Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Metsälappalaiset

Metsälappalaiset

« Back to Projects Dashboard

Project Tags

view all 528

Profiles

  • Marketta Pekantytär Ara (1744 - 1786)
  • Matti Hannunpoika Nousu (1677 - 1750)
    Talollinen. Nousu, Keminkylä, Sodankylä. Bonde. Nousu, Keminkylä, Sodankylä, Finland. Farmer. Nousu, Keminkylä, Sodankylä, Finland. HUOM! Koiviston arkistossa Nousun suku on virheellisesti merkit...
  • Hans Hansson Nousu (1731 - 1786)
  • Juho Juhonpoika Koria (1734 - 1806)
  • Olof Mattsson Atzing (1733 - 1809)
    Onkohan Ollilla väärä vaimo? Oikea vaimo olisi Kaisa Pekantytär Pulli Kittilästä. Aatsingin rippikirjoissa esiintyvä syntymäaika 15.4.1739 täsmäisi myös tähän Pullin Kaisaan kuten myös Hiskistä löytyvä...

Tervetuloa Metsälappalaiset projektiin!

Projektin tarkoituksena on Metsälappalaiset tutkimuskohteena kiinnostuneet sukututkimuksen harrastajat yhdeksi verkostoksi ja alueen henkilöprofiilit yhdeksi kokoelmaksi niin sukututkimuksen kuin muunkin mikrohistoriatyön tueksi lakia ja hyviä tapoja noudattaen.

Projektin toimintaperiaatteista

Jos sinulla on metsälappalaisia juuria tai olet muusta syystä kiinnostunut metsälappalaisesta historiasta tai vain hallinnoit heidän Geni-profiilejaan, liity projektimme jäseneksi valitsemalla Geniin kirjautuneena tällä sivulla Toiminnot > Liity projektiin. Projektin jäsenenä saat liitettyä hallinnassasi olevat profiilit suoraan projektiin. Kun perustat Geniin uusia alueella syntyneiden, asuneiden, kuolleiden ja/tai sinne haudattujen henkilöiden profiileja, toivoisimme, että samalla lisäisit ne projektiin. Yksi tapa lisätä profiili projektiin on valita profiilisivulta Toiminnot > Lisää projektiin. Voit hyväksyä myös uusia yhteistyökumppaneita. Liittymispyynnöt tulevat kaikille projektin jäsenille, ja kuka tahansa heistä voi hyväksyä pyynnön. Tarkemmat liittymisohjeet ja tietoa projektin pääsivulta

Haluamme projektissamme kiinnittää erityistä huomiota tiedon laatuun ja lähdetietojen näkyvyyteen. Toivomuksena on, että projektiin liitettäviin profiileihin liitettäisiin sellaiset lähdetiedot, joista muut käyttäjät pystyvät yksiselitteisesti tunnistamaan profiilihenkilön henkilöllisyyden.

Myös vanhat valokuvat ja tarinat esivanhemmistamme ovat erittäin toivottuja, joita voi lisätä sivun oikeassa seurassa olevasta "Valokuvia ja dokumetteja" valikosta.


Mitä on metsälappalaisuus? Metsälappalaisuus on elävä lappilainen kulttuuri, jonka juuret ovat Lapin yhteisessä historiassa. Nykyiset metsälappalaiset polveutuvat Lapin vanhimmista tunnetuista alkuperäisasukkaista. Monet heistä asuvat edelleen samoilla asuinseuduilla, joissa heidän esipolvensa ovat asuneet jo vuosisatojen ajan. Jotkut kutsuvat metsälappalaisia metsäsaamelaisiksi. Metsälappalaista on käytetty myös nimitystä keminlappalaiset ja heidän vanhaa kieltään on kutsuttu keminsaameksi. Tämä johtuu siitä, että keminlappalaisten perinteinen asuinalue on nimetty aikanaan Kemin-Lapiksi. Vanhan Kemin-Lapin alueen lappalaiskylät 1600- ja 1700-luvuilla olivat: Peltojärvi, Inari, Kittilä, Sodankylä, Sompio, Keminkylä, Kuolajärvi, Kitka ja Maanselkä. Metsälappalaiset menettivät aikanaan oman kielensä määrätietoisten suomalaistamistoimien seurauksena. Kolme muuta Lapin alkuperäis-ryhmää – pohjoissaamelaiset, inarinsaamelaiset ja kolttasaamelaiset – ovat säilyttäneet kielensä. Tämän takia jotkut ajattelevat, että metsälappalainen kulttuuri on kuollut. Kieli onkin tärkeä tekijä siirtämään kulttuuria eteenpäin, mutta se ei ole ainoa tekijä. Metsälappalaisuuteen kuuluvat edelleen perinteiset elämäntavat ja elinkeinot, etenkin porotalous sekä metsästys, kalastus, marjastus ja yleensäkin luonnossa liikkuminen ja eläminen esivanhempien vanhoilla asuinpaikoilla. Metsälappalaiseen kulttuuriin kuuluvat myös perinteiset asusteet, joita monet alueen suvut ovat vuosisatojen ajan käyttäneet. Kannustamme ihmisiä käyttämään ilman pelkoa lapinvaatteita. https://www.metsalappalaiset.net

