V.J Sukselainen oli Maalaisliittoa ja myöhemmin Keskustapuoluetta edustanut poliitikko. Sukselainen oli Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja 1954–1971.

KANSALLISBIOGRAFIA

Sukselainen, Vieno Johannes (1906 - 1995) pääministeri, kansanedustaja, kansantaloustieteen professori, Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja

V. J. Sukselainen on Suomen merkittävimpiä toisen maailmansodan jälkeisiä poliitikkoja. Hän oli pitkäaikainen Maalaisliiton puheenjohtaja, kansanedustaja, eduskunnan puhemies sekä moninkertainen ministeri. Lisäksi hän toimi kansantaloustieteen professorina ja hoiti lukuisten poliittisten tehtäviensä rinnalla lähes parikymmentä vuotta menestyksekkäästi Kansaneläkelaitoksen pääjohtajan virkaa.

Vieno Johannes Sukselainen, alun perin Saari, oli lähtöisin varsinaissuomalaisen Paimion pitäjän Sukselan kylästä. Yksinhuoltajaäidin pojan yhteiskunnallinen aktiivisuus syntyi jo kouluaikana Turussa, kun hän kirjoitti poliittisesti kantaa ottavia kirjoituksia turkulaisiin sanomalehtiin. Tavoitteena oli jo tuolloin valtiomiehen ura. Ehkäpä ratkaisevaa tulevan poliittisen uran kannalta oli kuitenkin se, että tunnettu taustavaikuttaja ja Akateemisen Karjala-Seuran (AKS) puheenjohtaja Elmo Kaila keksi 1928 nuoren asevelvollisuuttaan suorittavan ja vasta opiskeluaan aloittelevan miehen AKS:n sihteeriksi. Näin Helsingin yliopistossa kansantalouden, valtio-opin ja yleisen historian opinnot syksyllä 1928 aloittanut ja samana vuonna nimensä Sukselaiseksi muuttanut paimiolaispoika pääsi heti mukaan pääkaupungin poliittisen elämän sisäpiiriin. Kerrotaan, että ylioppilaselämää tuolloin hallinneen AKS:n uuden sihteerin diplomityönä oli marraskuussa 1928 valtioneuvostolle osoitettu adressi, jonka teesinä oli: "Suomalaisen valtionyliopiston pikainen luominen on kansallisista tehtävistämme tärkein." Tämän Helsingin yliopiston suomalaistamiseen tähdänneen adressin allekirjoitti helsinkiläisylioppilaiden ylivoimainen enemmistö.

Helmikuussa 1932 V. J. Sukselainen valittiin AKS:n varapuheenjohtajaksi, mutta tästä tehtävästä ei tullut pitkäaikaista. Mäntsälän kapinana tunnettu liikehdintä kiristi AKS:n tiukimpien aitosuomalaisten ja lapuanliikkeen tavoitteitten puolesta kielikompromissiin valmiitten välejä. Varapuheenjohtaja Sukselainen lukeutui ensiksi mainittuihin ja vaati AKS:n puhdistamista lapualaisista. Jäätyään kannattajineen vähemmistöön Sukselainen useitten muitten kanssa erosi AKS:stä ja perusti Kärki-nimisen yhdistyksen vaalimaan kansanvallan ja aitosuomalaisuuden asiaa. Maalaisliiton puolueekseen valinneesta Sukselaisesta tuli Kärki ry:n puheenjohtaja.

Valmistuttuaan 1931 filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi Sukselainen pääsi SOK:n palvelukseen kustannusvirkailijaksi ja Yhteishyvä-lehden toimitussihteeriksi. Samalla hän jatkoi opintojaan, ja hänen kansantaloustieteen alaan kuuluva väitöskirjansa Hankintaosuuskunta yritysmuotona hyväksyttiin 1938, minkä jälkeen hänestä tuli Yhteiskunnallisen korkeakoulun kansantaloustieteen opettaja.

Talvisodassa Sukselainen taisteli joukkueenjohtajana Taipaleen lohkolla sekä jatkosodan alussa Aunuksen suunnalla. Kuitenkin jo loppukesällä 1941 hänet kutsuttiin pääministerin sihteeriksi. Tässä tehtävässä hän ehti palvella viittä eri sodan ajan pääministeriä: J. W. Rangellia, Edwin Linkomiestä, Antti Hackzellia, Urho Castrénia ja J. K. Paasikiveä. Vuosina 1941 - 1945 hän oli pääministerien lähin avustaja ja varsinkin pääministerien monien puheitten kirjoittaja. Lisäksi hän hoiti sotavuosina virkaa valtiovarainministeriön kansantalousosastolla.

TUOTANTO. Viron valtiosääntö ja sen uudistaminen. 1937; Hankintaosuuskunta yritysmuotona. 1938; Oy Strömberg Ab 1889 - 1939. 1940; Suomen väestökysymys. 1941; Verotusuudistus ja väestöpoliittiset näkökohdat. 1942; Asutuskysymys teollisuuspoliittisena probleemina. 1942; Arkielämän aseveljeyttä. 1944; Heräävä maaseutu. 1946; Perhesuhteet tulo- ja omaisuusverotuksessa. 1946; Perhekustannusten tasaaminen. 1950; Viljelijäväestön sosiaaliturva eläkejärjestelmässämme. 1971; Halusin valtiomieheksi. 1997 (postuumi).

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. H. Eskelinen, Me tahdoimme suureksi Suomenmaan : Akateemisen Karjala-Seuran historia I : tausta, organisaatio, aatteet ja asema yhteiskunnassa 1922 - 1939. 2004; K. Hokkanen, Maalaisliitto-Keskustan historia 3 : Maalaisliitto sodan ja vaaran vuosina 1939 - 1950. 1996; K. Häggman, Suurten muutosten Suomessa : Kansaneläkelaitos 1937 - 1997. 1997; A. Karjalainen, J. Tarkka, Presidentin ministeri. 1989; L. Lehtinen, Aatosta jaloa ja alhaista mieltä : Urho Kekkosen ja SDP:n suhteet 1944 - 1981. 2002; J. Loikkanen, Sikisi yhdeksässä kuukaudessa : maan politiikka joulukuusta 1963 syyskuuhun 1964. 1998; H. Rautkallio, Paasikivi vai Kekkonen : Suomi lännestä nähtynä 1945 - 1956. 1990; H. Rautkallio, Kekkonen ja Moskova : Suomi lännestä nähtynä 1956 - 1962. 1991; H. Rautkallio, Novosibirskin lavastus : noottikriisi 1961. 1992; H. Rautkallio, Laboratorio Suomi : Kekkonen ja KGB 1944 - 62. 1996; J. Seppinen, Urho Kekkonen - Suomen johtaja : poliittinen elämäkerta. 2004; J. Suomi, Urho Kekkonen : 1956 - 1962 : kriisien aika. 1992; J. Suomi, Urho Kekkonen : 1962 - 1968 : presidentti. 1994; Valtioneuvoston historia 1917 - 1966 II : ministeristöjen historia 1939 - 1966. 1977; J. Virolainen, Vallankäyttö Kekkosen kaudella. 1986.

Mikko Uola Julkaistu 9.10.2006.

Kirkonkirjat

• syntynyt avioliiton ulkopuolella http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2180... "Wieno Johannes"
• Paimio Suksela Heikkilä 1902-11 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2180...