Follow
Joentaka on yksi Lopen kunnan kylistä.
Joentakana oli 1500 -luvulla talot Konkkala, Pirttilä, Eskola, Kittilä, Heikkilä, Mattila ja Kiera.
Isojako Lopella useimmissa kylissä alkoi 1780-luvulla (Suomea koskevat isojakoasetukset annettiin vuosina 1762 ja 1775).
Isonjaon alkaessa taloja olivat Konkkala-Peltola, Eskola, Kiera, Heikkilä, Mattila, Pirttilä, Kittilä ja Mäkelä. Uudistaloja perustettiin kylän liikamaille, näitä olivat Nynäs (Nyynäinen), Leppälahti, Hirvijärvi, Djurvikin, Förstin, Frälsin ja Vehkalampi.
Lähde: Lopen historia kunnallisen itsehallinnon aikana I.
Alla olevassa luettelossa on ensin mainittu talot 1699.
Seuraavana on merkitty maarekisterin numeron mukaan asumat 1800.
Kaikki talot ovat alunperin verotaloja, ellei muuta ole mainittu.
(Us. virall. Joentaka, aikaisemmin myös Joenniemi)
1699: Konckala (Konkkala), Pirttilä (autio), Kerälä (Kiera), Mattila, Heikkilä (Heikkilä), Eskola (autio), Kittala (Kittilä), kappalaisen puustelli.
RN:o 1 1800 Konkkala (rustholli), Peltola (rustholli), trp. Hyvähuhta, 1800-luv. trp. Numminen, 1900-50 Hakala, Harjula, Huhkajanlampi, Kivisaari, Koivisto, Kumpula, Kylänpää, Metsänranta, Pajula, Sariola, - Hietamäki, Huhta, Huhtimo, Jokela, Jussila, Karhula, Lintula, Niemeke, Rantaniitty, Rauhanranta, Sammalesuo I, II, III, IV ja V., Vahteristonalusta, Vilpola.
RN:o 2 1800 Pirttilä, trp. mainittu, ei nimeä, mahd. Syrjä, 1900-50 - Harju, Jokirinne, Nurmela, Syrjä.
RN:o 3 1800 Mäkelä, 1800-luv. Sarkaniitty, trp. Huhkaja, 1900-50 Huhkajanlampi, Kaksoiskivi, Karhula-Härmä, Kalliorinne, Lisälä, Multala, Nikula (Piippukallio), Pajala, Pourunmaa.
RN:o 4 1800 Kiera, trp. mainittu, ei nimeä, mahd. Höykkö, 1900-50 Nummensyrjä (ent. Höykkö), Terho - Isojoki, Keskioja, Keskioja 2, Korkeamäki, Koskela, Numminen, Ojala, Pellonsivu, Pihlajamäki, Päivölä, Ristikivi, Suonpää, Syrjäntausta.
RN:o 5 1800 Kittilä, kappalaisen puustelli.
RN:o 6 1800 Mattila 1900-50 Kaksoiskivi, Metsä-Mattila, Huhkajanlampi, Ahola, Huhtasilta, Kansakoulu, Kesijärvi, Kulmala, Metsola, Myllypelto, Nikula, Pellonpää, Saarimäki, Takala, Tiensuu Toukola, Vierevä.
RN:o 7 1800 Eskola, 1900-50 - Sillankorva.
RN:o 8 1800 Heikkilä, 1900-50 Koivisto, Niinistö.
RN:o 9 1800 uud. Okslahti, 1870 uud. Leppälahti, 1900-50 Poukama, Päiväkallio, Siirtomaa, Vanhakoski.
RN:o 10 uud. Djurvik (mahd. alk. Hirvistö), 1900—50 Mäntylä - Heinänen, Jokela, Kalliomäki, Koivula, Niittymäki, Uusi-Peltola.
RN:o 11 1800 uud. Ylitalo (alk. Försti mahd. myös Västerkulla), 1800-luv. trp. Mäkelä, 1900-50 Kempinpelto, Mäenpää, Nummensyrjä, Riitapaikka.
RN:o 12 1800 uud. Alitalo (alk. Frälse), 1800-luv. trp. Peltola, 1900-50 Ali-Mäkelä, Kaukola.
RN:o 13 uud. Nyynäinen (alk. Nynäs), 1800-luv. trp. Peltomäki, 1900-50 Nuoritalo, Perintömäki, Uusniemi - Niittymäki.
RN:o 14 Vehkalammi, Konkkalaan kuulunut sivutila, 1900-50, Ahola, Kalliomäki, Kiveliö, Korttoo, Uusikorttoo, Vehkajärvi, Lamminmäki, Mustinsuo, - Kalaranta, Koulu, Kuusisto, Mustalammi, Nummela, Nummenalusta, Ojala, Peltomäki II, Sainio.
RN:o 15 1900-50 Nurmela - Heinälahti, Leporanta, Leppälä, Maja, Mierola, Oksa, Päivärinne, Savipirtti.
RN:o 16 1900—50 Savikko
Kylän väkiluku 1699 yli 80 henkeä, 1950 267 miestä, 266 naista, yht. 533 henkeä.
Mäkelän, Mattilan ja Kieran osti senaattori Paloheimo vuosisadan alussa ja muodosti ne sivukartanona Santamäkeen kuuluvaksi suureksi maanviljelystilaksi Mäkelä keskuksena.
Lähde: Lopen vaiheita, Urho Havumäki.