Lauri Juhonpoika Heikkinen

Farmer.

Lauri Juhonpoika Heikkinen

• Etelä-Savon Heikkiset SSHY jäsennivut Heikkiset, tunnus lau202. - Asiakirjoissa patronyymi "Juhonpoika" paitsi vuoden 1546 maavero- asiakirjassa merkitty virheellisesti Heikinpojaksi (siis sukunimi tulkittu patronyymiksi).

Ammatti: Talollinen, Pellosniemen Yövesi, Kariniemi, Kaatlahti. Myöhempi nimi Martheikkilä.
Perhe:

• Puolisoiden nimestä ei tietoa. Lapsia ensimmäisestä liitosta: Martti Laurinpoika s. noin 1540, tunnus mar200. Martti sai talon Martheikkilän isännyyden noin 1567. Toinen avioliitto (tutkija Unto Heikkisen mukaan) Pohjanmaalla, mistä liitosta poika Yrjö, s. noin 1560.

Lähteitä: Verotusasiakirjat 1546-67. Laajempi lähdeluettelo SSHY, jäsensivut, Etelä-Savon Heikkiset.

• Nimi lautamiesten luettelossa: Savon voutikuntien tilejä > Tilikirja ja maakirja 1549 (6151), KA: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6316782783&aineistoI...
• Maavero 1746, asiakirja 6140, s. 12V.
• Maakirja 1556 Pellosniemi s. 16-17 KA: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5741018305&aineistoI...
• Voudintili 1561 tässä: SSHY: http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3514... * Maantarkastuskirja 1561 s.12 (anekki 82) Pellosniemi, Kariniemi by, SSHY: http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3514....
• 1563 Antti Antinpoika , Lauri Juhonpoika Heikkinen. Savon voutikuntien tilejä - 6354 Sairilan kartanon voutikunnan tilikirja 1563-1564, jakso 22, sivu 22: <Pellosniemi, Pellosniemi f, förste t, annadt t. >; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6316985870&aineistoI... / Viitattu 14.1.2023
• Pellosniemen verotuskirjoista ei löydy tietoa Laurista enää vuoden 1567 jälkeen.

Lisätietoja: Martheikkilän tila sijaitsi "Kaatilahdenmaalla" Ristiinan kirkonkylän pohjoispuolella, missä nykyisinkin on Heikkilän talo sekä Martheikkilä. (Toinen Heikkisten asuttama paikka Ristiinassa oli Kieluvaisenmaa, Heikkilänkylän seudulla noin 10 km kirkonkylästä lounaaseen.)

Historiaa: 1560- ja 1570 -luvulla Pohjanmaalla liikkui paljon savolaisia etenkin Savon eteläosista Leiviskä, s. 22). Yhtenä syynä oli kaskimaan loppuminen etelä-Savosta. 1570-1595 elettiin 25-vuotisen sodan aikaa. Saimaan seudulle tuli suuri määrä väkeä (pakolaisia) Viipurin läänistä. Tulokkaat raivasivat loput vapaana olleet metsät kaskimaikseen. Sotatilanne, sotaväen ylläpito, raskas verotus ja viljelysmaan loppuminen aiheutti sosiaalista ahdinkoa, mitä vallasta kamppailevat Kustaa Vaasan perilliset käyttivät hyväkseen. Tilanne johti sisällissotaan eli Nuijasotaan. Taisteluihin osallistui myös Heikkisten miesväkeä. Yksi Heikkilän taloista sai lisänimekseen Nuija ja sen väki tunnettiin vielä 1700-luvun alussa nimellä "Nuijamies eli Heikkinen."

• Laurin vaiheet vuoden 1567 jälkeen: Uusi avioliitto todennäköisesti etelä-Pohjanmaalla. Nuijasodan jälkeen Nurmoon ilmestyy Yrjö Laurinpoika, jonka eteläpohjalaisten jälkeläisten isälinjan Ydna täsmää 100%-sesti Ristiinan "junttiheikkisiin". (Kuva mediatiedostossa dna-osumalistan alusta.)

Kirjallisuutta: Henkilöiden kulkeutumisesta 1500-luvulla Pohjanmaalle, ks. Matti Leiviskä: Asutusvirrat Pohjanmaalla keskiajalta 1600-luvulle, s. 22, teoksessa Markku Mattila (toim.) AINA LIIKKEESSÄ Liikkuvainen Pohjanmaa. Siirtolaisuusinstituutin Pohjanmaan aluekeskuksen tutkimuksia nro 7. - Matti Leiviskä, Siikajokilaakson asutuksen synty, Nimistöhistoriallinen tutkimus Siikajokilaakson asutuksesta keskiajalta 1600-luvun puoliväliin, lisensiaattityö Oulun yliopisto, s. 61. Anssi Mäkinen, Linnaleirit ja vainovalkeat. Viipurin läänin asutus kaksikymmentäviisivuotisen sodan (1570-1595) jaloissa.