Tervetuloa Metsälappalaiset projektiin!

Projektin tarkoituksena on liittää Metsälappalaisista tutkimuskohteena kiinnostuneet sukututkimuksen harrastajat yhdeksi verkostoksi ja alueen henkilöprofiilit yhdeksi kokoelmaksi niin sukututkimuksen kuin muunkin mikrohistoriatyön tueksi lakia ja hyviä tapoja noudattaen.

Projektin toimintaperiaatteista

Jos sinulla on metsälappalaisia juuria tai olet muusta syystä kiinnostunut metsälappalaisesta historiasta tai vain hallinnoit heidän Geni-profiilejaan, liity projektimme jäseneksi valitsemalla Geniin kirjautuneena tällä sivulla Toiminnot > Liity projektiin. Projektin jäsenenä saat liitettyä hallinnassasi olevat profiilit suoraan projektiin. Kun perustat Geniin uusia alueella syntyneiden, asuneiden, kuolleiden ja/tai sinne haudattujen henkilöiden profiileja, toivoisimme, että samalla lisäisit ne projektiin. Yksi tapa lisätä profiili projektiin on valita profiilisivulta Toiminnot > Lisää projektiin. Voit hyväksyä myös uusia yhteistyökumppaneita. Liittymispyynnöt tulevat kaikille projektin jäsenille, ja kuka tahansa heistä voi hyväksyä pyynnön. Tarkemmat liittymisohjeet ja tietoa projektin pääsivulta

Haluamme projektissamme kiinnittää erityistä huomiota tiedon laatuun ja lähdetietojen näkyvyyteen. Toivomuksena on, että projektiin liitettäviin profiileihin liitettäisiin sellaiset lähdetiedot, joista muut käyttäjät pystyvät yksiselitteisesti tunnistamaan profiilihenkilön henkilöllisyyden.

Myös vanhat valokuvat ja tarinat esivanhemmistamme ovat erittäin toivottuja, joita voi lisätä sivun oikeassa seurassa olevasta "Valokuvia ja dokumetteja" valikosta.

Profiilien liittäminen projektiin

Ole tarkkana ja lisää vain sellaiset henkilöt, joiden molemmat vanhemmat ovat metsälappalaisia. Viimeisimmät metsälappalaiset suvut sulautuvat muihin noin 1800-luvun puoliväliin mennessä. Useimmat noin 100 vuotta aikaisemmin.


Mitä on metsälappalaisuus?

Metsälappalaiset polveutuvat vanhimmista tunnetuista alkuperäisasukkaista. Metsälappalaisia kutsutaan myös metsäsaamelaisiksi. Kyseessä ovat lappalaiset, joiden elämää määritti metsästykseen ja kalastukseen liittyvä elämäntapa kesä- ja talvikylineen ja näihin liittyvä vuodenkierto, asuinseutu, uskonto, perinteet ja lopussa tapahtunut radikaali elämäntapojen muutos kuten sulautuminen asuinseuduille muuttaneeseen väestöön avioliittojen kautta, elämäntapojen muuttuminen "lappalaisesta lantalaiseksi" sekä kielen häviäminen.

