Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Puutarhuri Olof Jäderholmin suku

Project Tags

view all

Profiles

  • Maria Kristiina Jäderholm (1811 - 1887)
    Maija Stiina / Maja Stina / Maria Christina. Heikkilän talon tytär Tuomaisista. Maria Christina. Syntynyt Tuomaisten Heickilässä 3. huhtikuuta, kastettu 4. huhtikuuta 1811, vanhemmat talollinen Johan J...
  • Kustaava Kustaantytär Jäderholm (1800 - 1847)
    Gustava Gustafsdotter Lamströmin syntymäajaksi rippikirjat kertovat 25. toukokuuta 1804 (Turun ruotsalaisen srk:n rippikirjassa 1812-1831 syntymäaika 25. toukokuuta 1800) ja paikka Tammela, mutta Tamme...
  • August Engelbert Karlsson Jederholm (1858 - d.)
    Syntymätieto kirjattu Uskelan seurakunnassa Uskela syntyneet-vihityt-kuolleet 1842-1869 (AP I Cd:1) 1858 syntyneet ; SSHY / Viitattu 24.04.2022 Perniön seurakunnan arkisto - Rippikirja Teijo, Ta...
  • Yrjö Fabian Aleksi Jarhio (1900 - d.)
    Taivassalo syntyneet 1887-1903 (MKO447-450 I C:5) Sivu 716-717 ; SSHY / Viitattu 07.04.2022 Taivassalo rippikirja 1892-1901 (MKO244-261 I Aa:23) Sivu 186 Ingeranta, Pietilä, Itselliset (Maakauppias J...
  • Frans Jalmari Fabianinpoika Saario (1882 - d.)
    Syntynyt 4. elokuuta, kastettu 6. elokuuta 1882. Frans Hjalmar. Vannhemmat maakauppias Fabian Jäderholm ja Amanda Robertintytär. (ks.aikajana)Kansakoulun opettaja. Valittu opettajaksi Multian Väätäsen ...

Tämä projektin sukukuvaus on luonnosvaiheessa. Teksti perustuu paljolti kirjoittajansa havaintoihin ja päätelmiin. Kommentit ja korjaukset ovat siksi tervetulleita. Jos esitetyistä asioista on muita tietoja tai näkemyksiä, ne voi mielihyvin tuoda tässä esiin. Jätä kuitenkin alkuperäinen teksti näkyviin, kunnes oikaisu todetaan perustelluksi. - Kiitän erityisesti Maaret Elorantaa projektin alkusysäyksestä ja osallistumisesta sen läpivientiin.

TARINAA PUUTARHURI OLOF JOHAN JÄDERHOLMIN SUVUSTA

.
Jäderholm sukunimenä ja sukuina

Sukunimeä Jäderholm käytettiin luultavasti ensimmäisen kerran Ruotsin Arbogassa. Vuonna 1700 Jäderholm-nimisiä oli siellä 13, kun Ruotsissa oli yhteensä 15 Jäderholmia (lähde: nimen alkuperähaku Geneanetissa). Vuoteen 1800 määrä oli kasvanut Arbogassa lähes 300:an ja vuonna 1900 lähes 400:an. Nimen virikkeenä oli varmaankin Arbogan kunnan Jäders Bruk.

Muutamassa tunnetussa tilanteessa nimen on ottanut Jäderin pitäjässä – joka nykyisin kuuluu Eskilstunan kuntaan - syntynyt tai asunut henkilö. Se on nimen osana muistona syntymä-/asuinpaikasta.– Paikannimi Jäder Arbogassa, samoin kuin pitäjän saama nimi Jäder tunnetaan 1300-luvun alkupuolelta lähtien. Sinänsä paikkakunnat sijaitsevat selvästi erillään, välimatkaa on vajaat 60 km.

Jäder-sanan merkitystä kuvataan ruotsalaislähteissä näin:
Jäder (Eskilstuna kommun). Orten nämns möjligen första gången 1314 under namnet Jaedher. Ordet innehåller fornsvenskans iaedhur i betydelsen kant, rand, som syftar på en mindre långsträckt upphöjning vid kyrkbyn eller på byområdets forntida kantläge vid stranden av Mälaren. Ordet jäder betyder också inhägnat land, gärdsgård.

