Lumijoki, puretut tilat, rakennukset, torpat, mökit

Projekti selvittelee ennen v. 1994 Lumijoella puretut rakennukset: talot, torpat, mokit, turvemökit.
Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi.
Tiedot kerätty kirjasta Lumijokiset vuosisatojen saatossa. Kirja painettu v. 1994.
Muutamia projekteja jotka liittyvät tehtyyn projektiin Lumijoki, puretut tilat, rakennukset, torpat, mökit

• Paikkakunta Lumijoki Paikkakunta Lumijoki
• Lumijoki, Hirvasniemi - Talonhaltijaluettelo Lumijoki, Hirvasniemi - Talonhaltijaluettelo
• Lumijoki, Kirkonkylä ja Ylipää - Talonhaltijaluettelo Lumijoki, Kirkonkylä ja Ylipää - Talonhaltijaluettelo
• Lumijoki, Lapinniemi - Talonhaltijaluettelo Lumijoki, Lapinniemi - Talonhaltijaluettelo

Puretut tilat ja torpat Lapinkylä ja Varjakka

1900- luvun aikana puretut rakennukset Lumijoella.
Tiedot kerännyt Ilmari Säikkälä ja Reino Ollikainen.
1. Vierelä. Haapaniemi Mikko ja Anna Sammakkokuja.
2. Ollikainen. Ollikainen Juho ja Anna-Liisa Mäkikylä.
3. Toikka. Toikka Kustaa Mäkikylä.
4. Kutila. Lämsä Jalmari ja Hanna Lapinkylä.
5. Seppä. Penttilän tykönä.
6. Tyni. Härmä Benjam ja Sohvi Lapinkylä.
7. Karvari. Ollakka Yrjö ja Lyyli Sipolanperä.
8. Ukura. Ukura Juho ja Reeta Sipolanperä.
9. Sipola. Kauppi Janne ja Emma Sipolanperä.
10. Hälli. Ylilauri Vältinperä
11. Mällinen. Mällinen Ale Vältinperä.
12. Kursula. Kursula Juho ja Hilma Vältinperä.
13. Malmström. Malmström Jaakko ja Maija Vältinperä.
14. Matinpelto. Paavola Iisak ja Riitta Kurrankaara.
15. Ollakka. Ollakka Väinö ja Reetta Vallisenkaara.
16. Lahtela. Takalo Jaakko ja Anna Vallisenkaara.
17. Linkki. Vuoti Eemeli ja Hanna Vallisenkaara.
18. Turpasmaja. Vuoti Heikki ja Kerttu Vallisenkaara.
19. Takakauppi. Hakavuori Aarne ja Maria Lapinkylä.
20. Ylipetäjä. Penttilä Iikka ja Anna Lapinkylä
21. Suutari. Yli Vaiinö ja Sandra Säikkälänperä.
22. Vinge. Vinge Juho Säikkälänperä.
23. Laitinen. Sisarukset ja Maijala Säikkälänperä.
24. Kapelo. Säikkälänperä.
25. Rannaati. Augu Kauppi Säikkälänperä.
26. Noppala. Ollakka Heikki Tillinranta
27. Vihtori. Mällinen Vihtori ja Anna Tillinranta
28. Paaso. Paaso Juho ja Anna Tillinranta.
29. Mutkala. Daavittila Varjakka.
30. Pylkäs. Pylkäs Kustaa ja Kaisa Varjakka.
31. Lehtola. Sippa Kalle ja Tyyne Varjakka.
32. Ollakka. Vuotila Kalle ja Martta Varjakka.
33. Kustunpaikka. Ollakka Kustaa ja Kustava Varjakka.
34. Hiski. Yli Kalle ja Annareeta Selkämatala
35. Ottakari. Paavola Iikka ja Riikka
36. Sipola. Pesola Maria.
37. Rumparin mökki. Vallisenkaara.
38. Valun mökki. Kolehmainen

Lumijoen Alapäästä ja lähialueelta hävinneet tilat ja asumukset 1800 - 1900 luvulla.