Kirkonkirjoissa ei ole eroteltu metsälappalaisia tai niitä ei erota muuten kuin sukunimen, asuinpaikan ja historiantutkimuksen avulla. Esim. Utsjoen kirkonkirjoissa näkee merkintöinä fjell lappar tai fiske lappar jotka siis tarkoittavat pohjoisen tunturilappalaisia ja kalastajalappalaisia / saamelaisia sukuja. http://italapinsuvut.blogspot.com blogissa on seurattu muutamia tunnettuja lapin metsälappalaisia sukuja kuten Curisia, Keitsa, Ramba. Vanhassa kirjallisuudessa (mm. G. A. Andersson, Samuli Paulaharju jne.) tarkoitetaan "tuhkalappalainen" termillä sellaista henkilöä joka on ns. porosaamelaisten sukua. Toisin sanoen mm. keskilapissa vaikuttaneet, ehkä oikein sanoa, että nimenä jo historialliset, mutta hyvin laajalle levinneet Riimi, Suikki ja Vettainen suvut. Tutustu myös Sompioseuran sivuihin: http://www.sompioseura.net. Kuusamon lappalaisista suvuista löytää hyvän yhteenvedon täältä: https://sites.google.com/site/pitkasuku.

Yhteenveto saamelaisten kansannimistä ja niiden alkuperästä https://www.muonio.fi/media/ahallinto/saamen-historia/vellikaara-vettasia-kirja.pdf

Sámi/sápmi/ sápmelaš Näitä saamenkielisiä sanoja ovat saamelaiset käyttäneet kaikilla saamenkielisillä alueilla. – Ne olivat käytössä jo viikinkiaikana. – Saamelaisten omat nimitykset sámi/sápmi/ sápmelaš ja suomalaisen kansanryhmän, hämäläisten, nimi polveutuvat alkuperäismuodosta sämä. Tätä sanaa käytettiin yhteisessä saamelais-suomalaisessa kantakielessä. Sana šämä liittyy tiettävästi balttilaiseen sanaan žeme/zeme ja venäläiseen sanaan zemlja, jotka molemmat tarkoittavat sanaa maa. Novaja Zemlja = Uusi Maa

Fennit /hiihtävät fennit Vuonna 98 ennen Kristusta roomalainen historioitsija Tacitus kirjoitti kaukana asuvasta fenni-nimisestä metsästystä ja pyyntiä harjoittavasta kansasta. Yleisen olettamuksen mukaan he olivat saamelaisia, mutta kyse on voinut olla myös suomen kieltä puhuneiden useiden kansojen yhteisnimityksestä. Monet kirjoittivat 500-luvulta lähtien hiihtävistä fenneistä. Sanat skrida å skium tarkoittivat muinaisnorjaksi å gå på ski, eli hiihtää, ja termiä hiihtävät fennit on tulkittu käytettävän siksi, että saamelaiset haluttiin erottaa muista suomen kieltä puhuvista kansoista. Muinaisnorjankielisessä kirjallisuudessa saamelaisista käytettiin tavallisesti nimi- tystä finner. Nimen uskotaan perustuvan monissa germaanisissa kielissä esiintyvään verbiin finna/finner, joka tarkoittaa löytää, ja liittyvän siihen, että saamelaiset olivat metsästäjiä ja pyytäjiä, eli kansa, joka hankki elantonsa etsimällä ja löytämällä saalista.

Lappalaiset Sana lop tai lopar esiintyy venäläisten kronikankirjoittajien teoksissa vasta noin 1000-luvulta lähtien. Saxo Grammaticuksen noin vuonna 1200 kirjoittamassa teoksessa sitä käytetään maakunnan nimenä muodossa Lappia. Useiden itämerensuomalaisten kansojen itsestään käyttämät nimet ovat peräisin sanoista, jotka tarkoittavat kiilaa tai kangastilkkua, joka on ommeltu toiseen kankaaseen kiilaksi. Tällä on tiettävästi yhteyttä siihen, että eri kansojen välisen kaupankäynnin yhteydessä käytettiin apuna kiiloja eli tilkkuja. Menetelmän avulla oli tarkoitus pysyä selvillä siitä, kuinka paljon itse kukin oli velkaa. Sana lapp tarkoittaa skandinaavisissa kielissä vielä tänä päivänäkin pientä kankaan- tai nahanpalaa. Lappalainen on ollut saamelaisista yleisesti käytetty nimi Suomessa ja Ruotsissa, mistä nimitys levisi myös Norjaan. (Hansen/Olsen 2004: 45–51)


Aiheeseen liittyviä julkaisuja ja linkkejä

Kannattaa tutustua kirjojen lähdeluetteloihin joissa on paljon hyvää aiheeseen liittyvää kirjallisuutta.

