Projekti aloitettu 8.9.2017

Siuntio (ruots. Sjundeå) on Suomen kunta, Uudenmaan maakunnassa.

Siuntion projektit

• Paikkakunta Siuntio - Sjundeå. Paikkakunta Siuntio - Sjundeå.
• Siuntion maatilat - Sjundeå hemman Siuntion maatilat - Sjundeå hemman

Siuntio

• Siuntio Hiskissä
• Siuntion seurakunnan arkisto
• Siuntio Wikipedia
• Siuntion kunnan verkkosivu
• Siuntio Facebook
• Siuntio SSHY:n julkisessa tietokannassa
• Siuntio SSHY:n jäsentietokannassa

Siuntion kylät

Aiskos, Andby, Backa, Bäcks, Bläsaby, Bocks, Böle, Bollstad, Broända, Dansbacka, Engisby, Fågelvik, Fall, Flyt, Förby, Gammelby, Gårdskulla, Gårsböle, Gåsarv, Gästans, Göks, Grisans, Grönskog, Grotbacka (Nackans), Harvs, Hästböle, Hollstens, Hummerkila, Jervans, Kalans, Kanala, Karskog, Karuby, Kela, Kockis, Kopula, Kvarnby, Kynnar, Lempans, Lieviö, Malm, Mörsbacka, Munks, Myyry, Niemenkylä, Nordanvik, Nummenkylä, Nyby, Palmgård, Pappila, Paturs, Påvals, Pikkala, Pölans, Pulkbacka, Purnus, Siggans, Sjundby, Skinnars, Störsby, Störsvik, Sunnanvik, Svartbäck, Tjusterby, Tupala, Tupala Nyby, Veijans, Vesterby, Vikars, Yövilä

Siuntion historia

Siuntion seutu on ollut asuttua kivikaudesta lähtien. Jääkauden jälkeen merenlahti ulottui aina Lohjan harjulle asti, mutta maan kohotessa jäljelle jäivät joki ja järvet. Alueen muinaishistoriasta ovat merkkinä lukuisat pronssikautiset hautaröykkiöt.

Ensimmäiset asiakirjamerkinnät Siuntiosta ovat vuoden 1382 lahjakirja Lohjan seurakunnalle ja vuodelta 1417 oleva merkintä, jossa Siuntio mainitaan hallinnollisena yksikkönä. Myös pitäjän harmaakivikirkko on peräisin keskiajalta. Kirkon suojeluspyhimys on Pyhä Pietari, jonka taivaan portin avaimet ovat kunnan vaakunan hallitsevin osa.

Siuntion nimestä on monta tarinaa. Yksi kertoo ruotsinkielisen nimen Sjundeå kuvaavan seitsemättä jokea Aurajoesta laskettuna, toinen tarina taas väittää nimen johtuvan Sjundbyn kohisevasta koskesta. Pikkalanjoki ja Pikkalanlahti ovat saaneet nimensä pikoista eli tukeista ja seipäistä, joita 1100-1200 -luvuilla on lyöty jokisuistoon estämään vihollisen pääsyä jokea ylöspäin.

Siuntiossa on kaksi mahtavaa keskiaikaista kartanoa, Sjundby ja Suitia. Näiden linnojen kiviset rakennukset kiehtovat ihmisiä vielä tänäänkin. Sjundbyn ja Suitian linnojen omistajina on ollut monia maineikkaita sukuja kuten Hästesko, Tott, Creutz, Adlercreutz sekä Fleming ja Reuterholm. Suitiassa toimi Helsingin yliopiston alaiset opetus- ja tutkimustila sekä Länsi-Uudenmaan täydennyskoulutuslaitos. Nykyään Suitian maita vuokraviljelee viereinen, alkujaan Suitiasta erotettu suuri Gårdskullan tila. Päärakennus on tyhjillään. Sjundby on tavallinen maatila ja linna on tilan päärakennus ja yksityiskoti.

Yksi kunnan historian suurimmista hahmoista on kuitenkin ollut kirjailija Aleksis Kivi. Hän asui vuosina 1864–1871 Charlotta Lönnqvistin luona Fanjunkarsin torpassa, joka sijaitsi nykyisessä kunnan keskustassa. Asuessaan Siuntiossa hän kirjoitti useimmat merkittävimmistä teoksistaan, kuten Seitsemän veljestä. Torpassa sijaitsi pitkään paikkakunnan kotiseutumuseo, mutta rakennus purettiin 1945 – 1956, jolloin kunnan eteläinen neljännes oli osana nk. Porkkalan aluetta vuokrattu Neuvostoliitolle.