Tiedot koonnut Lauri Seikkala Ylipäästä.
Tila > Rek N:o > omistaja > viimeiset asujat
Filmi > 12+2:1 > Fiinu ja Heikki Räinä > omistajat
Jokivainio > 30 > Hanna ja Eino Kyrö > Ella ja Antti Kerttula
Kamula > 17.5 > Greeta ja Lauri Kamula > omistajat
Kaikkonen > 62 > Hilkka ja Esko Malo > omistajat
Korpi > 12 > Fiija ja Heikki Häikiö > omistajat
Korkala > 58 > Emma ja Kustaa Korkala > omistajat
Kujansuu > 17:2 > Hanna ja Hannes Joensuu > omistajat
Kupina > 12 > Robert Länkinen > Vilma ja Aarne Länkinen
Rautio > 12 > Väinö Hemmilä > Omistaja
Rotko > ei tietoa
Sortola > 16 > Hanna ja Antti Anttila > omistajat
Vainio > 12 > Fanni ja Valttu Räinä > omistajat
Niiranen > 16:3 Greetta ja Pekka Niiranen
Niiranen > 28 > ei tietoa > Hilma Tomberg
Lisäksi on hävinnyt kolme turvemajaa, joissa on asuttu ympärivuotisesti:
Näppälä > 15 > Lumijärvellä viimeisistä asukkaista ei varmaa tietoa
Vainion > 12 > jokivarressa viimisistä asukkaista ei varmaa tietoa
Ollin > 16 > Korpeen tuli venäläinen erakko vuonna 1950, asui 3 - 4 vuotta kasvattaen vihanneksia ynm. mitkä möi Oulun torilla.

Jaakko Pernu muistelee Ylipäässä olleita torppareita joista suurin osa on hävinnyt tai ovat asumattomia.

Muistamisen ja Kuulemisen perusteella.
Lopakko Matin torppa.
Ruutin torppa (Kleimon saralla)
Matti Räinän torppa (Antti Räinä asui viimeksi)
Välitalo (viimeksi asui Esteri ja Jussi Pernu)
Takalo (entisen Kukkosen maita)
Etula (omistaa Jussi Saukkonen)
Lintula (viimeksi asui Aili ja Heikki Alalauri)
Kuusela (viimeksi asui Elli ja Väinö Kauppi)
Vuotila (viimeksi asui Mahaset)
Ylin torppa
Haara (viimeksi omistaa Pentti Korkala)
Varvari (viimeksi omistaa Matti Kallio)
Myllylä (omistaa Eevertti ja Irene Huhta)

"Mallula" (Halula, nimi kirjassa) (omistaa Raappanan perikunta) 

Tuokkuri (Tuokkuri Hanna hieroja)
Kaalberi (Juho Kaalberg)
Elias (viimeksi asui Armas Särkioja)
Häikiö (asui Heikki Häikiö)
Räinä Aaten ja Viian mökki
Sortola (omistaa Antti Anttila)
Rautio (omisti viimeksi Väinö Hemmilä)
Meijeri-Kallio (omistaa Väinö Ukura)
Karjala (viimeksi omistanut Valteri Länkinen)
Pikku-Lauri (omistaa Lehtosen pojat)
Koski (asui Heikki Kaalberi)
Vilmi (asui Kustaa Korkala)
Viitalan torppa
Niiranen (asui Pekka Niiranen)
Halikko Kukkosen mailla
Rähvi Anna hieroja Kukkosen mailla

