Matching family tree profiles for Waldemar Heinrich Rajantie
view all 20
Immediate Family
-
-
-
daughter -
-
-
-
-
mother
-
father -
sister
-
brother -
sister
About Waldemar Heinrich Rajantie
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=40488528
Vehkalahti rippikirja 1910-1920 (AP_III I Aa:14) Sivu 900 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4414... / Viitattu 12.10.2023
Mikkelin läänin henkikirjat - M:238 Henkikirja 1922-1922, jakso 741, sivu 739: Mikkelin pitäjä: Savonlahti 1 Paukkula no 40-45 ; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8136477860&aineistoI... / Viitattu 23.5.2023
Alla lainaus Leo Rajantien (e. Rasehorn) kertomuksesta Kauppiaan poikana Lähemäellä, joka on julkaistu
Lähemäki-Peitsari-seura-r.y:n perinnetoimikunnan keräämissä tiedoisssa Entisaikaa Lähemäellä. Se valmistui marraskuussa 1985.
s. 86 Isäni, Voldemar Heinrich Rasehorn, vuodesta 1935 Rajantie, syntyi Viipurin läänin Johanneksen kunnan Rokkalankoskella, jossa hänen isänsä ja isoisänsä olivat toimineet lasimestareina paikallisessa lasitehtaassa. Asiakirjoissa syntymäpäiväksi on merkitty 15. huhtikuuta 1893. Äitini, Alviina Antintytär, o.s. Valkonen*, oli syntynyt 8.2.1892 Juvan kunnan Maivalan kylässä. Isäni oli saanut opetusta neljässä kielessä (saksa, ruotsi, suomi, venäjä) sekä maailmalla kulkiessaan oppinut vielä englantia ja italiaa. Äitini oli ilmeisesti saanut opetusta kiertokoulussa, koska hän osasi lukea, kirjoittaa ja laskea. Kieliopetus oli hänellä jäänyt vähiin, koska hän osasi
vain suomea ja savvoo, joka tietysti heidän viiden lapsensa kannalta oli ilmeinen vahinko. Avioliittoon heidät oli solmittu jossain siellä Viipurin puolessa...
Isäni toimi ja työskenteli lasiteollisuudessa lasinpuhaltajana, niin kuin kaikki muutkin perheen ja suvun miespuoliset jäsenet. Kun lasiteollisuuden tuotteiden vienti Venäjälle kuitenkin tyrehtyi Suomen itsenäistyttyä, lopettivat monet pienet lasitehtaat toimintansa. Tähän loppuivat myös lasinpuhaltajien ammattikunnan työmahdollisuudet Kotkan, Haminan, Miehikkälän, Viipurin ja Johanneksen seuduilla ja alkoi uusien ammattien etsintä'.
s. 87 Isäni päätyi kauppamiehen uralle. Muutimme 1921 Mikkeliin...
Kauppamiehen uransa isäni aloitti "harjukkaana" eli "laukkuryssänä" joksi näitä kauppaliikettään selässään kantavia kulkukauppiaita kutsuttiin. Tämä liiketoiminta ei kuitenkaan tyydyttänyt kovinkaan pitkälle sen enempää isääni kuin äitiänikään. Ilmeisesti kulkukauppa siihen aikaan oli ollut niin kannattavaa työtä, että isäni päätti perustaa oikean kiinteän kauppaliikkeen. Tämä tapahtuikin sitten keväällä ja kesällä 1922. Tontti rakennusta varten ostettiin Kukkaronkiepauksen Postimäen kupeelta ja alettiin hartiapankkivoimin rakentaa kauppa- ja asuintaloa. Tässä touhussa toimi isäni arkkitehtinä ja rakennusmestarinakin ja niinpä sitten naapurien avustamana ja muurari Pykösen suosiollisella tuella rakennus valmistui asuttavaksi ja liiketoiminta voi alkaa syksyllä 1922. Rakennuksessa oli liikehuone ja varastohuone sekä isonlainen tupakeittiö ja kamari, joka toimi makuuhuoneena ja konttuurina. Talo oli hyvin toimelias ja vastasi niitä vähäisiä tarpeita, jotka sille oli asetettu. Lisäksi oli rakennettu erillinen "liiteri- ja varastorakennus" sekä erillinen sauna. Myöhemmin kauppa- ja asuntorakennusta jatkettiin idänpuolelle niin, että alakertaan tuli leipomo ja yläkertaan "sali". Salissa oli musta tammikalusto. Huonetta ei kuitenkaan paljonkaan käytetty, paitsi kun oli vieraita. Kauppatoiminta oli suhteellisen vilkasta ja kannattavaakin, huolimatta siitä, että asujaimisto oli pääasiassa kädestä suuhun elävää työväestöä. Seudun asukkaat nojasivat Hallan ja Niemen sahoihin, jotka olivat pääasialliset työnantajat, eikä palkat hirvittäneet. Tästä johtuikin sitten se, että velkakauppa laajeni ja kun pula-aika 1928-1929 alkoi, oli liikkeen lopettaminen tosiasia. Mitään konkurssia ei tehty, mutta liike lopetettiin ja eräänä tammikuun 1930 päivänä sitten koko perhe lastattiin Vilkko Nymannin rekeeen ja matka Käkisalmeen alkoi. Sekarotuista lyhythäntäistä Pelle-koiraa ei saatu Vilkon rekeen, vaan Pelle seurasi jouosten perässä. Mikkelin asemallakaan ei Pelleä saatu junaan. Jälkeenpäin saatiin tietää, että Pelle oli juossut Mäntyharjuun saakka junan perässä ja sai sieltä ilmeisesti asemapaikan itselleen.
Rasehornien jälkeen kauppiaana oli Tukiainen. Talo purettiin 1970-luvulla ja tontilla on uusi talo.
Todettakoon, että Alviina Antintytär Valkonen* oli syntynyt Teivaa (Teivais) 2, Juva.
view all
Waldemar Heinrich Rajantie's Timeline
| 1893 |
April 15, 1893
|
Rokkalankoski, Johannes, Finland
|
|
| 1918 |
July 14, 1918
|
Miehikkälä, Finland
|
|
| 1920 |
1920
|
Mikkelin msrk
|
|
| 1922 |
October 21, 1922
|
Mikkeli, Finland
|
|
| 1925 |
July 14, 1925
|
Mikkelin msrk, Finland
|
|
| 1927 |
August 10, 1927
|
||
| 1929 |
July 28, 1929
|
Mikkeli, Finland
|
|
| 1950 |
November 13, 1950
Age 57
|
Mikkeli, Finland
|