N-FT102249 (Y-DNA)

Tämä Geni- "projekti" on syntynyt automaattisesti sen seurauksena, että liitin FTDNA BigY tulokseni Geniin v. 2020. Sen seurauksena Genissä olevat Valkjärven Kekkosten mieslinjaiset profiilit tulivat automaattisesti mukaan tähän projektiin aina kymmenenteen esipolveen asti. Mutta valitettavasti yhtä vanhinta tunnettua kantaisää Lauri Kekkosta sekä hänen lähimpiä jälkipolviaan en pysty tähän projektiin lisäämään ( Lauri Kekkonen ). Ilmeisesti Genin ominaisuuksista johtuen myös toiset N-FT102249 terminaalihaploon kuuluvat isälinjat jäävät tästä projektista pois, kunnes joku haploon kuuluva liittää DNA-tuloksensa Geniin.

Tällä hetkellä terminaalihaploon N-FT102249 kuuluu neljä näytettä, joissa vanhimpina tunnettuina todennäköisinä esi-isinä voidaan pitää

- Matti Pimiä Matti Pimiä

- Lauri Kekkonen Lauri Kekkonen

- Tuomas Dionysoksenpoika (Liikanen) Tuomas Liikanen

- Lauri Huttunen? Lauri Huttunen ? yhteys tarkistamatta

Asiakirjalähteisiin on kuitenkin syytä suhtautua tässä yhteydessä varauksella, koska asiakirjat voivat olla ristiriidassa DNA:n kanssa. Jo pelkästään systemaattisen virheen vaikutus 10.:n sukupolven päässä on suuruusluokaltaan n. 20 %.

Matti Pimiä Matti Pimiä ilmestyi Äyräpään voutikunnan maakirjaan v. 1610-11 Kivennavan Voipialaan/Liikolaan. Ennen häntä oli Voipialassa Antti Pimiä 1597-1609. Hänen 3/4 kokoinen tilansa autioitui 1609. Matti Pimiä viljeli omaa 1/4 kokoista rakuunatilaansa v. 1634 asti. Hänellä tiedetään olleen kolme poikaa, Tuomas, Martti ja Pietari. Tuomas oli isäntä ja rakuuna kotona Voipialassa ja Kaukolempiälässä, Martti muutti Joutselkään isännäksi ja rakuunaksi, Pietari ehkä myös, mutta heiltä ei tunneta eloonjääneitä jälkeläisiä. Tuomas Matinpoika Pimiän jälkeen jäi nuorin Martti hänen neljästä pojastaan eloon ja jatkamaan Pimiän sukua Kivennavan Voipialassa. Antin ja Matin mahdollisesta sukulaisuussuhteesta ei ole varmaa tietoa, mutta heitä pidetään veljeksinä. Antilla ei tiedetä olleen jälkeläisiä. Sukunimitutkija Viljo Nissilä mainitsee nimen Pimiä olevan johdannainen ortodoksinimestä "Pimen" . Myös Pimenoff muotoa tunnetaan. Sitä vastaava karjalankielinen nimi Piminä oli yleinen monin paikoin Karjalaa. Nissilä mainitsee mm. pl pimiän Viipurin Pitäjästä v. 1551. Hänestä ei enempää tiedetä, mutta kirjaus on varhaisin tunnettu kirjallinen merkintä nimestä Pimiä. Myös Uukuniemellä on jo varhain esiintynyt Pimiä nimeä. Matti Pimiän suku laajeni, sukua asui siis Kivennavan Voipialassa ja Kaukolempiälässä 1610 lähtien, 1745 paikkeilta myös Kotselässä, 1800 - luvun alusta myös Kivennavan Raivolassa ja Kirkonkylässä, Kivennavalla, 1900-luvun alusta myös Terijoella vuodesta 1610 lähtien aina sotiin saakka.