Jäderistä on lähtöisin ainakin vaunumestarina Suomeen 1788 muuttanut Olof Larsson Jäderholm sekä puutarhurina 1798 tullut kaima Olof Olofsson Jäderholm. Heidän syntymäpaikkansa Jäderissä – Lönnberga ja Strandsäng - olivat myös lähekkäin, vain kilometrin päässä toisistaan. Syntymävuodet 1766 ja 1773 vähän poikkesivat tosistaan.

Vaunumestari Jäderholmin poika, sittemmin Jaakkiman kirkkoherra Gustav Vilhelm Jäderholm (1805-95) kirjoitti SLS:n Släktbokissa 1859, että Jäderistä olisi 1700-luvulla tullut Suomeen kolmaskin Jäderholm. Tästä ei toistaiseksi ole löytynyt tietoja.

Jäderissä asui myös yksittäisiä Jäderholmin perheitä, esim. Fiholmin linnan puutarhurina 1700-luvun loppupuolella Eric Jäderholm. Eräs ilkeäksi luonnehdittu Olof Jäderholm (s 1767) lähti niihin aikoihin sepän oppiin Eskilstunaan.

Tämän Olofin jälkeläinen Jan Suhr kuvaa:
Det var bara han som hade namnet Jäderholm som han tog sig, troligen när han var i Eskilstuna för att bli smed. Hans barn nöjde sig med efternamnet Olsson eller Olsdotter. Min ana, den sista sonen Erik Olsson bytt namn till Lundmark när han flyttade hemifrån för att bli målarlärling, Det sägs i släkten att Olof Jäderholm var en elak man och Erik vill inte föra hans namn vidare, varken Olsson eller Jäderholm. Så han tog namnet Lundmark, troligen efter en klockare i Jäders kyrka som hette så.

2000-luvulta Jäderistä löytyy ainakin Ulf Jäderholmin suku. Ulf kertoo, että sukunimen otti hänen isoisänsä muuttaessaan Amerikkaan vuonna 1900 (tuli takaisin v 1903).

Vaunumestari Jäderholmin sukua on selvittänyt ainakin Martti Rautio. Puutarhuri Jäderholmin taustoja lienee Ruotsin osalta kauimmas tutkinut Jarmo Jaulimo, Olofin Suomen jälkeläisiä usea Genissä esiintyvä henkilö.

Jäderin alue oli suurten maanomistajien jakama

Ruotsi oli suurvaltana vahvimmillaan noin vuosina 1617-1721. Kustaa Vaasa oli kuningasvallan ja valtakunnan vahvistaja 1500-luvulla. Sitten sotaisat ja heikot seuraajat rapauttivat valtakuntaa. Tarvittiin vahva ja etevä Axel Oxenstjerna, jonka 17-vuotias Kustaa II Adolf nimitti 1611 valtakunnankansleriksi. Hän onnistui lisäämään valtaneuvoston ja säätyjen valtaa valtiota koskevissa päätöksissä. Oxenstjerna toimi käytännössä maan hallitsijana 30-vuotisen sodan aikana ja onnistui vuonna 1648 neuvottelemaan Westfalenissa Ruotsille edullisen rauhan.

Maanpinta oli Jäderissä 1.000 vuotta sitten Mälaren-järven tasoon nähden viisi metriä alempana kuin nykyisin. Mannerjäätikön aikoinaan painama maa alkoi vähitellen kohota ja veden alta metsien oheen saatiin hyvää peltomaata. Se houkutteli suuria maanomistajia. Aluksi maata lahjoitettiin Eskilstunan ja Strängnäsin luostareille. Kun Kustaa Vaasa otti valtion haltuun niiden omistukset, maita siirtyi tärkeille valtiomiehille. Kansleri Axel Oxenstjerna sai ansoistaan Fiholmin kartanon. Sittemmin Oxenstjerna lisäsi omistuksiaan Jäderissä ja kunnosti lisäksi Jäderin kirkon. Strandin säterikartanollakin oli ajoittain runsaat maaomistukset lähialueillaan. Lisäksi Barvan pitäjässä sijaitseva Lindholmin kartano omisti tiloja Brännen, Husbyn ja Måglan kylissä. - Beck-Friisin suku Tanskasta tuli Oxenstjerna-suvun jälkeen mm. Fiholmin omistajaksi.

