisman) -nimi oli 1500-luvulla erään Suderburgissa, Lüneburgin nummialueella Niedersachsenissa sijaitsevan talon isännillä,samalla vuosisadalla nimi alkaa esiintyä myös Bremenissä. Koska pohjoisen Boisman-suvun tiedetään asettuneen Rääveliin jo 1400-luvulla ja koska sen on arveltu tulleen Lyypekistä, vastikään huomatut tiedot kahdesta tuonnimisestä 1400-luvun Bergenin kauppiaasta ovat kiintoisia. Kun kiltaveli Hans Boyseman teki Lyypekissä testamenttinsa 19.7.1441, hän mm. mainitsi vanhempiensa olevan haudattuina Betelemiin, pieneen lähellä Niedersachsenin Hildesheimia olevaan kirkonkylään. Testamentissa mainittiin myös hänen veljenpoikansa Hinrich Boysman. Boisman-suku on Lyypekistä ja alunperin Niedersachsenista.

1500-luvun lopussa Boismanien historiassa on havaittavissa mielenkiintoinen hajoamisvaihe: suku on laajentunut eikä sen monille perheille tunnu enää Räävelissä olevan tilaa; myös sen yhteiskunnallinen status alkaa laskea. Kun katsomme vuonna 1584 kuolleen porvarin Tönnis Boismanin perhettä, josta tunnetaan 14 lasta, näemme kolmen pojan, Rötkerin ja hänen (oletettujen) velipuoliensa Reinholdin ja Simonin, asettuvan Viipuriin. Siellä kaksi ensin mainittua yltivät sitten kaupungin pormestareiksi ja valtiopäivämiehiksi. Cordt-nimisen pojan tiedetään olleen 1595 porvarina Danzigissa. Vanhin veli Tönnis on taas ilmeisesti se Tonnies Boisman, joka oli (ainakin vielä) 1588 porvarina Taka-Pommerin Kolbergin kaupungissa. Hänen leskensä kävi 1613 kauppaa olut- ja viljakauppiaiden (Brauer) killan jäsenenä. "