Lauri Kekkonen Lauri Kekkonen (kesken) , mahdollisesti Pekan poika? syntynyt ehkä 1550. Mainitaan talollisena Valkjärven Oravaniemessä 1600 - 1606. Kyseessä on Vuoksen aluekylässä, Hannu Skinnarin nautakunnassa ollut 3/4 veroton talo (VA 5790:4), jota asui Lauri Oravainen. Lauri näyttää muuttaneen sinne viimeistään 1599, ehkä jo muutamaa vuotta aikaisemminkin. Hänen sukulaissuhteitaan Karjalan kannaksella asuneisiin, lähteissä Keckoin-nimellä mainittuihin miehiin ei tunneta. Selvitettävissä ei ole, onko hän tullut taloon vävyksi vai ottanut vastatakseen suorituskyvyttömästä talosta ja alkanut suorittaa ratsupalvelusta. Kuoli kenties jo 1606. Ehkä hän on ollut niiden 50-60 ratsumiehen joukossa, jotka vuonna 1604 olivat vartiossa rajalla (VA 5845:25v) ja joista ei ole nimiluetteloa, mutta sitten tapasivat siellä kohtalonsa. Laurin puolisi on nimeltä tuntematon. Perheessä näyttää olleen poika, Pekka nimeltään, syntynyt ehkä 1575. Pekka mainitaan talollisena Oravaniemessä 1614-1635 (vuosien 1607-1613 lähdetiedot ovat puutteelliset). Pekan puoliso oli Birgitta, syntynyt ehkä noin 1575, mainitaan 1635. /Ote P.J.Voipion kirjasta Kekkoset Suomen asuttajina. Suomen sukututkimusseuran julkaisuja 47. 1994. s.353. /

Yhteenvedossaan Voipio kirjoittaa: Valkjärven ensimmäinen Kekkonen, Lauri nimeltään, ilmeisesti tuli vävyksi Oravaisten taloon Valkjärven Oravaniemessä ennen vuotta 1599. Hän ilmestyi lähtisiin muutama vuosi Täyssinän rauhan jälkeen, jolloin oli alkanut voimakas muuttoliike Savosta Kannakselle sen jälkeen kun Ruotsi oli saanut Kannaksen hallintaansa. Lauri oli mahdollisesti peräisin Rantasalmelta.

YDNA tulokset kuitenkin asettavat Rantasalmi -alkuperän kyseenalaiseksi.

Laurin jälkipolvet hallitsivat Valkjärvellä Kekkosenmäen tilaa , Oravaniemi nro 2, aina Karjalan luovutukseen asti.

Toistaiseksi lienee ilmeistä, että Lauri Kekkonen 1500-luvulta ei tullut Valkjärven Oravaniemeen ainakaan välittömästi idästä päin. Myöskään DNA ei tue läheistä sukulaisuutta Savon Kekkosille (joita PJ Voipio on tutkinut). Näinkin pitkien polveutumisien ketjussa kirkonkirjat ja geenit eivät välttämättä vastaa toisiaan.

Tuomas Dionysoksenpoika Tuomas Liikanen . Hänen todetaan (Liikasten sukuseuran mukaan) ilmestyneen Loviisan kirkonkirjoihin 1700-luvulla. Tyttärensä Anna Catarinan syntymämerkinnässä (1792) Loviisan kirkonkirjoissa Lappom kylässä isällään Tuomaksella oli määre Lifländ, minkä voi tulkita "liivinmaalainen"(?). Tuomas, joka esiintyi myös Pernajan kirkonkirjoissa, muutti Viipurin maalaiskuntaan, Tervajoki Fabrique, ja hänen poikansa Tuomas alkoi käyttää sukunimeä Liikanen, ja muutti vävyksi Johannekseen. Tuomas Dionysoksenpoika siis aloittaa Genissä yhden isälinjan tässä DNA projektissa. Näitä Liikasia on asunut Johanneksen seurakunnassa Uuraan saaressa Päätilä kylässä. Siellä sukua esiintyi Karjalan luovutukseen saakka.

Mikään muu DNA-tuloksissani ei kuitenkaan viittaa Baltian puolelle, mistä Tuomaksen isä Dionysos kenties voisi olla peräisin. Epäillään kuitenkin, että Dionysos tai hänen (esi)isänsä on lähtenyt Liivinmaalle Suomesta, jonne Tuomas sitten palasi. Kaikki Y-osumani sattuvat Suomeen.Etäserkkuosumanikin pysyvät monta sukupolvea puhtaasti Suomen puolella ja etnisyysarvioni on 100 % suomalainen. Baltiasta ei kuitenkaan ole vielä paljonkaan YDNA testejä.