Torpparin pojasta puutarharenki

Niin pitkälti kuin Olof Olofsson Jäderholmin suku on selvinnyt, se on asunut Jäderissä noin 7 x 7 km suuruisella alueella. Vain yksi sukupuun esivanhemmista, Jöns Andersson, on naapuripitäjän Kjulan puoleiselta Kjulstan tilalta. Sieltä hänen tyttärensä Anna Jönsdotter muutti Jäderin Bränneen. Isälinjassa kaukaisin löytö vaikuttaa olevan Olof Jonsson (n 1621-98) Husbystä. Suvun asumukset ovatkin keskittyneet Husbyn ja Brännen kyliin.

Olof Olofsson syntyi 7. heinäkuuta 1773 Strandin kartanon Strandsäng-nimisessä torpassa. Vuonna 1776 isä Olof Jonsson, äiti Brita Johansdotter ja Olof-pojan sisar Kerstin (s 1769) muuttavat Strandsängistä Lundby ägorin torppaan, lähellä Alvestan tilaa. Siellä Olof saa Kerstin-sisaren syksyllä 1776. Syksyllä 1780 perhe muuttaa 2-3 km koilliseen Enskede hammarin torppaan Almbyssä. Siellä syntyy Johan v 1780 ja Anna v 1784. Vuosi 1784 on kuitenkin traaginen, sillä isorokko surmaa lokakuussa ensin isä-Olofin sekä runsaan viikon päästä peräkkäisinä päivinä Johanin ja Annan.

Vuonna 1788 Olof pestautuu rengiksi naapuripitäjän Kjulan Vibyn Prästgårdeniin eli pappilaan. Kolme vuotta myöhemmin 1791 Olof saapui sukunimellä Jäderholm puutarharengiksi Oxenstjernan omistamaan Tidön linnakartanoon Rytterneen (nykyisin osa Västeråsin kuntaa). Olof jatkoi puutarharenkinä Cronstedt-suvun omistamissa Fullerön kartanossa Barkarössä vuodet 1792-94 ja 1794-95 Gäddeholmin kartanossa Irstassa (nuokin vanhat pitäjät kuuluvat nykyisin Västeråsiin), kunnes syksyllä 1795 hän muutti Tukholmaan.

Olof Jäderholm puutarhuriksi Suomeen

Seuraava havainto Olofista on Yläneen kartanosta Suomessa. Siellä Olof Jäderholm aloitti puutarhurina vuonna 1798. Olof avioitui elokuussa 1800 Yläneen kartanon piian Maria Margaretha Krabben kanssa ja jo saman vuoden lokakuussa he saivat Lokalahdella pojan Johan Jakob. Tämän kasteen kirjauksessa isä-Olofilla esiintyy ensimmäisen kerran toinen etunimi Johan. Maria ja Olof saivat kaikkiaan 7 lasta, joista 2 kuoli pienenä.

Maria Krabbe syntyi 1776 Marttilan (nyk. Pöytyän) Kyrössä, Tavelin talossa. Marian isä Magnus (1750-83) työskenteli sorvaajana Turun seudulla. Hänen isänsä Henrik mainitaan rummunlyöjänä Kiikassa, jossa taas hänen isänsä Matias toimi verokirjurina ja nimismiehenä. Matias taas oli Pöytyän Yläneen kappalaisen Henrik Krabben poika. Tosin tuo Henrik menetti välillä viran epävakaan elämäntapansa vuoksi. Tämän Henrikin Matias-isästä ja Lucas-isoisästä ei löydy kuin summittaisia tietoja elinajasta, Turun seudulla.

Maria kuoli 13.6.1839 Tättäläisen tilalla ja Olof myös siellä 7.10.1852.

Puutarhuri Olof Jäderholmin työpaikat Suomessa

1798-1800 Yläneen vanhakartano
1800-1802 Lokalahden (Lokalax) Jäppilän rälssitila, nyk. ei jäljellä rakennuksia
1802-1804 Kalannin (Nykyrka) Sundholman kartano
1804-1805 Kalannin Torlahden (Torlax) kartano
1805-1809 Vehmaan (Vemo) Piiloisten (Pihlois) säteri-rusthåll
1809-1811 Vehmaan Himoisissa itsellisenä eli ilman ansiotyötä
1811-1817 Vehmaalla Ojan ratsutila (Åja rusthåll)
1817-1822 Taivassalon (Tövsala) Kahiluodon kartano, vanha päärakennus nyk. Seurasaaressa
1822-1836 Kustavissa (Gustavs) Strömman säteri, nyk. Nummelinin tila
1836- Askaisissa (Villnäs) oma Tättäläisen (Tättäläis) tila.

