Yrjö August Karlsson Wallinmaa

Suomen papisto 1820-1900

Wallinmaa Yrjö Aukusti -rovasti

https://kansallisbiografia.fi/papisto/henkilo/3206

https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/oliko-piispa-yrjo-wallinmaan-kuol...
https://fi.wikipedia.org/wiki/Yrj%C3%B6_Wallinmaa

---

Tampereen tuomiokirkkoseurakunta rippikirja 1888-1897 -Litt W (s.3543)

Ent. pehtori, maalari Kaarlo Wallenius (s.6.10.1842) & vmo Kustaava Wilhelmiina Lindholm (s.17.2.1848) kasvavan perheensä kanssa.

(AP_IV I Aa:24) Sivu 3543 Wallenius ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3163... / Viitattu 17.10.2023

• Tr Hilja Lydia s.18.2.1889 (Wallenius) / Tampereen tuomiokirkkoseurakunta syntyneet 1886-1889 (AP I C:7) Sivu 515 02.1889 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3160... / Viitattu 17.10.2023
• Pka Yrjö August s.8.7.1892 (Vallenius) / Tampereen tuomiokirkkoseurakunta syntyneet 1890-1893 (AP I C:8) Sivu 383 1892 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3161... / Viitattu 17.10.2023

Tampereen tuomiokirkkoseurakunta rippikirja 1898-1907 -Litt W (s.657)

Ent. pehtori, maalari Kaarlo Wallenius (s.6.10.1842) & vmo Kustaava Wilhelmiina Lindholm (s.17.2.1848) perheineen.

(AP_VI Aa:31) Sivu 657 W ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3160... / Viitattu 17.10.2023

Tampereen tuomiokirkkoseurakunta rippikirja 1908-1920 -Litt W (s.526)

Maalari Kaarlo Wallenius (s.6.10.1842) & vmo Kustaava Wilhelmiina Lindholm (s.17.2.1848) viimeisellä yhteisellä jaksollaan perheineen. Poikansa Yrjö August saanut tähän sukunimekseen Wallinmaa.

(AP_IX TU I Aa:41) Sivu 526 Wallenius (Wallinmaa) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4337... / Viitattu 17.10.2023

• † 12.10.1916 Maalari kaarlo Wallenius / Tampereen tuomiokirkkoseurakunta kuolleet 1904-1918 (AP I F:4) Sivu 384 10.1916 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3162... / Viitattu 17.10.2023

Kemin sisäänmuutto 12.2.1917 Tampereelta

Pastori Yrjö August Wallinmaa

Kemi maaseurakunta muuttaneet 1901-1922 (AP I Ba:5) 1917 Sisään- ja Ulosmuuttaneet helmikuu ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3941... / Viitattu 17.10.2023

Kemi maaseurakunta rippikirja 1911-1920 -Kirkonkylä (s.401)

Kirk. apul. Yrjö August Wallinmaa (s.8.7.1892) muuttoviitteillä edelleen Ouluun 1919.

(AP_I I Aa:31) Sivu 401 Kirkonkylä ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3874... / Viitattu 17.10.2023

Hautakivi Oulussa Intiön hautausmaalla
https://sukuhaku.genealogia.fi/default.asp?op=Grave&id=268149

• Piispa Yrjö A. Wallinmaa s.8.7.1892 - k.4.7.1943
• Anja Wallinmaa (os. Poropudas) s.20.8.1905 - k.31.10.1955
• Y. Ilmari Wallinmaa s.21.1.1929 - k.18.6.2012

  ---

Sompio-lehti:

"Ajankohtaista
Piispa Wallinmaan surman muistohetkeä vietetään Piispankivellä Laanilassa
Elina Melamies
Sompio
Ke 28.6.2023 klo 13:49

Tiistaina 4. heinäkuuta tulee kuluneeksi 80 vuotta siitä, kun Laanilassa tehtiin partisaani-isku postiautoa vastaan. Hyökkäyksessä kuoli Oulun piispa Yrjö Wallinmaa ja kolme muuta siviiliä. Kymmenen siviiliä loukkaantui tulituksessa. Heidän joukossaan oli muiden muassa Sodankylän silloinen kirkkoherra, lääninrovasti Yrjö Aittokallio."