Sekä Matti Pimiän että Lauri Kekkosen "tulo" ajoittui jotenkin Täyssinän rauhan1595 yhteyteen. Matti Pimiän tila oli talonpoikaisratsutila ja hänen poikansa olivat rakuunoita. Lauri Kekkosen ja poikiensa arvellaan myös suorittaneen ratsupalvelusta. Ei ehkä ole sattumaa, että Vuoksen pohjoispuolella, juuri vastapäätä etälärannalla olevan Kekkosenmäen kohdalla on Päiväkiven rajamerkki. Sekä Pähkinäsaaren että Täyssinän raja kulki juuri tuon rajapyykin kautta, ja Vuoksen poikki kulkevaa rajaa olisi ollut kätevää seurata juuri vastarannalta. Mutta jo Stolbovan rauhassa 1617 raja siirtyi idemmäs.

Jos Lauri Huttunen, isäntä Lemin Huttulan kylässä 1551-1580, on samaa isälinjaa, hän lienee vanhin jäljitettävissä oleva esi-isä. Silloin Lemin Huttulan kylä voisi olla haplohaaran N-FT102249 "alkukoti".

Nykytiedon mukaan terminaalihaplon N-FT102249 esi-isä N-Z1941 aloittaa Karjalan Kannaksen N-ryhmän. Esimerkiksi Savon N-haarat ovat syntyneet aiemmin. Karttakuva https://haplotree.info/maps/fennoscandia/index_haplotree.php?search... esittää, missä N-Z1941 jälkipolvien varhaisimmat tunnetut yksilöt ovat olleet. Esimerkiksi Pohjois-Savo ei kuulune joukkoon. Yfull.com aikaestimoinnin mukaan haarat N-Z1941 - N-Z4770 ovat syntyneet n. 1650 ybp, jatkuen N-Z5038 1500 ybp, N-Z4786 1100 ybp, haplot N-Z4890 - N-Y20927 kaikki 1000 ybp, ja N-FT102249 600 ybp, eli vuoden 1400 jkr paikkeilla.

Epävarman aika-arvion todennäköisyysjakauma on esitetty FamilyTreeDNA Discover sivustolla https://discover.familytreedna.com/y-dna/N-FT102249/story (vaatii kirjautumisen). Sen mukaan N-FT102249 olisi muodostunut noin vuonna 1500. Saman lähteen mukaan "isähaplo" N-Y2027 olisi muodostunut pari sataa vuotta aiemmin. FTDNA:n mukaan neljän BigY DNA näytteen privaattivarianttien lukumäärän keskiarvo on 5.

Kuka hän (N-FT102249) mahtoi olla ja missä? Oma täysin epätieteellinen puhdas arvaukseni on, että hän vaelteli jossain Kymijoen ja Laatokan välisellä alueella.

Tämän enempää on vaikea saada irti suppeasta aineistosta. Olisi jatkotulkinnoille hyödyksi, jos yhä useampi teettäisi DNA testejä!

Kirjoittanut Veikko Kekkonen Luonnos 18.8.2023

Lisätietoja:

Terminaalihaplossa N-FT102249 on seuraavat yksilölliset lisämutaatiot:

FT102249 G -> C
FT103266 A -> G
FT103345 A -> T

Y-kromosomikarttaa voi katsella esimerkiksi ybrowsella https://ybrowse.org/gb2/gbrowse/chrY/? Haluttu kohta löytyy kirjoittamalla hakukenttään "Landmark or region" esim. FT102249

FTDNA Discover Time Tree https://discover.familytreedna.com/y-dna/N-FT102249/tree (vaatii kirjautumisen)

FTDNA haplopuu: https://www.familytreedna.com/public/y-dna-haplotree/N;name=N-FT102249

Kaavio haplopuusta: https://haplotree.info/n/?node=N-FT102249

Polku kartalla: https://phylogeographer.com/mygrations/?hg=N&clade=FT102249

Toinen polkuesitys http://scaledinnovation.com/gg/snpTracker.html

Discover polku https://discover.familytreedna.com/y-dna/N-FT102249/globetrekker (vaatii kirjautumisen)

Karttakuva terminaalihaplosta. Kuvasta pääsee tutkimaan aikaisempia haplohaaroja. https://haplotree.info/maps/fennoscandia/index_haplotree.php?search...

YFULL aineisto: https://www.yfull.com/tree/N-FT102249/