Olof Jäderholmin ja Maria Krabben lapsista

Perheeseen syntyi kaikkiaan seitsemän lasta, joista esikoinen Johan oli kehitysvammainen, tytär Amalia kuoli vajaan kahdeksan vuoden iässä ja Fredrika menehtyi pian syntymänsä jälkeen.

Johan Jacob, s. 21.10.1800 Lokalahti Jäppilä, k. 11.2.1855 Askainen Tättäläinen.
Carl Magnus Enoch, s. 3.1.1803 Kalanti, k. 3.3.1883 Kirkkonummi.
Fredric Thure, s. 26.12.1804 Kalanti, k. 4.9.1858 Taivassalo Tuomarainen (Ala-Uotila).
Hedvig Margaretha, s. 27.8.1807 Vehmaa Pihloinen, k. 3.3.1887 Taivassalo Tuomarainen (Ala-Uotila).
Amalia Maria, s. 1.7.1810 Vehmaa Himoinen, k. 4.5.1818 Taivassalo
Fredrika, s. 26.7.1813 Vehmaa Åja, k. 29.7.1813 Vehmaa Åja.
Moses Jedner, s. 30.8.1816 Vehmaa, k. 23.12.1856 Askainen Tättäläinen.

Olof Jäderholmin lasten sukuhaarat

Johan Jakob oli kehitysvammainen ja asui siitä johtuen vanhempiensa luona, heidän kuoltuaan Moses-veljen taloudessa.

Carl Magnus eli sisaruksista vanhimmaksi, 80-vuotiaaksi. Hän myös ehti olla neljä kertaa aviossa ja sai neljän vaimon kautta yhteensä 15 lasta, viimeisimmän noin vuotta ennen kuolemaansa. Asuinpaikkoina Carl Magnuksella oli Kalannin ja Kirkkonummen välillä ainakin Helsinki (Meilahti), Heinola, Mikkeli ja Lappeenranta. Isä-Olofin tavoin Carl toimi puutarhurina.

Fredric Thure sai puolestaan yhdeksän lasta kahden vaimon kanssa. Perhe asui Liedon Vääntelässä ja sitten Taivassalon Ala-Uotilassa. Fredrik peri tilan sisarensa Hedvigin Esa-puolisolta tämä kuoltua v 1844. Titteliksi tuli tällöin talollinen, kun sitä ennen myös Fredrik teki puutarhurin töitä.

Hedvig Margaretha avioitui 26-vuotiaana v 1833 talollinen Esaias Ala-Uotilan kanssa. He saivat neljä lasta ja Hedvig viidentensä Esan kuoleman 1844 jälkeen. Aviossa Hedvig oli sen jälkeen vielä kahdesti. Hän eli Ala-Uotilassa noin 79,5-vuotiaaksi.

Moses Jedner ottaa perheen muutettua 1836 Askaisten Tättäläiseen talon isännyyden - ehkä vuonna 1839. Moses myös alkoi noihin aikoihin käyttää toista etunimeään Jedner sukunimenä. Moses sai vaimonsa Susanna Lithmanin (s v 1813) kolme tytärtä, joista ensimmäinen kuoli 2-vuotiaana.

Seuraavassa vähän laajempi kuvaus Olofin lasten suvuista. Carlin ja Fredrikin kohdalla havainnot perustuvat jo valmiina olleeseen sukutietoon. Hedvigin ja Moseksen osalta sukujen jatkumista tähän päivään on tutkittu syksyn 2024 aikana.

Carl Magnuksesta myös puutarhuri ja ison katraan isä

Carl Magnus Enoch Jäderholm syntyi 3.1.1803 Kalannissa. Olof-isä oli silloin Sundholman kartanon puutarhurina. Carl Magnus siis sai neljän peräkkäisen vaimon kanssa kaikkiaan 15 lasta. Näistä vain seitsemän osalta suku jatkui, viisi heistä kuoli lapsuusaikana ja kolmen lapsen vaiheita syntymän jälkeen ei vielä ole löytynyt lähdeaineistoista. Carl Magnus kuoli 3.3.1883 Kirkkonummella.