Yrjö August Wallinmaa (vuoteen 1912 Wallenius; 8. heinäkuuta 1892 Tampere – 4. heinäkuuta 1943 Inari) oli Oulun hiippakunnan piispa, Oulun tuomiorovasti.

Y. A. Wallinmaa ehti hoitaa Oulun hiippakunnan piispanvirkaa vain viisi viikkoa, ennen kuin hän heinäkuussa 1943 joutui partisaaniattentaatin uhriksi. Hänen edeltäjistään J. R. Koskimies oli vetänyt hänet pohjoiseen hiippakuntaan ja J. A. Mannermaa Oulun tuomiorovastina ollut hänen pitkäaikaisin esimiehensä. Hiippakunnan johtoon Wallinmaa oli saanut omakohtaisen tuntuman myös toimiessaan tuomiokapitulin asessorina ja Oulun tuomiorovastina.

Yrjö Wallinmaa oli kasvattilapsena Piispa Johan Rudolf Koskimies (Forsman) luona.Piispa Juho Koskimies
Pariskunnalla ei ollut omia lapsia. He viettivät kesiä huvilalla Karkussa, minne otettiin koulupoikia Tampereelta apulaisiksi ja oppiin. Yksi heistä oli Yrjö Wallinmaa (1892-1943). Koskimiehet ottivat pojan kasvatikseen Ouluun ja maksoivat hänen koulunkäyntinsä. Wallinmaa vihittiin papiksi 1917. Juho Mannermaan kuoltua (1871-6.2.1943, Oulun piispana 1936-1943) hänet valittiin tuomiorovastin virasta Oulun piispaksi 8.4.1943. Siten Juho Rudolf Koskimiehen ja hänen kasvattipoikansa Yrjö Wallinmaan piispakausien välissä oli Juho Mannermaan kuusivuotinen piispakausi.

Wallinmaa ehti olla piispana vain lyhyen ajan, sillä neuvostopartisaanit murhasivat hänet Inarin Laanilassa 4.7.1943. Wallinmaa on P. Henrikin jälkeen Suomen ainoa marttyyripiispa.

Ura
Wallinmaa vihittiin papiksi 1917. Vuosina 1918–1943 hän toimi monissa eri tehtävissä Oulun seurakunnissa ja lyhyen aikaa myös kirkkoherrana Iisalmessa. Hän sai rovastin arvonimen vuonna 1935, ja vuonna 1941 hänet nimitettiin Oulun tuomiorovastiksi. Tuosta virasta hänet valittiin Oulun hiippakunnan piispaksi 8. huhtikuuta 1943.

Surma partisaani-iskussa
Wallinmaa ei ehtinyt olla piispana kauan, kun hän tutustumismatkallaan pohjoisen Lapin seurakuntiin joutui neuvostopartisaanien hyökkäyksen kohteeksi 4. heinäkuuta 1943. Hyökkäyksessä, joka tapahtui Inarin Laanilassa, kuoli piispa Wallinmaa ja kolme muuta suomalaista.

Wallinmaata ja noin 20 muuta matkustajaa kuljettanut linja-auto oli matkalla Rovaniemeltä Ivaloon ja oli aamuyöllä noin kello 3.00 ehtinyt Saariselän tunturien kohdalle. Autossa oli myös runsaasti postisäkkejä, joita oli sijoitettu tavaratilan lisäksi matkustamoon. Juuri ennen kapean puron ylittänyttä siltaa autoa tulitettiin konekiväärillä, ja kuljettaja pysäytti auton. Muutaman sekunnin kuluttua noin 20 metrin päässä ollut Laaniojan silta räjähti kappaleiksi. Tulitus jatkui, ja linja-autoa kohti heitettiin myös käsikranaatteja. Auton etuistuimella ollut Wallinmaa astui ulos autosta ja yritti suojautua sen alle, mutta sai surmansa häntä kohti heitetyn käsikranaatin räjähtäessä. Auton kuljettaja ja kaksi naismatkustajaa kuolivat konekivääritulituksessa, ja lisäksi 11 auton matkustajaa haavoittui. Useat auton sisällä olleet matkustajat pelastuivat suojautumalla postisäkkien sekaan.

