Lempäälän kylät

Suojala

Tämä projekti on Lempäälän maakirjakyliin kuuluvan Suojalan kyläprojekti. Projektiin voidaan liittää Suojalan kylässä asuneita henkilöitä. Siihen voidaan perustaa myös taloprojekteja ja muita tarkentavia projekteja sekä lisätä valokuvia, tarinoita ja muuta sukututkimusta tukevaa aineistoa.

Suojalan kylän historiaa

Entisen Tervajärven rannalla sijaitsevassa Suojalan kylässä oli vuodesta 1540 lähtien pidettyjen maakirjojen mukaan kaksi taloa, joista ensimmäisessä talossa oli isäntänä 1541-70 Antti Jussinpoika (Anders Jönsson) Innilä?. Suojalan toinen talo oli jaettiin veljeksille Mikko Niilonpojalle (Michel Nilsson), isäntänä jo vuonna 1540 ja Jussi Niilonpojalle (Jöns Nilsson) vuodesta1544, joten kylän taloluku oli kolme. Vuonna 1571 Antin talo liitetään Mikon ja Jussin talon puolikkaisiin, jolloin Suojalan taloluvuksi tuli jälleen kaksi. Vuosina 1582 ja 1600 kylää koettelivat tulipalot ja etenkin Mikon talo mainitaan ajoittain autiona. Käytännössä autioituminen tarkoitti veronmaksukyvyttömyyttä, talo sen sijaan säilyi ilmeisesti asuttuna.
30-vuotisen sodan alkaessa lempääläinen hakkapeliittapäällikkö Daniel Hansson Floor Innilästä keräsi Lempäälän taloista miehet johtamaansa lippukuntaan Ylä-Satakunnan jalkaväkirykmentissä. Sopivan miehen puuttuessa lähti talosta joko talon poika tai isäntä itse. Suojalasta lähti 30-vuotiseen sotaan Mikon talosta piipariksi itse isäntä Klemetti Antinpoika (Clemet Andersson) ja Jussin talosta poika Matti Jussinpoika (Matts Jönsson) trumslaakariksi (trumslagare, rummunlyöjä). Lempäälän historiassa heidän mainitaan olleen myöhemmin myös ratsumiehinä.
Sotaväenotot rasittivat taloja myös siten, että molemmat talot autioituivat 1630-luvun jälkipuoliskolla. Mikon taloa palasi Klemetti Antinpoika villelemään, mutta Jussin talossa vaihtui isäntä, jolloin tilalle tuli isännäksi v. 1636 Mikko Eskonpoika (Michel Eskilsson)
Norrköpingin päätöksen tiloina läänitettiin v. 1651 Jöns Cnutsson Kurjelle.Lempäälästä yhteensä 85 tilaa, osin lahjoituksina, osin Jöns Kurjen itsensä ostamina. Suojalan molemmat talot olivat Jöns Kurjen ostorälssitiloja. Läänitykset peruutettiin vaiheittan 1672-1683, paitsi ostorälssitilat, kuten Suojalan talot, peruutettiin v. 1687. Tämä aika merkitsi talollisille sitä, että he olivat omassa talossaan lähinnä lampuodin asemassa ja maksoivat veronsa Jöns Kurjelle tai hänen perillisilleen. Maksamattomien verojen uhkana oli, että he joutuivat luopumaan talostaan tai menettivät sukuoikeutensa taloon. Molemmissa taloissa vaihtui isännät tänä aikana ja Suojalan talot yhdistettiin v. 1674.

Kylän kantatilat ja talonhaltijat

Suojala

418-456-1-0

• 1664-1667 Marcus Jöransson Suojala ja Helga N.N.
• 1668-1696 edellisen poika Pehr Marcusson Suojala ja Gertrud Hansdotter Suojala
• 1697-1723 edellisen poika Thomas Persson Suojala ja Gertrud Bertilsdotter Suojala
• 1724-1738 edellisen vävy Matthias Johansson Mattila ja Maria Thomasdotter Mattila

Suojalan talo jaettiin v. 1739 edellisen isännän vävyn Matthias Johansson Mattila (Mattila) ja pojan Johan Thomasson Heikkilä (Heikkilä) kesken

Heikkilä

418-456-1-1

• 1738-1743 edellisen lanko Johan Thomasson Heikkilä ja Anna Matintytär Heikkilä
• 1744-1761 lesken 2. pso Antti Matinpoika Ulanen ja Anna Matintytär Heikkilä
• 1761-1764 leski Anna Matintytär Heikkilä
• 1765-1784 edellisen poika Johannes Johanneksenpoika Heikkilä
• 1785-1800 edellisen lanko Antti Antinpoika Heikkilä ja Maria Andersdotter Heikkilä
• 1801 Suojalan Heikkilä siirtyi Lastusten kartanon omistukseen

Mattila

418-456-1-2

• 1739 vävy Matthias Johansson Mattila ja Maria Thomasdotter Mattila
• 1740-1744 edellisen poika
• 1745-1767 edellisen veli Matts Mattsson Mattila ja 1. vaimo Brigitta Andersdotter Mattila, 2. vaimo Anna Michaelsdotter Mattila
• 1768-1780 edellisen poika Matti Matinpoika Mattila ja Maria Henricsdotter Kallio
• 1781-1790 ed.lesken 2. pso Henric Johansson Mattila ja Maria Henricsdotter Kallio
• 1791-1800 ed.lesken 3. pso Kaarlo Juhonpoika Mattila ja Maria Henricsdotter Kallio
• 1801 Suojalan Mattilan siirtyi Lastusten kartanon omistukseen. Leski Maria Henricsdotter Kallio jäi asumaan Mattilaan kuolemaansa v. 1831 asti lampuotien viljellessä Mattila