Projektet skapades 8.9.2017

Sjundeå (fi. Siuntio) är en kommun i Finland, i landskapet Nyland.

• Sjundeå i HisBö
• Sjundeå församlings arkiv
• Sjundeå Wikipedia
• Sjundeå kommuns webbsidor
• Sjundeå Facebook
• Sjundeå i FSHF öppen databas
• Sjundeä i FSHF medlemsdatabas

Sjundeås byar

Aiskos, Andby, Backa, Bäcks, Bläsaby, Bocks, Böle, Bollstad, Broända, Dansbacka, Engisby, Fågelvik, Fall, Flyt, Förby, Gammelby, Gårdskulla, Gårsböle, Gåsarv, Gästans, Göks, Grisans, Grönskog, Grotbacka (Nackans), Harvs, Hästböle, Hollstens, Hummerkila, Jervans, Kalans, Kanala, Karskog, Karuby, Kela, Kockis, Kopula, Kvarnby, Kynnar, Lempans, Lieviö, Malm, Mörsbacka, Munks, Myyry, Niemenkylä, Nordanvik, Nummenkylä, Nyby, Palmgård, Pappila, Paturs, Påvals, Pikkala, Pölans, Pulkbacka, Purnus, Siggans, Sjundby, Skinnars, Störsby, Störsvik, Sunnanvik, Svartbäck, Tjusterby, Tupala, Tupala Nyby, Veijans, Vesterby, Vikars, Yövilä

Siuntion historia

Sjundeå, fi. Siuntio, kommun i Västnyland 40 km v. om Hfrs, landskapet Nyland. Areal 242 km2, invånare 6 148, varav 30,0 % svenskspråkiga (2011).

Sjundeå upptas i s. huvudsakligen av bördiga trakter med lerjordar kring Sjundeå å (längd ca 50 km), som rinner upp i Vichtis och under sitt lopp till havet i Pickalaviken genomflyter flera sjöar, bl.a. Vikträsket (från detta till havet, i sitt nedre lopp kallas vattendraget Pickalaån); i n. förekommer mestadels skogklädda sand- och moränmarker. Den tätaste bebyggelsen finns kring vägen Virkby-Sjundeå kyrkby och vid Kustbanan, där Sjundeå kommuncentrum (1 644 inv.) är beläget. Bland inrättningar märks Sjundeå bad, en stor badanstalt (invigd 1976, 215 anst. 2005), som drivs av stiftelsen Miina Sillanpään säätiö (Sillanpää, Miina). I s. finns Pickala fritidscentrum med bl.a. en golfbana. Socknen har sedan medeltiden präglats av sina storgods, av egendomar idag kan nämnas Gårdskulla, Pickala, Sjundby och Svidja. Sevärdheter är bl.a. Fanjunkars torp, där landets finske nationalskald Aleksis Kivi skapade huvuddelen av sin litterära produktion. Torpet revs under den tid Sovjetunionen arrenderade Porkalaområdet och fram till 2004 fanns på platsen enbart en minnesplakett, varefter Pro Fanjunkars-stiftelsen påbörjade återuppbyggnaden av det 100 m2 stora huset, som stod färdigt 2006 och nu tjänar som kulturcentrum.

Sjundeå är nämnt 1417 som självständig socken; församlingens gråstenskyrka som pryds av medeltida valvmålningar, bär byggnadsårtalet 1460 men färdigställdes uppenbarligen något senare. Stora delar av S. ingick under senare hälften av 1500-talet i Viks friherreskap, som innehades av riksrådet Klas Fleming, herre bl.a. till Svidja och Pickala. Socknen var 1836-75 prebende åt Helsingfors universitet. Kommunens s. delar (72,6km2) med bl.a. stationssamhället var 1944-56 belägna inom det s.k. Porkalaområdet (Porkala), som arrenderades av Sovjetunionen. Ett 21,3 km2 stort område avskildes 1953 från S. och anslöts till Lojo kommun. Befolkningens majoritet är sedan 1983 finskspråkig. (A. Brenner, Sjundeå sockens historia, 3 bd, 1953-63; M. Favorin, Siuntion historia, 1986; A. Koskivirta, S. - en nyckelkommun genom tiderna, 2010)

Ref: Sjundeå - Uppslagsverket Finland-webbutgåva: www.uppslagsverket.fi. Schildts förlags Ab, 2009-2012, SFV 2012- (23.03.2021).