Puretut rakennukset Kirkonkylällä

Tiedot kerännyt Erkki Laurila
Korvela R No 37
Korvelan tilan perusti Lasse Korvela 1550. Tila joutui myöhemmin kruunulle. 1700 luvulla kruunu antoi Korvelan 1/8 mantaalin tilalle verovapuden ja virkatalon oikeudet. Asukkaaksi tuli kanttori Simo Matinpoika Rahtu. Talokas Anders Korvela mainitaan isäntänä ja kestikievarin pitäjänä 1750 luvulla ja sitten Juho Juhonpoika Korvela möi tilan Gustav Rahtulalle 1868. Kauppias P.W. Pyhälä osti tilan 1873. Matti Moilanen osti tilan 1882. Pakkohuutokauppa 1885. Kauppias Ludvig Ahlgvist huuti tilan. Georg Montin osti tilan 1885. Jälleen pakkohuutokauppa 1888. Ostaja Juhani Pietari Backman. 1893 osti tilan Antti Kaakinen. 1915 Antti Kaakinen myi 1/2 tilasta pojalleen Antti Johannes Kaakiselle 1921 Antti Johannes Kaakinen möi tilan Johannes Ojantakaselle. Lumijoen kunta osti tilan, Talossa on eri aikoina toiminut kestikievari, kauppa, kiertokoulu, kulkutautisairaala, koulun sivuluokka, kirjasto, lisäksi asuntola eri henkilöille.
Kestikievariaikana kirkkomaalari Toppelius yöpyi talossa. seuraavana päivänä tuli kova lumimyrsky eikä jatkokyytiä voitu järjestää niin hän aikansa kuluksi maalasi kamarin seinään syntiinlankemusaiheisen maaluksen käyttäen lappalaisia henkilöhahmoja. Tieto on Toppeliuksen elämäkerrassa.
Talo purettiin 1984 ja siinä tuhoitui tuo arvokas taideteos.
Laurilan R No 1 maalla Ukuranperäntien lähellä.
Huugo Pietin omistama talo. Talo purettiin 1992.
Mällisen tila R No 55
Pekka Mällinen perusti tilan 1580.Heikki Kujala myi tilan myi tilan Lumijoen Osuusmeijerille 1928. Sotien jälkeen tila jaettiin rintamamies tiloiksi. Valtolan perikunnan tontilla on vielä jäännös Mällisen pirtistä.
Kelliini R K No 37.
Kanttori Juho Kelliinin asunto. Hänet erottiin tehtävistään juopottelun vuoksi 1853. Myöhempinä aikoina mökki oli asunnottomien asuntona. Pienissä tiloissa asui kaksi perhettä ollen asukkaita parhaimmillaan 10 henkeä.
Mökki purettiin 1944.
Puhelinkeskus R K No 37
Hilma ja Eino Maijala omisti asunnon, missä sijaitsi Lumijoen puhelin keskus alusta aina automaattivalintaan saakka. Hilma Maijala oli keskuksen hoitajana ja hän hoiti myös Limingan pteekin lääkekaappia. Samalla tontilla, entisen Kelliinin mökin paikalla oli heillä 70 luvulla parakki, missä harjoittivat kahvilatoimintaa.
Kaikki rakennukset purettiin 1988.
Yhtiökauppa
Yhtiökauppa sijaitsi jakokunnan maalla niinsanotulla Kirkonmaalla nykyistä Kirjastoa vastapäätä. Iida Komu mainitaan kaupan hoitajana 1917. Yhtiökaupan jälkeen rakennuksissa harjoitti Jokinen nahkurin liiketoimintaa. Sen jälkeen rakennukset tulivat Seurakunnan omistukseen. Rukoushuoneella, niinkuin taloa sanottiin, käytettiin seurakunnan nuoriso, rippikoulu ja seuratoimintaan. Myös Jumalanpalvelukset pidettiin talviaikaan rukoushuoneella. Talo jäi seurakunnalta pois käytöstä uuden seurakuntatalon valmistuttua.
Talo purettiin tiejärjestelyiden takia 1979.
Osuuskauppa Ellilä R K No 1
Jaakko Laurila myi tontin kauppias Haaglundille 1895. Haaglunti rakensi tontille kauppapaikan harjoittaen paikalla kauppaa 1917 saakka. Haaglunti myi kaupan 1917 perustetulle Osuuskaupalle. Tällöin päättyi myös yhtiökauppa. Osuuskauppa harjoitti paikalla kauppaa aina uuden kaupan valmistumiseen saakka.
Kaupparakennus purettiin tarpeettomana 1985.
Mäki R K No 1
Robert Mäki omisti tilan 1916 lähtien harjoittaen tilalla nahkuriliikettä. Myöhemmin tilan osti Helmi ja Hannes Hemmi. He harjoittivat päärakennuksen maantiepuoleisessa huoneessa kahvilatoimintaa ja myös piharakennuksessa entisessä nahkuriverstaassa kauppatoimintaa. Osuuspankille rakennukset tulivat 1954. Pankkitoimintaa harjoitettiin rakennuksessa 1974 saakka.
Rakennukset purettiin uusien pankkitilojen valmistuttua 1975.
Leiviskän talo R K No 37
Poliisi Paavo Leiviskä rakennutti 1900 vuosiluvun alussa harjoittaen siinä kahvilatoimintaa. 1927 perustettiin Osuuskunta Keskusosakkaina seurakunta, Osuusmeijeri, Osuuskauppa, Säästöpankki, Sähköosuuskunta ja Voima Oy Pöyry. Osuuskunnan purkautuessa tuli mukaan kunta 1940. Talon suojissa on eri aikoina toiminut edellä mainitut osuuskunnat, kunnantoimisto, kunnan kirjasto, sota-aikana kansanhuolto, kunnansihteerin asunto ja myös postitoiminta. Lopuksi Säästöpankki omisti talon yksistään harjoittaen siinä pankkitoimintaa.
Talo purettiin 1979.
Sen jälkeen tontille rakennettiin nykyinen pankkirakennus. Samalla tontilla sijaitsi myös kaksi mökkiä. Kaisa Mesman asui mökissä kanojen kanssa. Kamulan Jussin mökki sijaitsi samalla tontilla kuin Leiviskän talo.
Mökki purettiin 1930 luvun alussa.
Juho Lithoviuksen talo sijaitsi nykyisen työväen talon takana.
Talo paloi 1929.
Lämsän R K No 9
Mailla on sijainnut seuraavat puretut mökit:
Ervasti Jussi ja Maija
Leipoja Anna
Nikkari ja Ojala Greetta
Jaakko Pylkäs
Näppä Fannin mökki Leimo R K NO 6
Pajala
Junkkonen R K No 8 asukkaina Remekset ja Juho Lämsä
Palo R K No 49
Kaijala R K NO 48
Hanna ja Jussi Kivimäki.
Liisa ja Sakari Tynin tupasmökki Väyrysen Hellin tontilla.
Vuoti R NO 5Kujalan mökki, asukas Kaisa Henrigson
Vuoti R No 5 Vuoti Pekka, Vartin Pekka
Kotila R No 38,2 Antti ja Maija Marttila (karinkankaalla).
Junkkonen R No 8. Antti ja maija Karinkoivu (Karinkankaalla)