Noin kymmenen minuuttia iskun jälkeen paikkaa lähestyi Rovaniemen suunnasta Saksan Lapin-armeijan linja-auto, jossa oli vain kuljettaja. Myös tätä autoa ammuttiin, niin että luodista vioittunut auton äänitorvi alkoi soida taukoamatta. Partisaanit pakenivat paikalta ilmeisesti luultuaan äänitorvea hälytyssireeniksi. Muutamaa hetkeä aiemmin partisaanit olivat hyökänneet Laanilan majataloon sekä maantien kunnostajien parakkiin ja surmanneet kaksi tietyömiestä ja haavoittaneet neljää.[2]

Yleensä partisaanihyökkäyksistä vaiettiin sotasensuurin vuoksi, ja myös Laanilan isku oli tarkoitus salata. Viranomaiset ilmoittivat Wallinmaan omaisille aluksi, että tämä oli kuollut onnettomuudessa. Iskussa surmansa saanut piispa oli kuitenkin liian näkyvä henkilö, jotta tapaus olisi voitu pitää poissa julkisuudesta, ja niinpä Suomen Sosialidemokraatti selosti tapahtunutta laajasti. Myös papiston keskuudessa tapaus aiheutti suuren kohun. Päämaja päätti muuttaa strategiaansa, ja piispan surma otettiin propagandakäyttöön. Valtion tiedoituslaitoksessa työskennellyt kirjailija Mika Waltari vertasi artikkelissaan Wallinmaan kohtaloa piispa Henrikin surmaan Köyliönjärven jäällä ja luonnehti Suomen kirkon saaneen Wallinmaassa oman marttyyrinsa.

Laanilan iskun tultua julki heräsi välittömästi epäilys, että kyseessä olisi ollut suunniteltu isku Suomen evankelisluterilaisen kirkon johtoa vastaan. Aihetta tutkineen dosentti Ville Jalovaaran mukaan arkistolähteet eivät tue tätä tulkintaa, vaan Wallinmaa oli vain sattumalta väärässä paikassa väärään aikaan. Rintamavastuu Pohjois-Suomessa oli kesällä 1943 Saksan armeijalla, jolloin Wallinmaan matka suuntautui saksalaisten joukkojen selustaan.

Piispa Wallinmaan sankarihautajaiset pidettiin 9. heinäkuuta. Hänet on haudattu Oulun hautausmaalle.

Laanilan iskusta kirjan kirjoittaneen Ville Jalovaaran mukaan partisaanit väittivät omassa raportissaan tappaneensa 50 upseeria, 13 sotilasta ja 36 siviiliä. Hänen mukaansa mitkään tietolähteet eivät osoita, että partisaanit olisivat tienneet linja-auton kyydissä olleesta piispasta. Jalovaara huomauttaa, että Neuvostoliitto oli tapahtuman aikaan Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltain liittolainen, eikä näissä maissa olisi katsottu huomattavan kirkonmiehen murhaa hyvällä. Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin oli pyrkinyt kitkemään uskonnon pois yhteiskunnasta, mutta länsimaihin päin hän halusi esiintyä uskonnonvapauden sallivana valtionpäämiehenä.[2] Jalovaaran mukaan Laanilan iskun toteutti ”Napapiirin bolševikki” -niminen partisaaniosasto, joka oli muodostettu sissisotaa varten siinä tapauksessa, että saksalaiset olisivat miehittäneet Murmanskin. Kun näin ei ollut tapahtunut, osasto kohdisti iskunsa Suomen alueelle.

Laanilan iskusta muistuttavat tapahtumapaikalla nimet Piispanoja ja Piispankivi. Lapin tiepiiri rakensi vuonna 1993 kopion hyökkäyksessä tuhoutuneen, Piispanojan ylittäneen sillan tilalle.