Carl Magnus itse toimi pääosin puutarhurina aluksi Helsingin Meilahdessa, sitten Heinolan – Mikkelin suunnalla, Lappeenrannassa ja lopuksi Kirkkonummella. Hänen jälkipolviaan löytyykin pääosin näiltä seuduilta ja idän suuntaan, aikoinaan Karjalan kannakselle asti.

Carlin vanhin lapsi, tytär Johanna Maria (myöh. Almgrén) s 1825 tosin avioitui Uuteenkaupunkiin. Hän sai 7 lasta, joista 5 kuoli alle 18-vuotiaina ja vain kaksi sai omia lapsiaan. Johannan lasten varhaiset kuolemat johtivat samojen etunimien toistoon. Kun ensin menehtyi Amanda Maria, niin seuraavaksi syntynyt lapsi nimettiin Maria Amandaksi. Sitten syntyi ja kohta kuoli Ida Fredrika, ja hänen jälkeensä syntynyt tytär sai saman nimen. Lähdetekstin mukaan tämä Ida sitten ”julistettiin kuolleeksi” 17-vuotiaana kevättalvella 1880 Turussa. Olikohan kyseessä esim. katoaminen kevätjäihin?

Erikoista on myös, että Carl Magnus antoi kahdelle pojalleen saman nimen Carl Edvard. Näistä ensimmäinen syntyi v 1830 ja toinen 1873. Vanhempi Carl/Karl on merkitty ruotsinkielisenä Jääsken rippikirjoihin. Tästä voinee päätellä, että ruotsin kielen käyttö oli jo 1800-luvulla harvinaista itäisessä Suomessa. Samaisen Karlin kolme naimatonta tytärtä innostuivat yhdessä asuessaan lapsentekoon: 10.4.1903 Helena Sofia sai tyttären Kerttu, 6.5.1903 Evelina Alviina pojan Paul ja 10.5.1903 Aina Wilhelmiina tyttärensä Anni Sofian. Jokaisen lapsen isäksi oli merkitty ”mystinen” N.N. ja sukunimeksi siksi äidin mukaan Jäderholm!

Sukutauluja ja -puita katsomalla näyttää, että jälkipolvissa ehkä vain yksi eli Carlin poika Adolf, s 1850, jatkoi perinteitä puutarhurina. Muiden osalta ammattikirjo on laaja: ainakin 1800-luvulla torpparista tehdastyölaiseen.

Geniin on kirjattu Carl Magnuksen esivanhempia 50 ja jälkeläisiä 103, hänen sukupuussaan on 5618 henkilöä (tilanne 15.10.2024).

Fredrik Thure myöskin puutarhuriksi - hänen sukuaan lounaiseen Suomeen

Fredrik Thure Jäderholm syntyi 26.12.1804 Kalannissa, kun isä-Olof oli Torlahden kartanon puutarhurina. Fredrik kuoli 4.9.1858 Taivassalon Tuomaraisen kylässä Ala-Uotilan tilalla. Työuransa alussa hän toimi renkinä Turussa ja muutti sitten lokakuussa 1824 Vehmaan Nuhjalaan. Välillä Turussa olleen (pätevöitymis-?)pestin jälkeen Fredrik siirtyi 1827 puutarhuriksi Liedon Vääntelän säteriin. Fredrik avioitui 2.3.1827 Nuhjalassa tapaamansa piika Gustava Lamströmin kanssa. Liedossa heille syntyi vuosina 1827-1841 seitsemän lasta. Gustava kuoli lokakuussa 1847 ja kesäkuussa 1848 Fredrik meni toiseen avioonsa, Maria Stina Juhantyttären kanssa. Hän oli s. 3.4.1811 ja k. 2.4.1887 Taivassalo. Se saivat kaksi lasta.