Metsälappalainen kulttuuri ja sen edistäminen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimus- toiminnan julkaisusarja. ISBN PDF 978-952-287-763-5 http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161677/VNTEAS_2019_43_Metsalappalainen_kulttuuri.pdf

Matti Enbuske. Vanhan Lapin valtamailla. Asutus ja maankäyttö historiallisen Kemin Lapin ja Enontekiön alueella 1500-luvulta 1900-luvun alkuun. Bibliotheca Historica 113. SKS 2008.

Suur-Sodankylän historia. Kehusmaa, Aimo ja Onnela, Samuli. Julkaisija Suur-Sodankylän historiatoimikunta. ISBN: 951-96796-2-6 Gummerus Kirjapaino Oy Jyväskylä 1995.

https://www.academia.edu/27556555/Saamelaisten_kirkkomaiden_ulkopuoliset_hautaustavat_rautakaudelta_1950-luvulle._Tutkimushistorian_ja_-traditioiden_vaikutus_arkeologiseen_hauta-aineistoon

Tietoja Sodankylän ja Kittilän pitäjien aikaisemmista ja myöhemmistä vaiheista. Kokoillut ja kertonut G. A. Andersson. https://suvusto.fi/andersson/

Suomen Lapin asutushistoriaa 1555-1900. http://senc.hum.helsinki.fi/wiki/Asutushistoria

Samuli Paulaharjun teoksia. https://www.doria.fi/handle/10024/59674

Aikkian pojat ja tyttäret: posiolaisen metsäsaamelaissuvun Aikio-Sarven jälkeläisiä. Karjalainen-Ruokamo-Jumisko sukuseura ry 2018. ISSN 2243-2213; 6.

Kuhmitsan sukua - Johan Matinpoika Kairalan jälkeläiset. Pekka Lassila 2018. ISBN 978-952-69056-0-0

Vaalajärvi: metsälappalaisten Pumpanen. Vaalajärven kylähistoriapiiri, 2006. ISBN 952-92-1411-1

https://fi.wikipedia.org/wiki/Keminsaamelaiset

Alpo Räisänen. Saamelaisjäljet Kuusamon ja Posion paikannimistössä, Suur-Kuusamon asutushistoriaa: http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2005_336.pdf

Lappalaiset suomalaisissa kansantarinoissa: http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201606302595.pdf

Kemin-Lappi elää !, Eeva-Maria Maijala (ISBN 978-952-93-8078-7)

Kuolajärven (Sallan) historiaa: http://kuolajarvenkyla.nettisivu.org/etusivu/historia/esihistoriasta-1900-luvulle/

Kuusamon Pitkä-suku: https://sites.google.com/site/pitkasuku

Kuusamon lappalaiset: https://2c8b604f-a-62cb3a1a-s-sites.googlegroups.com/site/pitkasuku/Saamelaisluettelo.pdf


Lappalaiset vanhoissa kirjoituksissa

Julius Krohn : Lappalaisten seidasta löytyy kuva (s. 62) Julius Krohnin kirjoittamasta kirjasta Suomen suvun pakanallinen jumalanpalvelus (ISBN 978-952-5774-00-9, SKS) . Samaisesta kirjasta löytyy kuvaus lappalaisten uskonnosta (s.75-81, kuvat 31-33) ja uskontoon liittyvistä noitarummuista (s. 120,123, kuvat 43-45).

Julius Krohn : Pakanuuden aikakausi, kertomuksia Suomen historiasta (ISBN 978-952-5774-02-3) kerrotaan, kuinka suomalaiset levittäytyivät lappalaisten alueelle.