Wallinmaa (vuoteen 12 Wallenius), Yrjö August, pappi. - * Tampere 8. VII. 1892 † 4. VII. 43; vanhemmat maalari Kaarlo W. ja Gustava Wilhelmina Lindholm. Puoliso Anja Poropudas 27-; vanhemmat varatuomari Viktor P. ja Clara Emilia Carlsén. - Ylioppilas 12, vihitty papiksi 17, filosofian kandidaatti 33, teol. kandidaatti 35. Opintomatk. Saksaan, Tanskaan ja Ruotsiin 26, eri vv. Skandinaviaan. - Oulun virall. kirkkoherra apul. 18-32, Oulujoen kirkkoherra 32-40, Iisalmen maaseurak. kirkkoherra 40-41, Oulun tuomiorovasti 41-43, Oulun hiippak. piispa 43. - Oulun rovastik. pyhäkouluyhdistyksen, Krist. taideseuran Oulun os. ja Oulun nuorten sekakuoron puheenjohtaja, Krist. taideseuran ja S. pyhäkouluyhdistyksen laajenn. johtokunnan, Oulun pipliaseuran johtokunnan, Rajaseudun ystävien Oulun paik. os. johtokunnan jäsen. - Julk.: Kirkkoisä Augustinuksen kääntymys 29, Piirteitä Gustaf Johanssonin toiminnasta Kuopion hiippakunnan piispana 37. - Rovasti 35.
https://fi.m.wikisource.org/wiki/Kuka_kukin_oli:_V /Viitattu 16.2.2022

Lähteet :
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/3084?fbcli...

https://fi.wikipedia.org/wiki/Yrj%C3%B6_Wallinmaa?fbclid=IwAR3BxzBM...

https://www.kotimaa.fi/blogit/veljekset/?fbclid=IwAR3LXXzl0gmPC_Hra...

Oulun hautausmaalle tunnettuja henkilöitä haudattu. mm. Yrjö Wallinheimo. https://fi.wikipedia.org/wiki/Oulun_hautausmaa

Syntynyt 8.7.1892 Yrjö August Vallenius. https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tampereen_tuom...

Suomen papisto 1820-1900

Wallinmaa Yrjö Aukusti -rovasti

https://kansallisbiografia.fi/papisto/henkilo/3206

https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/oliko-piispa-yrjo-wallinmaan-kuol...
https://fi.wikipedia.org/wiki/Yrj%C3%B6_Wallinmaa

---

Tampereen tuomiokirkkoseurakunta rippikirja 1888-1897 -Litt W (s.3543)

Ent. pehtori, maalari Kaarlo Wallenius (s.6.10.1842) & vmo Kustaava Wilhelmiina Lindholm (s.17.2.1848) kasvavan perheensä kanssa.

(AP_IV I Aa:24) Sivu 3543 Wallenius ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3163... / Viitattu 17.10.2023

• Tr Hilja Lydia s.18.2.1889 (Wallenius) / Tampereen tuomiokirkkoseurakunta syntyneet 1886-1889 (AP I C:7) Sivu 515 02.1889 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3160... / Viitattu 17.10.2023
• Pka Yrjö August s.8.7.1892 (Vallenius) / Tampereen tuomiokirkkoseurakunta syntyneet 1890-1893 (AP I C:8) Sivu 383 1892 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3161... / Viitattu 17.10.2023

Tampereen tuomiokirkkoseurakunta rippikirja 1898-1907 -Litt W (s.657)

Ent. pehtori, maalari Kaarlo Wallenius (s.6.10.1842) & vmo Kustaava Wilhelmiina Lindholm (s.17.2.1848) perheineen.

(AP_VI Aa:31) Sivu 657 W ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3160... / Viitattu 17.10.2023

Tampereen tuomiokirkkoseurakunta rippikirja 1908-1920 -Litt W (s.526)

Maalari Kaarlo Wallenius (s.6.10.1842) & vmo Kustaava Wilhelmiina Lindholm (s.17.2.1848) viimeisellä yhteisellä jaksollaan perheineen. Poikansa Yrjö August saanut tähän sukunimekseen Wallinmaa.