Fredrik Thuren pojista Fredrik Frans (1827-54) ja Johan (1832-57) kuolivat nuorehkoina ja perheettöminä. Wendla Gustava (1835-1904) avioitui, mutta jäi lapsettomaksi. Taivassalon rippikirjan mukaan Wendla oli ’halvattu ja kuuro’. Carl Gustaville (1829-78) kertyi neljä lasta, Adolfille (1838-1901) lapsia tuli kuusi, Karolina Wilhelmina (1841-1916) jäi yhteen, kun taas Fabian (1843-1901) sai aikaan kahdeksan lasta. Fredrikin toisen avion tytär Maria Sabina (1851-?) ei saanut lapsia, mutta veljensä Albert Ferdinand (1855-?) sai kuusi.

Fredrik Thuren sukuhaarassa näkyy selvimmin suvun kasautuminen aluksi Taivassalon tienoille Varsinais-Suomeen ja myöhemmissäkin polvissa edelleen lähelle maan etelärannikkoa. Yksittäistapauksena Fredrikin pojan Carl Gustavin pojanpoika, David Alexanderin poika Volmar Alexander tosin muutti kansalaissodan jälkilöylyissä vaimonsa Fannyn kotitilalle Satakunnan Tyrväälle.

Ansioiden hankinnan yleiskuvana Fredrikin suvussa on vähittäinen siirtymä maatilatalouden piiristä palvelualoille ja ammattien monipuolistuminen. Esimerkiksi Fabian-poika toimi räätälinä ja maakauppiaana. Hänen lapsistaan tuli mm. opettajia. Jos isä oli renki maatilalla, pojasta saattoi tulla ruukin työntekijä ja tämän pojasta veturinlämmittäjä. Myös suvun naisjäsenten ansiotyössä käynti lisääntyi selvästi 1900-luvulle tullessa.

Fredrik Thurella on Geniin kirjattuja esivanhempia 50 ja jälkeläisiä 100. Hänen sukupuunsa käsittää 7041 henkilöä (tilanne 15.10.2024). Isommasta sukupuusta voinee päätellä, että Fredrikin sukuhaaraa on tutkittu ja kirjattu Carl-veljen sukua kattavammin.

Hedvig Margaretha sai viisi tytärtä ja näistä kaksi myös lapsia

Hedvig Margaretha (myöhemmissä rippikirjoissa Hedvig Maria) avioitui 26-vuotiaana v 1833 talollinen Esaias Ala-Uotilan kanssa. He saivat neljä lasta ja Hedvig viidentensä Esan kuoleman 1844 jälkeen. Avioon Hedvig meni sen jälkeen vielä kahdesti. Toinen mies oli 5.12.1852 lähtien torppari Matts Eriksson (1792 - 16.2.1856). Hedvig vihittiin kolmannen kerran 21.5.1857 Isak Esaiassonin kanssa (1810 - 19.8.1858). - Hedvig Maria kuoli Ala-Uotilassa 3.3.1887 noin 79,5-vuotiaana, kuolinsyynä oli vanhuus.

Hedvigin vanhin tytär Carolina syntyi 1834, teki piian töitä ja kuoli lapsettomana 1857 keuhkokuumeeseen.
Hedvigin Henrika Eufrosyne -tyttären (1836-39) ja hänen tyttärensä Alma Fransinan kautta sukuhaara jatkui rovasti Alf Håkan Paliniin (1904-89) Vaasan seudulle. Siellä suku on edelleen voimissaan esim. sukunimillä Back, Palin ja Pöytäniemi. Myös Henrikan Alma-tytär sai 1800-luvun lopulla kaksi lasta, mutta heidän jälkikasvustaan ei ole tietoa.

Tytär Amalia Fredrika syntyi Hedvigille1838. Hän avioitui Taivassalossa 1866 renki Johan (Juha) Davidssonin kanssa. He elivät lapsettomina vuodesta 1872 Kummilan tilan Hagan torpassa. Johanin 1894 kuoltua Amalia asui siellä heidän kasvattinsa Selma Vilhelmiina Suomisen kanssa. Selma oli Amalian 1887 kuolleen sisaren Marian (s 1841) tytär.

Hedvigin tyttärellä Maria Wilhelmina Ala-Uotilalla (1841-87) oli yksi tytär ja viisi poikaa. Näistä Immanuel Severin kuoli 1872 heti synnyttyään ja Viktor Emanuel eli 1873 vain yhden yön yli. Muista pojista muuttivat Rymättylään ainakin Emil/Evert Ferdinand (Suominen) ja David Severin (Vuorinen). Emil eli ensin lapsettomassa liitossa, mutta hänellä oli nähtävästi vielä toinen vaimo (avioliitto Helsingissä 1926) Hilma ja tytär Jenny, jotka mainitaan 1935 kuolinilmoituksessa. Hilma nähtävästi meni leskenä uudelleen naimisiin Kymin Metsäkylässä 1936.