Kaarle Krohn : Suomen suvun uskonnot, suomalaisten runojen uskonto -kirja (ISBN 978-952-5774-04-7 Salakirjat) selittää mm. lappalaisten ja suomalaisten noitien loitsimisen/taikojen eroja. Sivulla 14 kerrotaan myös, kuinka kuusamolaiset lappalaiset puolustautuivat Vienalaisia vastaan kontakalla (kiemdes, koomtazi) eli "Lapin kirjat" -nimisellä honkaan ripustettavalla soivalla taikaesineellä.

Antero Varelius: Suomen Kansaa, Kansatieteellisiä havaintoja suuriruhtinaskunnan alueelta (ISBN 951-717-413-6, SKS) kerrotaan alkuun lappalaisista. (sivuhuomautuksena; Silmiinpistävää on esimerkiksi huomata, että jo kadonneiden eteläisten järvilappalaisten (Keuruun seutu, 1600-luvulle saakka) asumuksien liedet olivat samanlaisia kuin Antero Vareliuksen ajan lappalaisten (saamelaisten) liedet.)

Cristfrid Ganander: Mythologia Fennica eller.... kertoo mm. lappalaisten jumalasta Tiermeksestä (ISBN 951-717-374-1, SKS)

Johannes Bartholdi Ervasti: Descriptio Lapponiae Kiemiensis eli Kemin-Lapin Kuvaus vuodelta 1737. Kirjan on latinasta suomentanut Tuomo Itkonen vuonna 1955.

Mikael Wexionus: Epitome descriptionis Sueciae, Gothiae, Fenningiae et subjectorum provinciarum vuodelta 1650 kertoo mm. puvustuksesta ja elämäntavoista. https://fi.wikipedia.org/wiki/Keminsaamelaiset .

Johannes Schefferus : Lapponia (ISBN 951-231-178-X), kuvassa olevat noitarummut (vasen puoli Tornion lappi, oikea puoli Kemin lappi)

Oloff Tresk : Kartor över Kemi & Torne Lappmarker 1642 och 1643 med en historisk inledning av Nihls Ahnlund

J. R. Aspelin : Muinaisjäännöksiä Suomen suvun asumus-aloilta, 1877-1884 ISBN: 978-952-5774-75-7 (arkeologisia löytöjä)

M. A. Castrén : Tutkimusmatkoilla Pohjolassa (käsittelee Peräpohjaa, Lappia ja Itä-Karjaa, kertoo mm. että inarilaiset eivät olleet tunturilappalaisia vaan metsälappalaisia tai kalalappalaisia, Sodankylän ja Kemijärven suomenkieltä puhuvissa asukkaissa näkyy kuitenkin vielä lappalainen vaikutus ulkomuodossa ja suomenkielen murteessa. Kertoo myös, ketkä opettivat/pakottivat Peräpohjan suomenkielen metsälappalaisille)

Sakari Topelius : Maamme kirja (kertoo lappalaisten asuinseuduista, satuja, lauluja)

O. M. Reuter : Bidrag om kännedom af Finlands natur och folk, Utgifna af Finska Vetenskaps-Societen (lähinnä tietopuolinen, kirjanpidollinen kirja yhteiskunnasta jossa myös Lappi mainittu taulukoissa)

Samuli Paulaharju : Tunturien yöpuolta - Vanhoja tarinoita, 1934 978-952-5774-90-0

Samuli Paulaharju : Taka-Lappia, 1927 978-952-5774-83-2

Samuli Paulaharju : Lapin muisteluksia, 1922 978-952-5774-81-8

Samuli Paulaharju : Sompio - Luiron korpien vanhaa elämää, 1939 978-952-5774-82-5

Mahdollisesti myös metsälappalaisia sivuavia kirjoja :

Samuli Paulaharju : Kainuun mailta - Kansantietoutta Kajaanin kulmilta, 1922 978-952-7204-01-6

Jacob Fellman : Anteckningar under min vistelse i Lappmarken I-IV

Jacob Fellman : Poimintoja Jaakko Fellmanin muistiinpanoista Lapissa

Jacob Fellman : Luiron latwoilta Kemin suulle : kuwaus Kemin jokilaakson taloudellisista ja henkisistä oloista noin 80 wuotta sitten

Saamelaisten/Lappalaisten kulttuurista/tarinoista kertovia, mahdollisesti myös metsälappalaisia sivuavia, julkaisuja