(AP_IX TU I Aa:41) Sivu 526 Wallenius (Wallinmaa) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4337... / Viitattu 17.10.2023

• † 12.10.1916 Maalari kaarlo Wallenius / Tampereen tuomiokirkkoseurakunta kuolleet 1904-1918 (AP I F:4) Sivu 384 10.1916 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3162... / Viitattu 17.10.2023

Kemin sisäänmuutto 12.2.1917 Tampereelta

Pastori Yrjö August Wallinmaa

Kemi maaseurakunta muuttaneet 1901-1922 (AP I Ba:5) 1917 Sisään- ja Ulosmuuttaneet helmikuu ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3941... / Viitattu 17.10.2023

Kemi maaseurakunta rippikirja 1911-1920 -Kirkonkylä (s.401)

Kirk. apul. Yrjö August Wallinmaa (s.8.7.1892) muuttoviitteillä edelleen Ouluun 1919.

(AP_I I Aa:31) Sivu 401 Kirkonkylä ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3874... / Viitattu 17.10.2023

Hautakivi Oulussa Intiön hautausmaalla
https://sukuhaku.genealogia.fi/default.asp?op=Grave&id=268149

• Piispa Yrjö A. Wallinmaa s.8.7.1892 - k.4.7.1943
• Anja Wallinmaa (os. Poropudas) s.20.8.1905 - k.31.10.1955
• Y. Ilmari Wallinmaa s.21.1.1929 - k.18.6.2012

  ---

Sompio-lehti:

"Ajankohtaista
Piispa Wallinmaan surman muistohetkeä vietetään Piispankivellä Laanilassa
Elina Melamies
Sompio
Ke 28.6.2023 klo 13:49

Tiistaina 4. heinäkuuta tulee kuluneeksi 80 vuotta siitä, kun Laanilassa tehtiin partisaani-isku postiautoa vastaan. Hyökkäyksessä kuoli Oulun piispa Yrjö Wallinmaa ja kolme muuta siviiliä. Kymmenen siviiliä loukkaantui tulituksessa. Heidän joukossaan oli muiden muassa Sodankylän silloinen kirkkoherra, lääninrovasti Yrjö Aittokallio."

Yrjö August Wallinmaa (vuoteen 1912 Wallenius; 8. heinäkuuta 1892 Tampere – 4. heinäkuuta 1943 Inari) oli Oulun hiippakunnan piispa, Oulun tuomiorovasti.

Y. A. Wallinmaa ehti hoitaa Oulun hiippakunnan piispanvirkaa vain viisi viikkoa, ennen kuin hän heinäkuussa 1943 joutui partisaaniattentaatin uhriksi. Hänen edeltäjistään J. R. Koskimies oli vetänyt hänet pohjoiseen hiippakuntaan ja J. A. Mannermaa Oulun tuomiorovastina ollut hänen pitkäaikaisin esimiehensä. Hiippakunnan johtoon Wallinmaa oli saanut omakohtaisen tuntuman myös toimiessaan tuomiokapitulin asessorina ja Oulun tuomiorovastina.

Yrjö Wallinmaa oli kasvattilapsena Piispa Johan Rudolf Koskimies (Forsman) luona.Piispa Juho Koskimies
Pariskunnalla ei ollut omia lapsia. He viettivät kesiä huvilalla Karkussa, minne otettiin koulupoikia Tampereelta apulaisiksi ja oppiin. Yksi heistä oli Yrjö Wallinmaa (1892-1943). Koskimiehet ottivat pojan kasvatikseen Ouluun ja maksoivat hänen koulunkäyntinsä. Wallinmaa vihittiin papiksi 1917. Juho Mannermaan kuoltua (1871-6.2.1943, Oulun piispana 1936-1943) hänet valittiin tuomiorovastin virasta Oulun piispaksi 8.4.1943. Siten Juho Rudolf Koskimiehen ja hänen kasvattipoikansa Yrjö Wallinmaan piispakausien välissä oli Juho Mannermaan kuusivuotinen piispakausi.

