Victor Napoleon Procopé

Jalkaväenkenraali Victor Procopé tuli oppilaaksi Suomen kadettikouluun Haminaan 27.7.1851. Hän valmistui koulusta priimuksena ja sai luutnantiksi ylennettynä määräyksen palvelukseen Henkivartioväen Jekaterinoslavlin krenatöörirykmenttiin 18.6.1857. Hänet siirrettiin 1.5.1861 aliluutnanttina Henkivartioväen suomenmaalaiseen rykmenttiin. Procopé ylennettiin luutnantiksi 29.4.1863, ja hän oli samana vuonna Henkivartioväen suomenmaalaisen rykmentin mukana taltuttamassa Puolan kapinaa. Procopé ylennettiin alikapteeniksi 16.4.1865, kapteeniksi 11.9.1868 ja everstiksi 11.9.1871. Hänet määrättiin 101. Permin jalkaväkirykmentin komentajaksi 18.8.1877, mistä tehtävästä hänet siirrettiin 8.11.1877 Henkivartioväen 3. Suomen tarkk’ampujapataljoonan komentajaksi. Hän komensi pataljoonaa Turkin sodassa 1877 - 1878. Procopé korotettiin 10.3.1878 H. M. Keisarin sivusadjutantiksi pysytettynä pataljoonankomentajana ja ylennettiin Turkin sodan jälkeen 24.12.1878 kenraalimajuriksi keisarin seurueeseen.

Procopé korotettiin aatelissäätyyn 14.4.1883, ja hänen sukunsa merkittiin 8.10.1884 Suomen ritarihuoneeseen aatelissukuna 262. Procopé edusti sukuaan valtiopäivillä 1885 ja 1891.

Procopé nimitettiin 23.11.1884 Vaasan läänin kuvernööriksi asetettuna armeijan jalkaväkeen ja pysytettynä keisarin seurueessa. Hänet merkittiin 29.1.1885 Henkivartioväen 3. Suomen tarkk’ampujapataljoonan sekä 101. Permin jalkaväkirykmentin upseeriluetteloihin asetettuna Henkivartioväen jalkaväkeen. Procopé nimitettiin 16.8.1888 Uudenmaan läänin kuvernööriksi ja määrättiin 1.12.1888 Keisarillisen Suomen Senaatin talousosaston jäseneksi sekä sotilastoimituskunnan päälliköksi. Hänet ylennettiin kenraaliluutnantiksi 11.9.1889. Procopé nimitettiin Suomen ministerivaltiosihteerin apulaiseksi Pietariin 22.7.1891. Hän toimi 1898 - 1899 vt. Suomen ministerivaltiosihteerinä Pietarissa ja Suomen Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston vt. kanslerina. Procopé sai 24.3.1900 eron viroistaan ja sotapalveluksesta jalkaväenkenraalina.

Procopé toimi 1890 jäsenenä suomalais-venäläisessä komissiossa ja 1891 Venäjän valtakunnan perustuslakia kodifioimaan asetetussa komiteassa, jota Venäjän ministerikomitean puheenjohtaja Nikolai H. Bunge johti. Procopén vuoden mittainen ministerivaltiosihteerikausi osui Suomen kannalta epäedulliseen aikaan, sillä keisarin antama helmikuun manifesti 1899 oli kärjistänyt mielialoja. Muistelmissaan Min verksamhet såsom t. f. ministerstatssekreterare för Finland 1898 - 1899 (1923) Procopé kertoi kaunistelematta ja seikkaperäisesti vaikeasta kaudesta ja syistä, jotka johtivat siihen, ettei keisari Nikolai II ottanut vastaan manifestia vastustanutta 500-henkistä suomalaisdelegaatiota Pietarissa 1899. Procopé toimi vielä valtakunnan lainsäädäntökysymyksiä käsitelleessä konferenssissa 1899, mutta katsoi sen jälkeen asemansa niin turhauttavaksi, että pyysi eroa vt. ministerivaltiosihteerin tehtävästä. Ero myönnettiin hänelle maaliskuussa 1900, ja Procopén seuraajaksi nimitettiin venäläinen valtiosihteeri Vjatšeslav Konstantinovitš von Plehwe.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Victor_Napoleon_Procop%C3%A9

http://dokumente.ios-regensburg.de/amburger/index.php?id=85722&mode=1

Ministerstatssekreterareadjointen, Generalen af infanteriet Victor Napoleon Procopé,

Nobil. Procopé. Adliga ätten n:o 262.

Виктор Борисович Прокопе

http://dokumente.ios-regensburg.de/amburger/index.php?id=85722