Wilhelm Alexander Lavonius

http://fi.wikipedia.org/wiki/W._A._Lavonius

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/1853-1899/henkilo.php?i...

Kunta Espoo. Kylä Sökö. Tilan nimi Ali-Söökö. Tilannevuosi 1931.

Omistaja W. A. Lavonius , Hildegard Emilia o.s. Tornberg Lisätietoja Ali-Söökö, 8 km Kauklahden asemalta ja 35 km Helsingistä. Omistajat v:sta 1918 toimitusjohtaja W. A. Lavonius ja puolisonsa Hildegard Emilia (o. s. Tornherg). Pinta-ala 143 ha, josta viljeltyä 30 ha (siitä 5 ha laitumena). Pelloista on salaojitettu 14,31 ha tiilitorvilla ja 7,78 ha risuilla. Rakennukset viljelysten reunassa, Espoon lahden rannalla. Karjasuojat ja useimmat muut maatalous-rakennukset on nykyinen omistaja uudestaan rakennuttanut. Ne ovat käytännölliset ja säästäväisyyttä silmällä pitäen rakennetut. Päärakennuksen ympärillä on rehevä koivupuistikko. Vapaa viljelys. Lannoitus on voimakas. Sementtipohjaisen lantasäiliön ohella on 2 lantavesikaivoa, toinen 40 000 ja toinen 30 000 1 tilavuudeltaan. Apulantoja ostetaan vuosittain 7 000—8 000 markan arvosta. V. 1930 oli kesantona 1,26 ha, puolikesantona 0,6, vehnän kasvussa 0,3, rukiin 2,06, kauran 5,77, ohran 0,7 seka-viljan 2,41, perunan 2,04, rehukaalin ja lantun 0,82 ja heinän 9,45 ha; laitumena oli 4,59 ha. Viisivuotiskautena 1926—1930 on keskimäärin korjattu ha:lta: kylvöheiniä 4 800, kauroja 1 600, syysviljaa (enimmäkseen rukiita) 1 860, ohria 1 200, sekaviljaa (palkokasveja ja kauroja) 1 740, perunoita 15 340 ja juurikasveja (enimmäkseen lanttuja, osittain rehujuurikkaita ja turnipseja) 30 000 kg. Kotieläimiä: 5 hevosta, 16 lehmää, 1 sonni, 50 sikaa ja n. 100 kanaa. Karja Ay-rotua, muutamat yksilöt A-, mutta suurin osa B-eläimiä. Keskilypsy 1929—30 2 941 kg maitoa ja 113,4 kg rasvaa. Paras yksilö antoi 3 937 kg maitoa ja 152,5 kg rasvaa. Ruokinnassa muodostavat huomattavan osan leseet, juurikasvit, vihantarehu ja laidunruokinta. Myytävistä maataloustuotteista ovat tärkeimmät maito, kerma, väli, perunat, teurassiat ja munat. Menekkipaikkoina on Helsinki ja ympäristön huvila-asutus. Sodan aikana venäläiset kaasivat miltei puolet tilan metsästä, jonka jälkikasvua hoidetaan suunnitelmallisesti. Kalavettä yli 100 ha. Apulantojen käytöstä saatu I palkinto.

	  Lähde	 Suomen maatilat, I osa