Hirvasniemen puretut mökit

Tiedot kerännyt Juhani Hemmilä
Laukka Fransin mökki. Hemmilä R K No 2. Kilkkari. Vesala Erkki Hemmilä R K no 2. Mäntylä. Juho ja Kaisa Kuukkala R K No 5. Lystilä. Hermanni Turtinen.

Kuukalanperän asuinpaikkoja

1. Mäntylä Sallisen tien varrella ennen metsää
2. Hirvasojan varrella Tyhmälän entinen Turtisien asuinpaikka.
3. Lystilä edellä mainituista jonkin verran Greukselle päin.
4. Hämälä Kivikankaan kohdalla, länteen Sallisen tiestä.
5. Kivikankaan pellon reunassa myös mökin rauniot.

Liminka - Lumijoki - Tienvarsi

1. Matti Jokelan talosta hieman Liminkaan päin Kilkkarin mökki
2. Jokelan talon kohdalla tien pohjois- puolella Laukan mökki tontti n. 0.3 ha.
Purettu v. 1973 tien peruskorjauksen yhteydessä.
3. Hemmin talon kohdalla lähtevän Haminakujan varressa ollut mökki.
4. Päätalon ja Maksan tilojen välissä on ollut talo, Hemmilä. Sanottu Korkeaksi Hemmiläksi.

Puretut mökit lievealueella

Koonnut Erkki Ylilauri
Kylölä
Viimeiset asukkaat Matti ja Mallu. Purettu ennen II maailmansotaa
Pikku-Mikkola Rno 3
Viimeisen omistaja Olavi Huhtahaara. Rakennusten purettua maat ostanut Pekka Hemmilä.
Räinän Riitan mökki
Sijaitsi entisen Raanlundin meijerin paikalla lähellä Raanlundin taloa.
Seikkalan Hiltan mökki
Sijaitsi Lumikarintien varressa Männiköltä noin 100 m Lumikariin päin vasemmalla puolen tietä. Purettu myöhemmin.
Lippi sijannut Kyrön pellolla
Lähellä Riston maan kulmaa. Purettu joskus 30- luvulla.
Pelkos-Iikan mökki
Sijaitsi Rahtulan maiden etimmäisessä päässä. Purettu noin 1980.
Karjalan Jussin mökki
Oli vanhan maantien varressa Rannaattia vastapäätä. Rakennus purettu.
Törö
Sijaitsi Raanlundin maalla. Rannaatista noin 500m Raaheen päin oikealla puolen tietä. Viimeiset asukkaat olivat Iida Rautio tyttärensä Ailin kanssa. Rakennukset purettu.
Liisala oli turpasmökki
Törön kohdalla tien vasemmalla puolella jakokunnan maalla. Viimeiset asukkaat oli 30- luvulla Aliina Paavola perhe.

Projekti perustettu 28.03.2024. Ethän poista projektin alkamispäivämäärää.