Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Orisbergin ruukkilaiset, Orisberg Bruk

Project Tags

view all

Profiles

  • Anders Nilsson Åberg (1794 - 1867)
    Syntymä Isonkyrön seurakunnan arkisto - IC:5 Syntyneiden luettelot 1793-1821, jakso 15: 1794 02-04; Kansallisarkisto: / Viitattu 24.11.2023 Isokyrö, rippikirja 1792-1801. Orisbergs Bruk, Knips smedar,...
  • Elias Andersson Hahne (1768 - 1841)
    Isonkyrön seurakunnan arkisto - Syntyneiden luettelot 1766-1792 (IC:4), jakso 17: 1768; Kansallisarkisto; s. 19.2.1768 : HISKI 19.2.1768 21.2.1768 Orisberg Hammarsm. And. Hahne Helena Starck Elias (...
  • Karl Petter Andersson Hahne (1762 - 1833)
    Syntyneet 2.1.1762 (Petter), kastettu 6.1.1762 Isokyrö, Årism. Orisberg. Vanhemmat: Mäst.sv. And. Hahne, Helena Starck Kuulutettu avioliittoon 27.11.1784 1784 Isokyrö, Orisberg: Skomak: Carl: Petter H...

Orisbergin ruukki perustettiin 1676. Se oli Pohjanmaan ensimmäinen rautaruukki. 1700-luvun alussa masuuni siirrettiin Oravaisiin, Kimon ruukille, koska seudulta ei löytynyt tarpeeksi malmia. Masuunit käyttivät alkuun järvimalmia. Järvimalmista siirryttiin rautakaivosmalmiin, jota tuotiin Ruotsista.

1758 Orisbergin ja Kimon ruukit sekä Oravaisten masuunit vaihtoivat omistajaa ja 1776 omistus siirtyi jälleen kerran uusille omistajille: Bengt Magnus Björkmanille ja A. Hasselgrenille. Björkman osti myös Fiskarsin, Antskogin sekä Kosken ruukit.

Orisbergin vasarapajan toiminta loppui 1900 ja manufaktuuripaja oli lopettanut toimintansa jo 1869.

Ruukkielämä oli hyvin hierarkista. Ruukinpatruuna oli arvojärjestyksessä ensimmäinen,seuraavina mestarit ja heidän jälkeensä tulivat ammattimiehet ja muut ruukin työntekijät. Ammatti opittiin oppipoika–kisälli–mestari-periaatteella.

Tämä projekti on omistettu Orisbergin ruukilla työskenneille ja eläneille. Ruukkilaisia tuli paljon myös ulkomailta yleensä Ruotsin kautta ja he toivat ammattitaitonsa ja oppinsa mukanaan ruukeille. Osa ulkomailta tulleista ruukkilaisista jäi Suomeen ja sulautui ajan myötä suomalaiseen yhteiskuntaan ja oppi myös suomen kielen.