Lapin käsitöitä (Sami Kiehtatuojik) , Karen Jomppanen (ISBN 951-0-10694-1, WSOY)

Kansantarinat, Aimo Kejonen (ISBN 978-951-593-194-8, kirja sisältää useita eri puolilta suomea kerrottuja Eteläisemmän Suomen järvilappalais- ja Lapin lappalaisten tarinoita)


Kylien historiakirjoja

Voidaan hyvin sanoa, että kaikki erityisesti keskilappiin liittyvät kyläkirjat alkavat esihistoriallisella kertauksella ja heti perään käsitellään vanhaa metsälappalaista asutusta. Tämän takia nämä kirjat ovat hyviä lähteitä. https://www.rovaniemi.fi/loader.aspx?id=13f74b16-8121-4469-8f8a-e9ec938c5941

Tarinoiden Kelujärvi. Toim. Marita Strand. Väylä 2012. ISBN 978-952-5823-40-0 Metsälappalaisia sukuja: Ramba, Keitza, Raasakka

Kelontekemä ja Tepsa. Kylien historiasta ja suvuista. Toim. Aki Ollikainen. Kittilämedia Oy/Tornion Kirjapaino Oy 2011. ISBN 978-952-92-9206-6 Metsälappalaisia sukuja: Tepsa, Pulli, Vuolli

Vuojärvi. Lapin ja lannan rajalla. Toim. Ari Jänkälä. 2017


Metsälappalaisten asumuksista

TALVIKYLÄT

Metsälappalaisten talviasumukset olivat hirsisiä kotia. Ruotsin metsälappalaisilla oli neli- ja kuusikulmaisia hirsikotia ja Kuusamossa jopa kahdeksankulmaisia hirsikotia. Nykyisin myytävät grillikodat ja laavut näyttävät jokseenkin perineen ulkonäkönsä näiltä asumuksilta.

  • Metsälappalaisista Ruotsissa (Luulaja, Piitime): https://sv.wikipedia.org/wiki/Skogssamer Kuusamossa ovat talviasumukset saamelaisilla olleet mitä luultavimmin hyvin samankaltaisia mutta 8-kulmaisia hirsilatomuksia kuin Luulajan ja Piitimen saamelaisilla wikipedian kuvassa. http://www2.kuusamo.fi/historia/asum.html
  • M. A. Castren kertoi matkallaan 1838 Lappiin, ettei Juutuan lapinkylässä Inarissa ollut ainuttakaan tunturilappalaista, ainoastaan kala- ja metsälappalaisia. Metsälappalaisten hän kuitenkin kertoi kalastavan kuten kalalappalaisten ja kohtelevan ja ruokkivan poroja niin huonosti, että ne vähenivät. M. A. Castren kertoo tarkan kuvauksen metsälappalaisen kodasta ja muista rakennuksista. Kota on neliskulmainen, kolmehirsikertainen, sisältä 9 osioinen (tulisijan ollessa keskimmäisimmässä, ovea läheisimmissä polttopuita ja isoja tavaroita, taaimmaisissa ruokatavaroita ja hienoja esineitä, keskellä oikealla isäntä ja emäntä ja keskellä vasemmalla muut asukkaat) ja katto laudasta pyramidiin muotoinen. Kala-aitat ovat pylväiden päällä petojen vuoksi. Vastaavan kuvauksen kotia ja aittoja löytyy Ruotsin puolelta Arvidsjaurin lapinkylästä. https://i.pinimg.com/originals/4d/3b/79/4d3b796c9b001a25acf380ea662340cb.jpg
  • Utsjoella hän kertoo olevan puun puutteesta johtuen turvakotia ja kodan päällisen olevan enempi pyöreäkö. (Tunturilappalaisilla oli talvella turvekodat, jollaisista löytyy kuva Jacob Fellmanin Anteckningar under min vistelse i Lappmarken första och andra året kirjasta sivulta 64 ).