Suojala

418-456-1-3

• 1906 Heikkilä ja Mattila yhdistettiin yhdeksi tilaksi ja oli Lastusten kartanon sivutila

Suojalan kylän torpat ja torpparit

Nääjärvi

418-456-1-4
Perustettu v. 1797 Lastusten kartanoon liitetyn Ahtialan Tiiron maille (rippikirjat), isojaossa 1781-1789 kuitenkin kirjattu jo Hävältilän Leikkariin kuuluvaksi. Vuoden 1932 uusjaossa tehtyjen tilusjärjestelyjen jälkeen Nääjärvi kirjattiin Suojalan maakirjakylään. Samassa yhteydessä v. 1932 Nääjärvi lunastettiin itsenäiseksi tilaksi.

• 1796-1816 Matts Jacobsson ja Anna Jöransdotter Nääjärvi
• 1816-1840 edellisen vävy Nils Nilsson Högberg ja Liisa Matintytär Nääjärvi
• 1842-1845 David Mattsson Rajasilta ja Maria Johansdotter Kyrsä
• 1846-1854 edellisen veli Eric Mattsson Savikko ja Maria Kristina Mattsdotter Savikko (e. Nääjärvi)
• 1854-1857 Johan Ericsson Ilvanka ja Anna Lisa Eriksdotter Paavola
• 1857- 1869 Matts Adamsson ja Helena Mattsdotter Syrjä
• 1870-1872 Jaakko Jaakonpoika Jakobsson ja 1. vaimo Susanna Juusola
• 1872-1876 Gustaf Wilhelm Henriksson ja Henrica Mattsdotter Ollila
• 1876-1881 Aron Taavetinpoika s. 3.7.1835 Urjala ja Henrica Henriksdotter Toppila
• 1881- Karl Oskar Nääjärvi (Lejon) ja Matilda Karolina Pyhälä
• edellisen poika Kaarle Ludvig Nääjärvi
• Viljo ja Elsa Haavisto
• aikaisemman isännän veljenpoika Toivo Nääjärvi

Joensuu

418-456-1-5
Perustettu v. 1822 Suojalan kylään. Lastusten kartanon torppa

• 1820-1836 Juho Joosepinpoika Hällsten ja Beata Yrjöntytär Hällsten
• (1832) 1836-1840 Johan Mattsson Joensuu ja Eva Johansdotter Aulén
• 1843-1851 Matti Matinpoika Joensuu ja Anna Stina Jonadotter
• 1851-1853 Adam Johansson Parpola ja Maria Johansdotter Leppälä
• 1853-1855 Erkki Antinpoika Toorikka (Tolviander) ja Maja Stina Gustavsdotter Toorikka
• 1858-1870 Heikki Heikinpoika Leponokka ja Eva Lisa Santerintytär Gren
• 1867-1875 Antti Herman Juhanpoika Hovi ja Karoliina Juhontytär
• 1868-1898 Johan Gustafsson Joensuu ja Ulrika Vilhelmina Michelsdotter Joensuu
• 1898- Karl Oskar Knös ja Elina Josefiina Eliaantytär Knös
• edellisen poika Väinö Samuli Joensuu ja Hulda Joensuu

Jyränkö

418-456-6
Jyränkö mainitaan Suojalan talojen myllypaikkana jo vuoden 1585 myllyveroluettelossa. Suojalan Mattilan talon poika Thomas Mattsson Mattila oli itsellisenä, mahdollisesti myllärinä 1752-59 sekä Suojalan torpparina vuodesta 1760 lähtien. Torppa oli tuolloin oletettavasti Jyränkö.

• 1760-1782 Suojalan Mattilan talon poika Thomas Mattsson Mattila ja Maria Johansdotter Mattila
• 1822-1823 Antti Juhonpoika Hakala ja Eva Juljana Juhontytär Taxell
• 1823-1833 Johan Henricsson Lejon ja 2. vaimo Maria Eliadotter Fernström yhdessä poikansa Henric Johansson Lejon ja tämän vaimon Anna Andersdotter Lejon kanssa
• 1833-1835 Abraham Otonpoika Stelling ja Esther Johansdotter Annala
• 1859-1860 Kalle Matinpoika Ammenmäki ja Ester Erkintytär
• 1860-1870 edellisen veli Kustaa Matinpoika Tervalammi ja Karoliina Juhontytär Tervalammi
• ~1868-1895 Kustaa Kustaanpoika Jyränkö ja Anna Lisa Johansdotter Jyränkö
• 1895-1923 Fredrik August Carlsson Fredriksson ja Matilda Hermannintytär Fredriksson
• 1923-1938 edellisen poika Lauri August Fredriksson ja Matilda Vilhelmiina Torittu
• Jyränkö erotettiin itsenäiseksi tilaksi v. 1932
• 1938-1971 edellisen poika Tauno Ensio Fredriksson ja Alli Eufrosyne Lahtinen
• 1971- perikunta

Ruona

418-456-1-7
Mainitaan torppana jo v. 1776 (Sillansuu Ryönä). Siirretty uusjaossa 1932 Suojalan maakirjakylään.

Kujansuu?

Lastusten kartanosta 1933 erotettuja tiloja

Aamulehti 27.5.1933, sivu 5 :https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1721372?term=Nääjärvi&page=5

Nääjärven kuivaus: https://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4%C3%A4j%C3%A4rvi_(kuivatettu_j%C3%A4rvi)

Sotilaita

reservin sotilas Eric Rask