Follow
Sajaniemi on yksi Lopen kunnan kylistä.
Sajaniemessä oli 1500 -luvulla talot Heikkilä, Mälli, Melkko, Harri, Pälsi, Jalkunen ja Penkuri.
Isojako Lopella useimmissa kylissä alkoi 1780-luvulla (Suomea koskevat isojakoasetukset annettiin vuosina 1762 ja 1775).
Sajaniemen kylään syntyi isonjaon yhteydessä uudistalo Sajantila, Hemmi, Soukki, Ahllund, Kulloja, Ylöstalo, Alastalo, Mattila, Uustalo, Hirsmäki, ja Saapashuhta.
Lähde: Lopen historia kunnallisen itsehallinnon aikana I.
Alla olevassa luettelossa on ensin mainittu talot 1699.
Seuraavana on merkitty maarekisterin numeron mukaan asumat 1800.
1699: Watzia (Vatsia), Cormu (Kormu) Liutu (Liuttu).
RN:o 1: 1800 Liuttu, trp. Piilon Mainala, trp. Piilon Heikkila, trp. Piilon Mannila, 1800 luv trp. Anttila, trp. Kallionalusta, trp. Kanava, trp. Koskela, trp. Mattila, 1900-50 Eromäki, Kotimäki, Kuusisto, Lähdemäki, Lähdesuo, Peltola, Saarela, Salo, Saukonoja - Koivisto, Kuusela, Lisä-Lintula, Mäensyrjä, Mäntylä, Piilonperä, Raiskio, Rintala, Tervasnummi, Tyynelä, Virta.
RN:o 2: 1800 Uusitalo (Kormu) (säteritila), trp. Piilon Mikkola, trp. Niemäki, trp. Laurila, trp. Nettala. trp, Isola, 1800-luv. Lepola, trp. Vähä-Nettala, trp Lehtimäki, trp. Töyräs, trp. Nummela, 1900-50 Juhola, Kolikko, Koulu, Koskela, Kotimäki, Koulunmaa, Lepistö, Mäntyniemi, Niittymaa, Peltola, Peltoniemi, Raitiotie (rata-alue), Rauhala, Sattula, Savikko, Tienhaara.
RN:o 3 uud. Olofsbacka (aik. Olsbaka), trp. Ansala. 1800 luv. -> trp. Haapakorpi, trp. Kallela, trp. Suonpää, 1900-50 Hakala, Kirkkoportti, Koivula Kuoppamäki, Mäenpää, Mäensyrjä, Peltomäki, Suontausta, Uuspakka, Valtionmaantienalue. 1800 on merkitty uudistiloiksi Uustienmäki, Mäkilä, Mariadal, Hallahuhta ja Suonpää. Ne ovat kuitenkin joutuneet torpiksi tai kokonaan hävinneet.
Kormun kohdalla Lopen kirkonkirjoissa kulki aina Riihimäen kunnan perustamiseen asti Janakkalaan kuuluva kulmakunta Kytöjärvi, tilat:
RN:o 1 1800 Vatsia (rälssitila), kuit. talo on 1800 merkitty kirkonkirjoissa uudistilaksi.
Lisäksi 1800 Lopen kirkonkirjoihin on merkitty Janakkalan Ja Nurmijärven alueilta Kytäjän omistuksia: Hivola tory, Paljärvi, Jokela, Näs Gårds (Kytäjän) torpare Pojajärvi, Puolväli, Yli-Kengiä, Alakengiä, Retkoja Kaivola, Retkoja Simola, Laha Peipola, Laha Heickilä, Laha Kalkila, Laha Pietilä, Laha Jahola, Ihanais, nya torpen (uusi torppa) Randala.
Kylän väkiluku 1699 yli 60 henkeä, 1950 330 miestä, 381 naista, yht. 711 henkeä.
Kormun kartano käsitti vielä 1918 koko Kormun kylän (2604, 20 ha). Kun torpat olivat itsenäistyneet ja myöhemmin siirtoväkeä sijoitettu alueelle, jäi jokaisesta päätalosta vain osa nykyiselle omistajalle H. G. Paloheimo oy:lle. Kartano oli suuri maanviljelystila (hevosia n. 60, lehmiä n. 270). 5 ha puutarhaa, jossa suuret kasvihuoneet. Turvepehkutehdas, säilyketehdas. Omistajista mainittakoon 150 v. sitten eversti von Törne [Magnus Vilhelm von Törne], viime vuosisadalta K. Andersson, vuodesta 1906 senaattori H. G. Paloheimo ja hänen kuoltuaan 1919 H. G. Paloheimo oy.
Lähde: Lopen vaiheita, 1953, Urho Havumäki.