Yrjö Yrjönpoika Petays

Jalasjärven Petäjäluoman eli Petäyksen uudistalon perustaja ja isäntä n. 1670 - 1683.

Isännöi ensin Harria sen perustajan (Sakari Erkinpoika) yhtiömiehenä ja Kreko Sakarinpojan kuoleman jälkeen, 1666, Krekon lesken (Sisilia Luukkaantytär) puolisona.
Lähde: Tapio Piirto ja Markku Pihlajaniemi. Jalasjärven Harrin ja Petäyksen alkuvaiheita. Juuret 1 / 2004.

Yrjänän syntymäajasta ja kuolinajasta ei ole täsmällistä tietoa. Iäksi on merkitty Kurikan haudattujen luettelossa 105 vuotta 5kk 8pv. Kuolinpäivästä ja kuoliniästä on päätelty syntymäaika. Yrjänän patronyymi on Kurikan kuolleitten luettelossa väärin Hindr.ss eli Heikinpoika, jos kysymyksessä on tämä Yrjänä
Kimmo Kemppainen, Jouluksi Kotin, Eteläpohjalaiset Juuret 1/2015, arvelee, että Yrjänä ja Lauri Yrjänänpojat olisivat kotoisin Mouhijärveltä, he ovat olleet käräjillä rauhan rikkomisesta yms. Ilmajoen syyskäräjilllä 1675.
Lisätietoja Jalasjärven Petäyksen varhaisvaiheista, Kimmo Kemppainen, EP Juuret 2/2010

Jalasjärven seurakunnan arkisto - Kalustoluettelot 1750-1813 (IIHa:1, 1750,1780,1802,1804-1814,1825), jakso 41; Kansallisarkisto:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8758091 / Viitattu 21.8.2021

-Puoliso-Cecilia Luukantytär Petäjäluoma , Harri Kaikki lapset kirjattu sisaruksiksi, ei -puoliksi.

Vuonna 1671 Yrjö Yrjönpoika haki vahvistusta Ilmajoen talvikäräjillä uudistilan perustamiselle. Hän oli ostanut Petäjäluoman varrelta raiviomaata Sakari Erkinpojalta, ja niityn Perttu Filpunpojalta. Perustamisvuodeksi tulisi siten vuosi 1670. Yrjö Yrjönpoika oli uudistilan Petäys isäntä vuodesta 1670 aina 1680-luvun puoliväliin saakka, jolloin hän jätti talon pojalleen Heikki Yrjönpojalle.
(Tapio Piirto, Markku Pihlajaniemi: Jalasjärven Harrin ja Petäyksen alkuvaiheita. Eteläpohjalaiset Juuret 1/2004, Ylistaron Painopalvelu 2004, ss.39-43)

Asutuksen yleisluettelo - Ilmajoki 1675-1694, jakso 33, sivu 33: Luopa Pätäjys Håmi ; Kansallisarkisto:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=65933 / Viitattu 21.8.2021

Vuonna 1672 Ilmajoen talvikäräjillä Yrjö Yrjönpoika ilmoitti ostaneensa Nilla Markuksentyttäreltä Näätälä -nimisen torpanpaikan, ja Harjan pellon, sekä Juho Franssinpojalta Lahdesta raiviomaan Luopajoen rannasta. Olli Pietarinpoika oli vuonna 1667 hakenut lupaa perustaa Näätälän uudistalo. Vuonna 1669 talon isännäksi merkittiin SAY:ssa Oloff Nätt, vaimo ja tytär. Talon raivaustyö jäi kuitenkin kesken. Nilla Markuksentytär saattoi olla Olli Pietarinpojan leski.
(Tapio Piirto, Markku Pihlajaniemi: Jalasjärven Harrin ja Petäyksen alkuvaiheita. Eteläpohjalaiset Juuret 1/2004, Ylistaron Painopalvelu 2004, ss.39-43)