lantbruksråd Thure Valdemar Lindeberg

g: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9441933

Grav: http://haudat.genealogia.fi/php/haudat1f.php?coun=fi&lang=sv&code=1...

Kuva
https://www.finna.fi/Record/sls.SLS+1555_SLS+1555_341

Kunta Siuntio. Kylä Pikkala. Tilan nimi Pikkala. Tilannevuosi 1931.

Omistaja Ture W. Lindeberg Lisätietoja Pikkala, 3 km Kelan asemalta ja 50 km Helsingistä, sekä Pikkalan laivalaiturin vieressä. Omistajat v:sta 1887 maanviljelysneuvos Ture W. Lindeberg ja hänen lapsensa. Tilanhoitajana on Gösta Lindeberg. Pikkalan aikaisin tunnettu omistaja oli Ille sukua, jonka hallussa tila oli 1400-luvulla. Kustaa Vaasa suunnitteli siitä myöhemmin kuninkaan kartanoa, jopa linnan paikkaakin. Nämä suunnittelut kuitenkin raukesivat ja Pikkala joutui Syrjän kartanon mukana Flemingeille, joiden aikana se oli Suomen laivaston sotasatamana. ensimmäisenä laatuaan maassamme. V. 1699 se siirtyi vapaaherra C. M. Rehbinderille ja sen jälkeen Wrangel, Reuterholm, Juselius, Freudenthal ja Silfverhjelm suvuille. Pikkalassa on syntynyt mm. kielentutkija Axel Olof Freudenthal. Pinta-ala 925 ha, josta puutarhaa ja puistoa 2, peltoa 138, viljeltyä laidunta 22, metsämaata 593 ja joutomaata 170 ha. Epätasaisista hiekkasavipelloisla on 100 ha salaojitettuna. Niistä on 40 ha raivattu nykyisen omistajan aikana. Puisto ja puutarha ovat kenraali Eric Silfverhjelmin perustamat ja todistavat hänen hyvää makuaan ja sotilaallista kasvatustaan. Rakennukset kauniilla paikalla, Siuntion joen suussa, Pikkalanlahden rannalla. Pellot ovat kahdessa kierrossa: A. juurikasvit, kevätvilja, 2 heinää; B. kesanto, syysvilja. 4 heinää, 2 kevätviljaa. V. 1929 viljeltiin 12 ha ruista, 50 kauraa, 7 perunaa, 5 sokerijuurikasta, 1 pellavaa, 1 rehujuurikasveja ja 50 ha heinää; kesannolla oli 12 ha. Kotieläimiä: 11 hevosta, 60 lehmää, 11 sikaa, 4 lammasta ja 125 kanaa ja 4 mehiläisyhteiskuntaa. Karja on Ay-, siat SY-, lampaat shropshire- ja kanat barnevelder-rotua. Suurimmat rahatulot saadaan viljasta, maidosta, kaloista ja puutarhantuotteista. Tilalla on hyvä mäntymetsä, jonka hoito on annettu metsänhoitajalle ja metsänvartijalle. Kaloja saadaan runsaasti ja kalastusta harjoitetaan myytäväksikin.

	  Lähde	 Suomen maatilat, I osa

Kunta Siuntio. Kylä Sjundby Tilan nimi Sjundby. Tilannevuosi 1931.

Omistaja Ture W. Lindebergin perikunta Lisätietoja Sjundby, 3 km Siuntion asemalta, 55 km Helsingistä ja 5 km Pikkalan laiturilta. Se mainitaan jo 1417. Varsinaisen kartanon perusti Kustaa Vaasan aikana eversti Jakob Henrikinpoika Hästesko. Se oli 1555—1558 Siuntion kartanon läänissä kuninkaan karjakartanona. Kun Hästeskon leski meni naimisiin Klaus Tottin kanssa, siirtyi Sjundby Tott suvulle. Sen isäntänä oli kuuluisa Åke Tott. 1600-luvun alussa oleskeli Sjundbyssä mm. Kaarina Maununtytär, kun hän vieraili tyttärensä Sigrid Waasan luona. Tämä oli niin naimisissa Sjundbyn omistajan Henrik Tottin kanssa. Åke Tott perusti kartanoon hevoskasvatuslaitoksen, josta myytiin 30-vuotisen sodan aikana Saksaan armeijan käytettäväksi n. 40 hevosta vuosittain. 1650-luvun alussa myi Klaus Tott Sjundbyn Kristiina-kuningattarelle, ja erinäisten vaiheitten jälkeen siitä tuli ison reduktion aikana ratsusäteri, jonka velvollisuutena oli toimittaa armeijaan 4 ratsumiestä. V. 1698 myytiin kartano Adlercreutz suvulle, jota sukua sen nykyiset omistajat myös ovat. Sjundbyhyn kuului Tottien ja Adlerereutzien aikana ajoittain puolet Siuntion pitäjää ja sen haltijat olivat maamme suurimpia maanomistajia. V:sta 1892 on maanviljelysneuvos Ture W. Lindeberg ollut Sjundbyn isäntänä ja hänen puolisonsa kuoleman jälkeen ovat hänen lapsensa hänen ohellaan sen omistajia. Kartanoa hoitaa Henrik Lindeberg. Pinta-ala 2 256 ha; siitä puutarhaa 1, peltoa 327, viljeltyä laidunta 38, vuokrattua peltoa 61, metsämaata 1 528 ja joutomaata 301 ha. Näiden tilusalojen lisäksi kuuluvat Kynnarin ja Nordanvikin ulkotilat Sjundbyhyn. Pelloista, jotka ovat tasaisia savimaita, on salaojitettu 106 ha. Kartanon linnamainen päärakennus, jonka kellarit ja alaosa lienevät peräisin keskiajalta, on kaksikerroksinen ja tehty harmaasta kivestä. Se on Siuntion joen rantaäyräällä, komean kosken partaalla, laajassa puistossa ja ehkä Uudenmaan komein aatelistalo. Sen jyhkeät seinät ovat paikoittain 2 m paksut. Rakennukset ovat viljelyksien keskustassa. Kartanon pellot on sovitettu 2 viljelyskiertoon: A. 1 2. juurikasvit, 3. kevätvilja, 4. kevätvilja ja kesanto, 5. syysvilja ja heinä, 6-8, heinä, 9—10. kevätvilja; 13. 2 kauraa, 3 heinää. Viljelysalasta oli 1929 kesantona 32 ha, vehnän kasvussa 7, rukiin 25, kauran 74, ohran 1, herneen 4, perunan 4, sokerijuurikkaan 3, rehunauriin 2 ja heinän 175 ha. Kartanossa on tietoja kylvö- ja satomääristä vuosilta 1701—1930. Kotieläimiä: 31 hevosta ja 125 lehmää. Karja on Ay-rotua. Maidon tuotannosta ja työnkäytöstä on luetteloita vuosilta 1841—1930. Maataloustuotteista ovat tärkeimmät vilja ja maito, joiden markkinapaikkana on Helsinki. Metsänhoitajan valmistaman suunnitelman puitteissa ja kartanon metsänvartijan leimausten mukaan toimitetaan hakkuut, joiden tulokset, mikäli ne ovat tukkipuita, jalostetaan omassa sahalaitoksessa. Sen samaten kuin myllyn, käyttövoimana on vesi. Omasta keskuksesta saadaan valo- ja voimasähköä

	  Lähde	 Suomen maatilat, I osa

GEDCOM Note

<p>Köpte 1887 Pickala gård och var fr.o.m. 1892 ägare till Sjundby gård tillsammans med sin fru Selma.</p>