Metsämaa on Varsinais-Suomessa sijainnut entinen Suomen kunta. Se erotettiin aikoinaan omaksi kunnakseen Loimaan pitäjästä, mutta liitettiin Loimaan maalaiskuntaan 1. tammikuuta 1976. Loimaan kunnan liityttyä Loimaan kaupunkiin vuoden 2005 alussa Metsämaasta tuli osa Loimaan kaupunkia.
Metsämaan naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Alastaro, Humppila, Loimaan kunta, Punkalaidun ja Ypäjä.
Loimaan seurakunta oletetaan perustetuksi 1420-luvulla. Ensimmäinen maininta Loimaan seurakunnasta on virallisissa asiakirjoissa vuodelta 1439. Loimaaseen kuulunut Alastaron kappeli perustettin 1688 ja erotettin 1861 omaksi kirkkoherrakunnaksi, Metsämaan kappeli perustettiin taas 1778 ja erotettiin 1914.
Metsämaa kuului entiseen Turun ja Porin lääniin ja sijaitsi entisten Hämeen läänin ja Turun ja Porin läänin rajalla. Aiempina vuosisatoina Metsämaa – kuten koko muukin Loimaan seutu – katsottiin kuuluvaksi Ala-Satakuntaan. Turun vaikutuksen lisäännyttyä 1800- ja 1900-luvuilla alue sulautui kuitenkin osaksi Varsinais-Suomea.
Metsämaan läpi virtaa Kojonjoki (puhujasta riippuen joko Koijoki, Koenjoki tai Kojonjoki), joka saa alkunsa Koijärvestä. Joki yhtyy Loimijokeen lähellä Alastaron kirkonkylää. Alueen asutus on tiheintä juuri Kojonjoen varrella. Metsämaa on pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa ja vähäjärvistä seutua. Alueelle ovat tyypillisiä ennen muuta lukuisat kalliomäet ja harjut.
Vuonna 1969 Metsämaalla asui 1430 henkeä, ja kunnan tärkein elinkeino (60 %) oli maa- ja metsätalous. Alueen nähtävyyksiä ovat vuonna 1777 valmistunut puinen Metsämaan kirkko Metsämaan kirkonkylässä sekä Leppijärvet valtatie 2:n varrella.