Follow
Leipämäki oli nimensä mukaisesti viljelyyn hyvin sopivaa aluetta ja harvoja jääkauden jälkeisen jääjärven pinnan yläpuolella olleita Sulkavan alueita. Asutus alkoikin alueella harvinaisen varhain.
Sulkavan pitäjän edeltäjä oli vuoden 1510 paikkeilla Juvasta lohkaistun Säämingin pitäjän Iitlahden neljänneskunta. Leipämäen kylä ja sen naapuri yhden talon kylä Niinimäki jäivät kuitenkin Juvan alueeseen 1640-luvun puoliväliin saakka. Myöhemmin Niinimäki liitettiin hallinnollisesti Leipämäkeen.
Vuonna 1645 Leipämäen kylään kuului kolme taloa, joista kahden isäntinä olivat Paavo ja Jaakko Härkönen. Kolmannen talon isäntä oli Niilo Hallinen (Halinen).
Vuonna 1664 Leipämäen taloja oli enää kaksi, molempia isännöi tavallista äveriäämpi talonpoika ja ratsutilallinen Lauri Heikinpoika Kankkunen veljensä kanssa.
Myöhemmin toinen taloista siirtyi taloon vävyksi tulleen Samuli Lautiaisen omistukseen ja talon nimikin muuttui Lautealaksi / Lautialaksi.
Lähde: Paavo Seppänen: Sulkavan historia I, Sulkava vuoteen 1860, Sulkava 1999
Kartta (osa): Maanmittaushallitus > Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto (kokoelma) > Pitäjänkartasto > Sulkava (3233 07+08 Ia.* -/- -) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6274735
Tämä projekti on keskeneräinen.