Projekti aloitettu 8.9.2017

Siuntio (ruots. Sjundeå) on Suomen kunta, Uudenmaan maakunnassa.

Siuntion projektit

• Paikkakunta Siuntio - Sjundeå. Paikkakunta Siuntio - Sjundeå.
• Siuntion maatilat - Sjundeå hemman Siuntion maatilat - Sjundeå hemman

Siuntio

• Siuntio Hiskissä
• Siuntion seurakunnan arkisto
• Siuntio Wikipedia
• Siuntion kunnan verkkosivu
• Siuntio Facebook
• Siuntio SSHY:n julkisessa tietokannassa
• Siuntio SSHY:n jäsentietokannassa

Siuntion kylät

Aiskos, Andby, Backa, Bäcks, Bläsaby, Bocks, Böle, Bollstad, Broända, Dansbacka, Engisby, Fågelvik, Fall, Flyt, Förby, Gammelby, Gårdskulla, Gårsböle, Gåsarv, Gästans, Göks, Grisans, Grönskog, Grotbacka (Nackans), Harvs, Hästböle, Hollstens, Hummerkila, Jervans, Kalans, Kanala, Karskog, Karuby, Kela, Kockis, Kopula, Kvarnby, Kynnar, Lempans, Lieviö, Malm, Mörsbacka, Munks, Myyry, Niemenkylä, Nordanvik, Nummenkylä, Nyby, Palmgård, Pappila, Paturs, Påvals, Pikkala, Pölans, Pulkbacka, Purnus, Siggans, Sjundby, Skinnars, Störsby, Störsvik, Sunnanvik, Svartbäck, Tjusterby, Tupala, Tupala Nyby, Veijans, Vesterby, Vikars, Yövilä

Siuntion historia

Siuntion seutu on ollut asuttua kivikaudesta lähtien. Jääkauden jälkeen merenlahti ulottui aina Lohjan harjulle asti, mutta maan kohotessa jäljelle jäivät joki ja järvet. Alueen muinaishistoriasta ovat merkkinä lukuisat pronssikautiset hautaröykkiöt.

Ensimmäiset asiakirjamerkinnät Siuntiosta ovat vuoden 1382 lahjakirja Lohjan seurakunnalle ja vuodelta 1417 oleva merkintä, jossa Siuntio mainitaan hallinnollisena yksikkönä. Myös pitäjän harmaakivikirkko on peräisin keskiajalta. Kirkon suojeluspyhimys on Pyhä Pietari, jonka taivaan portin avaimet ovat kunnan vaakunan hallitsevin osa.

Siuntion nimestä on monta tarinaa. Yksi kertoo ruotsinkielisen nimen Sjundeå kuvaavan seitsemättä jokea Aurajoesta laskettuna, toinen tarina taas väittää nimen johtuvan Sjundbyn kohisevasta koskesta. Pikkalanjoki ja Pikkalanlahti ovat saaneet nimensä pikoista eli tukeista ja seipäistä, joita 1100-1200 -luvuilla on lyöty jokisuistoon estämään vihollisen pääsyä jokea ylöspäin.

Siuntiossa on kaksi mahtavaa keskiaikaista kartanoa, Sjundby ja Suitia. Näiden linnojen kiviset rakennukset kiehtovat ihmisiä vielä tänäänkin. Sjundbyn ja Suitian linnojen omistajina on ollut monia maineikkaita sukuja kuten Hästesko, Tott, Creutz, Adlercreutz sekä Fleming ja Reuterholm. Suitiassa toimi Helsingin yliopiston alaiset opetus- ja tutkimustila sekä Länsi-Uudenmaan täydennyskoulutuslaitos. Nykyään Suitian maita vuokraviljelee viereinen, alkujaan Suitiasta erotettu suuri Gårdskullan tila. Päärakennus on tyhjillään. Sjundby on tavallinen maatila ja linna on tilan päärakennus ja yksityiskoti.

Yksi kunnan historian suurimmista hahmoista on kuitenkin ollut kirjailija Aleksis Kivi. Hän asui vuosina 1864–1871 Charlotta Lönnqvistin luona Fanjunkarsin torpassa, joka sijaitsi nykyisessä kunnan keskustassa. Asuessaan Siuntiossa hän kirjoitti useimmat merkittävimmistä teoksistaan, kuten Seitsemän veljestä. Torpassa sijaitsi pitkään paikkakunnan kotiseutumuseo, mutta rakennus purettiin 1945 – 1956, jolloin kunnan eteläinen neljännes oli osana nk. Porkkalan aluetta vuokrattu Neuvostoliitolle.