KESÄASUMUKSET

Kesäisin metsälappalaiset asuivat telttakodissa, kuka missäkin järvenrannalla ja alueellaan. Ne oli rakennettu pystypäisistä seipäistä, poronnahkoista, sammaleesta ja muista saatavilla olevista tarpeista. Myöhemmin poronnahka korvautui kankailla. https://en.wikipedia.org/wiki/Lavvu


Tunnettuja kyliä ja asuinpaikkoja

Seitajärven kyläselkä: https://urly.fi/1p5n

Kurisijan ja Kejitsan kentät: https://urly.fi/1p5o

Savukosken Talviskotaselkä: https://urly.fi/1pbs. Metsälappalaisten talvikylä. Kalastelivat ja asuivat kesäisin mm. Kemijärvellä.

Murharovan kyläselkä: https://urly.fi/1pbu. Ks. https://suvusto.fi/andersson/

Kittilän lapinkylä: https://urly.fi/1A8f. Katso esim. Matti Enbuske Vanhan Lapin Valtamailla.

Kemijärvi: v. 1748 Nils Fellman kirjoitti pirkkalaisten tai ruotsalaisten tuhonneen 2 lapinkylää Kemijärvellä aikavälillä 1400-luku - 1600-luvun alku. Kyseessä olevat kylät olivat Vihtala / Riuhtala itärannalla ja Termuslahti länsirannalla. = Vihtalan rauniot ovat löytyneet ja niitä kaivettiin ensi kerran 2005. https://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/vihtalan-uskotaan-nyt-loytyneen/216756/

Kemijärven ja Soppelan kylän kulttuurisilla juurilla: http://www.seva.fi/Tietoa-meistae/Kulttuuriperintoe/

KUUSAMO : http://www2.kuusamo.fi/historia/saame.html Kitka : - viimeinen talvikylä sijaitsi Talliskotalammella Kivilahden talon läheisyydessä (66°14'19.1"N 28°48'28.1"E). Maanselkä - Oijusluomalla ja viimeinen Taliskotalammella, Pikku Muojärven lähellä (65°57'34.1"N 29°28'01.2"E)

Inarissa: Juutuan lapinkylä Vuonna 1838 kävi M. A. Castren lapinmatkallaan Juutuan lapinkylässä. Juutua oli saarella, joka ei ollut kaukana Inarin pappilasta. Kertomuksessa heitä tullaan mäellä vastaan. Todennäköisimpänä vaihtoehtona voisi pitää Juutuanvuonolla olevaa Pahtaniemeä, joka ehkä järvellä soudellessa saattoi näyttää saarelta, mutta jossa on korkeuseroa.

  • M. A. Castren kertoi, ettei Juutuan lapinkylässä ollut ainuttakaan tunturilappalaista, ainoastaan kala- ja metsälappalaisia. Inarissa lappalaiset olivat kuitenkin eniemmän kalalappalaisia ja nämä myivät Inariin tulleille tunturilappalaisille paloviinaa, jonka kävivät jauhoista poltattamassa suomalaisilla uudisasukkailla. Kalalappalaiset eivät kuitenkaan itse juoneet paloviinaa. Metsälappalaisten hän kuitenkin kertoi kalastavan kuten kalalappaisten ja kohtelevan ja vartioivan porojaan niin huonosti, että ne vähenivät. Jokatapauksessa tässä Inarin kohdalla mennään varmasti Metsälappalaisten pohjoisrajalla.

Lisma ? :

  • M.A. Castren kertoi myös että Ivalojoella hän tapasi kalastaja-noidan, joka oli lappalainen syntyjään mutta kertomansa mukaan lapsesta asti elänyt suomalaisten parissa ja menettänyt näin kansallisuutensa ja sen mukana kaiken ihmisarvonsa. Mahdollisesti Lisma ? Kenties hän oli kalalappalainen, sillä oli elänyt suomalaisten kanssa ja toisaalta metsälappalaiset olivat uudempi ryhmä Inarissa, mikä on löydettävissä Castrenin tekstistä, jossa sanotaan, että olivat luopuneet paimentolaiselämästä ja siirtyneet kalastamaan Inarijärvelle, koska tämä oli helpompaa. Kalastaja-noidan tarinat suuntaavat enemmän Venäjän Lappiin päin kuin Vienaan, mikä puoltaa metsälappalaisia pohjoisempia kalalappalaisia (Utsjoki, Inari). Oliko kalalappalainen vai metsälappalainen ? Jäänee arvoitukseksi. Molemmat lappalaisryhmät, kun kalastivat.