Marian pojalla Davidilla oli neljä lasta, joista Saini Evert on ollut Meritalo Aatilan isäntä vuoteen 1985. Edellisten sisar Selma Vilhelmiina (myös hän otti nimen Suominen) asui Taivassalon Polttilassa miehensä ja lastensa kanssa. Herää kiinnostus mistä on keksitty nuo erikoiset Selman lasten nimet - Siart Vaite ja Seitel Mekonig sekä vauvaiässä kuollut Ender Sailet! - Nuorin Maria Wilhelminan lapsista, Johannes (Juho) Alarik Suominen, päätyi myös Rymättylään. Juholla oli viisi lasta, joista Eini Alarik kaatui 1940 talvisodan taistelussa Summassa. - Maria Wilhelminan jälkikasvu on vielä tarkemmin seulomatta, joten myös sitä kautta saattaa löytyä nykysukua.

Hedvigin avioton tytär Hedvig (1847-68) jäi lapsettomaksi.

Hedvigin sukupuussa Genissä on 4237 henkilöä, heistä esivanhempia 50 ja jälkeläisiä 23 (tilanne 3.12.2024).

Nuorin pojista Moses Jedner sai 4 tytärtä ja heistä yhden kautta suku jatkui

Moseksen tyttäristä järjestyksessä ensimmäinen Susanna Olga kuoli 2-vuotiaana ja Amalia Wilhelmina lapsettomana 24 vuoden iässä, Amanda jäi 9-vuotiaana täysin orvoksi ja kuoli lapsettomana. Suku jatkui varmuudella vain Wendla Gustavan (1844-1901) osalta. Hän sai Karl Ludvig Östmanssonin kanssa pojan Evert Ferdinand. Tämän sukunimeksi tuli ensin Östman ja sitten Turpio.

Evert saikin sitten viisi lasta, mutta kolme heistä kuoli alle 7-vuotiaina. Lapsista Eino Ferdinandin (s 1901) perhesuhteita ei vielä tunneta. Hän vaikutti olleen vasemmistoradikaali. Eino näet sai lokakuussa 1931 Turun hovioikeudessa kahden vuoden kuritushuonetuomion valtiopetoksen valmistelusta. - Evertin toisen vaimonsa Helmi Leinosen kanssa saaman Jenny-tyttären (s jälkeen v 1925) elämänvaiheita ei myöskään vielä tunneta.
Moses Jednerin sukupuussa on nyt (3.12.2014) 1949 henkilöä, heistä esivanhempia 50 ja varmistuneita jälkeläisiä 10.

Havaintoja Olof Jäderholmin suvusta:

Geniin on kirjattuina 22 Olofin esivanhempaa ja vajaat 250 jälkeläistä. Hänen sukupuussaan on eteen- ja taaksepäin kaikkiaan noin 1.900 henkilöä.

Nykyisin Jäderholm-nimisiä asuu Ruotsissa noin 120 ja Suomessa noin 110.

Suomessa sukunimeä Jäderholm on käännetty esim. muotoon Jarhio (alle 20 hlöä), Jaulimo (noin 10 hlöä) ja Saario (runsaat 1.100 hlöä, mutta heistä Jäderholm-taustaisia vajaat 10). Fredrik Thuren pojanpojan Karl Gustav Jäderholmin (1851-1907) kolme poikaa intoutui kääntämään nimeä toisistaan poiketen: Kaarlo Severius (1892-1925) muutti jo 14-vuotiaana 1906 sukunimekseen Hurme, hänen veljensä Vilho Nikolai (1897-1946) otti 1935 nimen Okama ja samana vuonne nuorin Arturi Ilmari (1899- ?) nimen Järvä - vähän Jäderholmia mukaillen. Tuon Karl Gustavin veli August Engelbert (1858 - ?) lyhensi sukunimen muotoon Holm.

Tavallaan Jäderholm-nimen muunnos oli jo Olofin Moses-pojan (1816-56) Jedner; hän siis otti sukunimekseen Jäderholmin sijasta toinen etunimensä.