Wallinmaa ehti olla piispana vain lyhyen ajan, sillä neuvostopartisaanit murhasivat hänet Inarin Laanilassa 4.7.1943. Wallinmaa on P. Henrikin jälkeen Suomen ainoa marttyyripiispa.

Ura
Wallinmaa vihittiin papiksi 1917. Vuosina 1918–1943 hän toimi monissa eri tehtävissä Oulun seurakunnissa ja lyhyen aikaa myös kirkkoherrana Iisalmessa. Hän sai rovastin arvonimen vuonna 1935, ja vuonna 1941 hänet nimitettiin Oulun tuomiorovastiksi. Tuosta virasta hänet valittiin Oulun hiippakunnan piispaksi 8. huhtikuuta 1943.

Surma partisaani-iskussa
Wallinmaa ei ehtinyt olla piispana kauan, kun hän tutustumismatkallaan pohjoisen Lapin seurakuntiin joutui neuvostopartisaanien hyökkäyksen kohteeksi 4. heinäkuuta 1943. Hyökkäyksessä, joka tapahtui Inarin Laanilassa, kuoli piispa Wallinmaa ja kolme muuta suomalaista.

Wallinmaata ja noin 20 muuta matkustajaa kuljettanut linja-auto oli matkalla Rovaniemeltä Ivaloon ja oli aamuyöllä noin kello 3.00 ehtinyt Saariselän tunturien kohdalle. Autossa oli myös runsaasti postisäkkejä, joita oli sijoitettu tavaratilan lisäksi matkustamoon. Juuri ennen kapean puron ylittänyttä siltaa autoa tulitettiin konekiväärillä, ja kuljettaja pysäytti auton. Muutaman sekunnin kuluttua noin 20 metrin päässä ollut Laaniojan silta räjähti kappaleiksi. Tulitus jatkui, ja linja-autoa kohti heitettiin myös käsikranaatteja. Auton etuistuimella ollut Wallinmaa astui ulos autosta ja yritti suojautua sen alle, mutta sai surmansa häntä kohti heitetyn käsikranaatin räjähtäessä. Auton kuljettaja ja kaksi naismatkustajaa kuolivat konekivääritulituksessa, ja lisäksi 11 auton matkustajaa haavoittui. Useat auton sisällä olleet matkustajat pelastuivat suojautumalla postisäkkien sekaan.

Noin kymmenen minuuttia iskun jälkeen paikkaa lähestyi Rovaniemen suunnasta Saksan Lapin-armeijan linja-auto, jossa oli vain kuljettaja. Myös tätä autoa ammuttiin, niin että luodista vioittunut auton äänitorvi alkoi soida taukoamatta. Partisaanit pakenivat paikalta ilmeisesti luultuaan äänitorvea hälytyssireeniksi. Muutamaa hetkeä aiemmin partisaanit olivat hyökänneet Laanilan majataloon sekä maantien kunnostajien parakkiin ja surmanneet kaksi tietyömiestä ja haavoittaneet neljää.[2]

Yleensä partisaanihyökkäyksistä vaiettiin sotasensuurin vuoksi, ja myös Laanilan isku oli tarkoitus salata. Viranomaiset ilmoittivat Wallinmaan omaisille aluksi, että tämä oli kuollut onnettomuudessa. Iskussa surmansa saanut piispa oli kuitenkin liian näkyvä henkilö, jotta tapaus olisi voitu pitää poissa julkisuudesta, ja niinpä Suomen Sosialidemokraatti selosti tapahtunutta laajasti. Myös papiston keskuudessa tapaus aiheutti suuren kohun. Päämaja päätti muuttaa strategiaansa, ja piispan surma otettiin propagandakäyttöön. Valtion tiedoituslaitoksessa työskennellyt kirjailija Mika Waltari vertasi artikkelissaan Wallinmaan kohtaloa piispa Henrikin surmaan Köyliönjärven jäällä ja luonnehti Suomen kirkon saaneen Wallinmaassa oman marttyyrinsa.

