Yrjöntytär?

Kun Ydna-tulokset paljastivat yllättäen, että Pellosniemen Yöveden ns. Junttiheikkisten isälinja täsmäsi Nurmosta Yrjö Laurinpoika Yli-Koskelan jälkeläisten tuloksiin, edesmennyt sukututkija Unto Heikkinen ehdotti, että Pellosniemen asiakirjoista vuoden 1567 tienoilla hävinnyt Lauri Juhonpoika Heikkinen olisi muuttanut Pohjanmaalle.Tämä on mahdollista, joskin - kirjallisten lähteiden puuttuessa - vain oletusta.
Syitä oli: Pellosniemellä oli kaskimaa vähentynyt uhkaavasti. Syynä oli normaalin väestönkasvun lisäksi myös seudulle kaakosta tullut muuttopaine. Viipurin läänin asukkaita ajoivat liikkeelle levottomuudet itärajalla. Toisaalta linnaleirien aiheuttama rasitus koettiin Savossa ylivoimaisena. Tilanne kärjistyi sodan 1570-1595 alettua. Unto Heikkisen esi-isä, Pellosniemen Yöveden Juntti Heikkinen (s. noin 1545) lähti pohjoiseen ja osti 1575 Niuvanniemen kartanon Tavisalmen pitäjän Kuopionniemeltä. Olisiko hänen serkkunsa Lauri Juhonpoika puolestaan lähtenyt - leskeksi jäätyään - katselemaan lännen maisemia, löytänyt uuden vaimon Nurmosta ja jäänyt sille tielleen? Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon se, että Heikkisten Kaatlammen talon vieressä on paikka Huumonmäki. Huumo-nimeä ei ole kuitenkaan löytynyt sukunimenä Savosta vaan Karjalan kannakselta ja 1560-luvulla Pohjanmaalta. Paikannimi vihjaa, että Karjalan miehen reitti olisi saattanut kulkea Kannakselta Saimaan ja Yöveden kautta luoteeseen. Ehkä Laurin ei tarvinnut taivaltaa Pohjanmaalle ilman matkaseuraa.

Henkilöiden kulkeutumisesta 1500-luvulla Pohjanmaalle, ks. Matti Leiviskä: Asutusvirrat Pohjanmaalla keskiajalta 1600-luvulle, s. 22 teoksessa Markku Mattila (toim.) AINA LIIKKEESSÄ Liikkuvainen Pohjanmaa. Siirtolaisuusinstituutin Pohjanmaan aluekeskuksen tutkimuksia nro 7. - Matti Leiviskä, Siikajokilaakson asutuksen synty, Nimistöhistoriallinen tutkimus Siikajokilaakson asutuksesta keskiajalta 1600-luvun puoliväliin, lisensiaattityö Oulun yliopisto, s. 61.
- Että vaimo olisi "Yrjöntytär" perustuu siihen tosiasiaan, että Pohjanmaan poika sai nimen Yrjö. Perinteenä oli antaa lapselle tämän isovanhempien nimiä. Koska Heikkisten omassa suvussa ei ollut kirjattu ainoaakaan Yrjö-nimistä, nimi tulisi vaimon suvun puolelta, ja oletettavasti jostain Etelä-Pohjanmaalta.