Listaa täydennetään vähitellen. On huomattava, että esim. Sodankylän seudun koko väestö on ollut yksinomaan lappalaisia aina 1600-luvun loppuun asti. Sodankylän vanhan kirkon rakentamisen aikoihin paikalla oli vain muutamia kotakuntia sekä markkinasiljo kirkosta noin 200m etelään. Vuonna 1603 sodankylässä oli kolme verotettavaa kalavettä: Unari, Vaalajärvi ja Kelujärvi, jossa asuivat Raasakan ja Ramban lappalaissuvut.


Seitoja, kalmistoja ja muita vanhoja metsälappalaisiin liittyviä paikkoja

Kuolajärvi. Saamelaisten asuinpaikka Seitsuolissa l. Seitasaaressa https://museovirasto.finna.fi/Record/museovirasto.844D2F3C8633D965215B23C36A69A676

Listaa täydennetään vähitellen. Historiallisia kohteita löytää https://www.retkikartta.fi palvelusta (Nähtävyyskohteet > Historialliset nähtävyydet)


Geneettiset vihjeet

Tämä kohta on kesken.

Esim:

U5a1d2b's presence in Saami might be able to be explained by Comb Ceramic, considering Sycthians never lived near Scandinavia. And its strong presence in both Volga Russia and Siberia definitely looks like a legacy of the Sycthians. http://mtdnaatlas.blogspot.com/2017/06/u5a1d2b-eastern-u5a1-branch.html

BOO-äitilinjoissa (Kuola 1500 ekr.) on hyvin aasialainen leima: U4a1, Z1a1a, T2d1b1, C4b, U5a1d ja D4e4. tutkitut levänluhtalaiset ovat kaikki naisia, joten vain kolmen äitilinja on selvitetty: U5a1a1, U5a1a1a’b’n ja K1a4a1b. http://www.elisanet.fi/alkupera/Levanluhtalaiset.pdf

https://www.duodecimlehti.fi/duo95417

Lähteitä/Tutkimustietoa/keskustelua Bolshoi Oleni Ostrovin Dna:sta : https://indo-european.eu/2018/03/oldest-n1c1a1a-l392-samples-and-siberian-ancestry-in-bronze-age-fennoscandia/ http://eurogenes.blogspot.com/2018/12/how-did-y-haplogroup-n1c-get-to-bolshoy.html https://www.shh.mpg.de/1128778/finland-adna https://www.upi.com/Science_News/2018/11/27/DNA-analysis-suggests-people-migrated-from-Siberia-to-Finland-3500-years-ago/7061543347792/ https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3573127/ https://www.nature.com/articles/s41467-018-07483-5 https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/timokohvakka/vaski-tuli-ja-hevoset-itamerensuomalaisten-historiaa/ Keskustelua Bolshoi Oleni Ostrovin autosomaalitutkimuksen tuloksia suhteessa muihin väestöihin (vaatii kirjautumisen): http://muinainensuomi.foorumi.eu/viewtopic.php?f=21&t=2633&p=55750&hilit=bolshoi+oleni+ostrov#p55750

Kemin Lapin puhtaaksikirjoitettuja asiakirjoja

Metsälappalaiset kartalla


Anders Bure(us) 1626 https://expo.oscapps.jyu.fi/s/vanhakartta/item/53856

  • Ainoa autenttinen kuva Kemin Lapin metsälappalaisen talvikylän kahdeksankulmaisesta hirsikodasta (kartassa lähellä Inaria) ja ruoka-aitasta (kartassa Peltojärven ja Tenokylän välissä, Inarista länteen) ?
  • enimmäkseen kuvia siirrettävistä kesä-ajan kodista, joita esiintyy myös muissa kartoissa
  • Kuvia mm. metsälappalaisten metsästämisestä, poro-ajelusta ja noidan rummuttamisesta
  • Huomio kartassa myös Kemin Lapin talvikylien sijaintiin. Kartassa talvikylät sijaitsevat useimmiten jokien varrella/päässä sijaitsevien järvien kohdalla.

Taso 9. Metsälappalaiset (Kartan tasoilla 4 ja 10. myös tietoja lappalaisista) https://www.google.com/maps/d/edit?mid=12DolDTPHnR6a_E-DK8EBHnRaYGH-Y7fh&usp=sharing