Olofin jälkeläisten yleisin asuinpaikka Suomessa lienee ollut Taivassalo (sukutauluissani 26 mainintaa), sitten Helsinki (17).
_ _ _

Muuta selvitystyössä pohdittua:

• Moses Jednerin nimi vaikuttaa erikoiselta. Siinä Moses on varsin raamatullinen osa ja Jedner taas saattaa viitata Jäderiin. Kuten Jäderholm on ajoittain merkitty kirkonkirjaan kuullussa muodossa Jederholm, voi tässäkin olla tarkoituksena antaa pojalle nimi Jädner – mutta pappi on kirjannut kuulemansa mukaan Jedner. Nimen taustana voivat tuolloin vuonna 1816 olla Olof-isän muistot Jäderistä ja Ruotsista tulleet surunviestit. Olofin sisar Kerstin kuoli v 1809, Karin 1810 ja äiti-Brita 1811. Lisäksi Olofin tytär Fredrika menehtyi pian syntymänsä jälkeen 1813. Vielä yhtenä tekijänä ehkä Olofin Ruotsiin kuuluneen Suomen asuinseudun joutuminen 1808-09 Venäjän valtakunnan osaksi. Tähän sattui Olofin työuralla myös jakso, jolloin hän ei saanut puutarhatyön pestiinsä jatkoa.

• Olof Jäderholmin kirjatuissa vaiheissa on aukko vuosina 1795-1798. Puutarharenki Olof Jäderholm lähti syksyllä 1795 Gäddeholmista Tukholmaan ja 1798 hän saapui puutarhuriksi Yläneen kartanoon. Tältä väliltä en ole löytänyt häntä aikakirjoista. – Yksi hyvin epävarma löytö voisi olla Tukholma Rosenvikistä 1795-96. Paikka on merelle johtavan väylän alussa, nykyistä Vikingin terminaalia vastapäätä. Tuolloin siemeniä ja muita puutarhatuotteita kaupanneen tukkukauppias Erik Zetterstenin palveluksessa olivat ’työrengit’ Jan Liljegren 22v ja Johan Olof 15v. Tuolloin Olof Johan Jäderholm oli 22-vuotias. Jospa iät olivatkin toisin päin? Kyllähän kirkon kirjurit tekivät virheitä!

• Olofin Ruotsin esivanhemmista kaksi – Olofin isän puoleisen isoäidin Ingeborg Olofsdotterin sekä miehensä, Olofin isoisän Jon Jonssonin henkilöys on päätelty kastekirjan kummimerkintöjen perusteella. Olofin isälinjan kauimmaiset Olof Jonsson (n 1621-98) ja hänen isänään Jon Olofsson (elinvuosia ei ole tiedossa, henkikirjassa vain nimi) on päätelty henkikirjoihin kirjattujen Olof Jonssonin lasten nimien pohjalta. Suvussa näyttää olleen käytäntö antaa vanhimmalle pojalle nimi Jon tai Olof sen mukaan, oliko ko. isä Olof vai Jon!

Taustatietoa:

• Ukrainan aroilla – laajasti arvioituna Tonavalta Uralille – asusti 4.000-5.000 v sitten paimentolaiskansa jamnat, joka loi vasarakirveskulttuurin. Näihin jamnoihin takautuu Y-DNA -haploryhmä R-M198. Muutama vuosituhat sitten jamnoja vaelsi Keski- ja Pohjois-Eurooppaan. Heillä oli kehittyneempi elintapa kuin alkuperäisväestöllä – mm. karjanhoito sekä hevosten käyttö työhön ja ratsastamiseen –, taito valmistaa pronssisia aseita, lisäksi he olivat kookkaampia ja elimistöltään sietävämpiä. Jamnat syrjäyttivätkin suuren osan Keski-Euroopan väestön vanhasta isälinjaisesta perimästä. Lisätietoja: https://www.eupedia.com/europe/Haplogroup_R1a_Y-DNA.shtml

Olof Olofsson Jäderholmilla voi päätellä olleen tämä jamnoihin viittaava perimä R1a, sillä Y-DNA -testissä tuo R-M198 oli tuloksena Olofin kahdella suoralla isälinjan jälkeläisillä.

Jarmo Jaulimo