Laanilan iskun tultua julki heräsi välittömästi epäilys, että kyseessä olisi ollut suunniteltu isku Suomen evankelisluterilaisen kirkon johtoa vastaan. Aihetta tutkineen dosentti Ville Jalovaaran mukaan arkistolähteet eivät tue tätä tulkintaa, vaan Wallinmaa oli vain sattumalta väärässä paikassa väärään aikaan. Rintamavastuu Pohjois-Suomessa oli kesällä 1943 Saksan armeijalla, jolloin Wallinmaan matka suuntautui saksalaisten joukkojen selustaan.

Piispa Wallinmaan sankarihautajaiset pidettiin 9. heinäkuuta. Hänet on haudattu Oulun hautausmaalle.

Laanilan iskusta kirjan kirjoittaneen Ville Jalovaaran mukaan partisaanit väittivät omassa raportissaan tappaneensa 50 upseeria, 13 sotilasta ja 36 siviiliä. Hänen mukaansa mitkään tietolähteet eivät osoita, että partisaanit olisivat tienneet linja-auton kyydissä olleesta piispasta. Jalovaara huomauttaa, että Neuvostoliitto oli tapahtuman aikaan Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltain liittolainen, eikä näissä maissa olisi katsottu huomattavan kirkonmiehen murhaa hyvällä. Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin oli pyrkinyt kitkemään uskonnon pois yhteiskunnasta, mutta länsimaihin päin hän halusi esiintyä uskonnonvapauden sallivana valtionpäämiehenä.[2] Jalovaaran mukaan Laanilan iskun toteutti ”Napapiirin bolševikki” -niminen partisaaniosasto, joka oli muodostettu sissisotaa varten siinä tapauksessa, että saksalaiset olisivat miehittäneet Murmanskin. Kun näin ei ollut tapahtunut, osasto kohdisti iskunsa Suomen alueelle.

Laanilan iskusta muistuttavat tapahtumapaikalla nimet Piispanoja ja Piispankivi. Lapin tiepiiri rakensi vuonna 1993 kopion hyökkäyksessä tuhoutuneen, Piispanojan ylittäneen sillan tilalle.

Wallinmaa (vuoteen 12 Wallenius), Yrjö August, pappi. - * Tampere 8. VII. 1892 † 4. VII. 43; vanhemmat maalari Kaarlo W. ja Gustava Wilhelmina Lindholm. Puoliso Anja Poropudas 27-; vanhemmat varatuomari Viktor P. ja Clara Emilia Carlsén. - Ylioppilas 12, vihitty papiksi 17, filosofian kandidaatti 33, teol. kandidaatti 35. Opintomatk. Saksaan, Tanskaan ja Ruotsiin 26, eri vv. Skandinaviaan. - Oulun virall. kirkkoherra apul. 18-32, Oulujoen kirkkoherra 32-40, Iisalmen maaseurak. kirkkoherra 40-41, Oulun tuomiorovasti 41-43, Oulun hiippak. piispa 43. - Oulun rovastik. pyhäkouluyhdistyksen, Krist. taideseuran Oulun os. ja Oulun nuorten sekakuoron puheenjohtaja, Krist. taideseuran ja S. pyhäkouluyhdistyksen laajenn. johtokunnan, Oulun pipliaseuran johtokunnan, Rajaseudun ystävien Oulun paik. os. johtokunnan jäsen. - Julk.: Kirkkoisä Augustinuksen kääntymys 29, Piirteitä Gustaf Johanssonin toiminnasta Kuopion hiippakunnan piispana 37. - Rovasti 35.
https://fi.m.wikisource.org/wiki/Kuka_kukin_oli:_V /Viitattu 16.2.2022

Lähteet :
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/3084?fbcli...

https://fi.wikipedia.org/wiki/Yrj%C3%B6_Wallinmaa?fbclid=IwAR3BxzBM...

https://www.kotimaa.fi/blogit/veljekset/?fbclid=IwAR3LXXzl0gmPC_Hra...

Oulun hautausmaalle tunnettuja henkilöitä haudattu. mm. Yrjö Wallinheimo. https://fi.wikipedia.org/wiki/Oulun_hautausmaa

Syntynyt 8.7.1892 Yrjö August Vallenius. https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tampereen_tuom...