Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Pitkäkosken saha, Virolahti, Miehikkälä -kyläprojekti

Project Tags

view all

Profiles

  • Regina Heikintytär Krouvi (1794 - 1865)
    Syntynyt / Kastettu 16.3.1794 19.3.1794 Kylä / Talo Pitkäkoski såg Isä Henric Henricsson Äiti Anna Cnutsd:r Virolahden seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1791-1808 (I...
  • Heikki Heikinpoika (c.1750 - 1817)
    Vihkiminen 26.12.1784: Virolahden seurakunnan arkisto - I C:4 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1767-1791, jakso 274: vihityt 1784 joulukuu - 1785 joulukuu; Kansallisarkisto: / Viitattu 28.11.2022 ...
  • Nuutti Mikonpoika Krouvi (1729 - 1800)
    Syntymä: Virolahden seurakunnan arkisto - I C:3 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1745-1766, jakso 123: syntyneet 1728-1729; Kansallisarkisto: / Viitattu 12.1.2023 Virolahden seurakunnan arkisto - ...
  • Matti Juhananpoika Pohjalainen (1713 - 1785)
    Virolahti, Rippikirja 1751-1760 (I Aa:2), Pitkäkosken saha Virolahti, Rippikirja 1760-1766 (I Aa:3), Pitkäkosken saha Virolahti, Rippikirja 1767-1772 (I Aa:4), Pitkäkosken saha Vihitty 29.6.1...
  • Eeva Eerikintytär Liikkanen (1762 - 1812)
    Syntymä: Virolahden seurakunnan arkisto - I C:3 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1745-1766, jakso 370: kastetut 1762 loka-joulukuu; Kansallisarkisto: / Viitattu 14.9.2022 Virolahden seurakunnan ar...

Pitkäkosken saha sijaitsi Pitkäkosken kylässä joka kuului ennen vuotta 1887 Virolahden kuntaan.Vuodesta 1887 lähtien Pitkäkoski on kuulunut Miehikkälän kuntaan. Pitkäkosken saha on Suomen kolmanneksi vanhin sahapaikka. Alkujaan saha on perustettu 1720-luvulla. Sahan paikasta ja rakennusoikeudesta riideltiin aikanaan sitkeästi, mutta lopullisesti saha sijoitettiin Pitkäkoskelle 1738. Perustajana tuolloin oli Haminalainen suurkauppias ja kartanonomistaja Jobst Dobbin.

Tämän jälkeen sahalla on ollut useita omistajia ja Väinö Vuorela osti sahan ja voimalaitoksen itselleen 1940 luvulla. Väinö Vuorelan aikana saha on työllistänyt parhaimmillaan 75 henkilöä. 50-luvulla hinnat putosivat ja sahatoiminta hiipui. Voimalaitos jatkoi toimintaa ja sahan tilalle perustettiin 50-60 luvun taitteessa mylly. Myllyn toiminta jatkui aina 2000 luvulle saakka ja voimalaitos tuottaa sähköä vielä tänäkin päivänä.

(Lähde: Vuorelan perimätieto)