Walborg Simonsdotter Lööpäri

Naarasluoman Lööpärin talon emäntä

Naarasluoman Lööpärin talon emäntä Valpuri Simontytär oli Alahärmän Stråkan isännän Simo Mikonpojan tytär. Tämä tulee ilmi vuoden 1675 käräjillä.

Simo Mikonpojan talo oli alkuaan ollut torppa. Tämä käy esille vuonna 1675 Lapuan käräjillä perintöriidan yhteydessä. Silloin todetaan, että autuaan Valpuri ja autuaan Tuomaksen isä, autuas Simo oli ottanut talon erämaasta ja asunut siellä torpparina. (Anne Lahti, Markku Pihlajaniemi, Hillevi Tyni: Torpasta mahtitaloksi ja kestikievariksi. Naarasluoman Stråkan talon ja perillisten vaiheita. Eteläpohjalaiset Juuret 4/2005, Ylistaron Painopalvelu, Ylistaro 2005, ss.10-15)

Pietari Laurinpoika Lööpäri kuoli ilmeisesti vuoden 1643 alussa, sillä silloin hänen vävynsä Jaakko Juhonpoika pyysi perinnönjakoa hänen, ja hänen vaimonsa sisarten välillä, jotka asuivat Kauhajoella. Kyseessä oli Kauhava. (Hillevi Tyni, Markku Pihlajaniemi: Lööpäreitä vai lööperiä? Eteläpohjalaiset Juuret 4/2006, Ilmajoen kirjapaino IL-MO, Ilmajoki 2006, ss.25-37)

Pietari ja Valpuri Lööpäri saivat ainakin 4 tytärtä: Helka, Priitta, Cecilia ja Liisa (Hillevi Tyni, Markku Pihlajaniemi: Lööpäreitä vai lööperiä? Eteläpohjalaiset Juuret 4/2006, Ilmajoen kirjapaino IL-MO, Ilmajoki 2006, ss.25-37).

Pietari Laurinpoika oli testamentannut jo vuonna 1632 vaimonsa Valpuri Simontyttären suostumuksella puolet Lööpärin talosta vävylleen Jaakko Juhonpojalle, joka oli Lapuan Alanurmon Kauppilasta. Asia ilmeni laamannintuomiosta vuodelta 1640. (Markku Pihlajaniemi: Lapuan Haapakosken Erkkilän ja Harrin historiaa. Eteläpohjalaiset Juuret 4/2004, Ylistaron Painopalvelu 2004, ss.36-44)

Syyskuussa 1643 Lapuan käräjillä autuaan Pietari Laurinpojan leski Valpuri Simontytär Naarasluomalta esitti, ettei hän kykene sovittelemaan vävynsä Jaakko Juhonpojan kanssa, ja halusi tämän ulos talosta. Tilalle hän ottaisi toisen vävynsä. Kyseessä oli Valpuri Simontyttären vielä vuonna 1643 alaikäisen tyttären Liisa Pietarintyttären aviomies Martti Pertunpoika. (Hillevi Tyni, Markku Pihlajaniemi: Lööpäreitä vai lööperiä? Eteläpohjalaiset Juuret 4/2006, Ilmajoen kirjapaino IL-MO, Ilmajoki 2006, ss.25-37)

Vappu Simontytär kertoi, että vävy Jaakko Juhonpoika oli asettunut häntä ja hänen tytärtään Liisaa, eli vaimonsa Helgan sisarta vastaan. Riitaa käsiteltiin kihlakunnankäräjillä ja laamanninkäräjillä. Jaakko Juhonpoika sai määräyksen lähteä talosta vuonna 1645 mukanaan korvaus niin irtaimesta kuin kiinteästä omaisuudesta. Jaakko Juhonpoika jätti anoppinsa Valpuri Simontyttären yksin alaikäisen ja vielä naimattoman tyttärensä Liisan kanssa. Jaakko Juhonpoika vakuutti myöhemmin, ettei hän ollut jättänyt anoppiaan oman onnensa nojaan, vaan tämä oli hänet ajanut pois, mitä hän ei kuitenkaan kyennyt osoittamaan. (Markku Pihlajaniemi: Lapuan Haapakosken Erkkilän ja Harrin historiaa. Eteläpohjalaiset Juuret 4/2004, Ylistaron Painopalvelu 2004, ss.36-44)

Lööpärin tilasta saamallaan korvauksella Jaakko Juhonpoika osti talon toisesta kylästä, Lapuan Haapakosken Erkkilän talon (Markku Pihlajaniemi: Lapuan Haapakosken Erkkilän ja Harrin historiaa. Eteläpohjalaiset Juuret 4/2004, Ylistaron Painopalvelu 2004, ss.36-44).

Vävynsä Jaakko Juhonpojan lähdön jälkeen leski Vappu Simontytär joutui ottamaan vävykseen Martti Pertunpojan. Martin kuoleman jälkeen leski Liisa Pietarintytär meni avioon Jaakko Tapaninpojan kanssa, joka hoiti taloa yli 30 vuotta. Liisa Pietarintyttären vanhemman sisaren Helga Erkkilän vävy Lapuan Haapakoskelta, Jooseppi Heikinpoika, ja Helgan puoliso Jaakko Juhonpoika Erkkilä pyrkivät vielä vuonna 1681 Lapuan laamannitalvikäräjillä saamaan anoppinsa 1/2 manttaalin perintötalon Lööpärin haltuunsa. Liisa Pietarintyttären aviomies, Lööparin isäntä Jaakko Tapaninpoika oli sairas, ja häntä edusti tilaisuudessa puoliso Liisa Pietarintytär. (Markku Pihlajaniemi: Lapuan Haapakosken Erkkilän ja Harrin historiaa. Eteläpohjalaiset Juuret 4/2004, Ylistaron Painopalvelu 2004, ss.36-44)

Valpuri Simontytär kuoli vuonna 1651 (Hillevi Tyni, Markku Pihlajaniemi: Lööpäreitä vai lööperiä? Eteläpohjalaiset Juuret 4/2006, Ilmajoen kirjapaino IL-MO, Ilmajoki 2006, ss.25-37).

Vaikka Jaakko Juhonpoika oli läheisempi perimään Lööpärin talon, sillä hänen vaimonsa Helga oli vanhempi sisar, ja hänen appensa Pietari Laurinpoika oli testamentannut talon hänelle, hän ei kuitenkaan ollut hoitanut anoppiaan Valpuri Simontytärtä tämän kuolemaan asti, ja oli ottanut osuutensa omaisuudesta lähtiessään. Siksi lautakunta päätyi sailyttämään tilanteen ennallaan. (Markku Pihlajaniemi: Lapuan Haapakosken Erkkilän ja Harrin historiaa. Eteläpohjalaiset Juuret 4/2004, Ylistaron Painopalvelu 2004, ss.36-44)

Vuonna 1652 Lapuan käräjillä Liisa Pietarintytär Naarasluomalta esitti todistuskirjan, joka oli laadittu 7.5.1651. Sen mukaan Jaakko Juhonpoika Haapakoskelta ja Matti Matinpoika Näykki Kauhajoelta olivat saaneet Kortesjärvellä perintönsä heidän autuaan appensa ja anoppinsa jälkeen. (Anne Lahti, Markku Pihlajaniemi, Hillevi Tyni: Torpasta mahtitaloksi ja kestikievariksi. Naarasluoman Stråkan talon ja perillisten vaiheita. Eteläpohjalaiset Juuret 4/2005, Ylistaron Painopalvelu, Ylistaro 2005, ss.10-15)