Follow
Tämä projekti on keskeneräinen
TARINAA PUUTARHURI OLOF JOHAN JÄDERHOLMIN SUVUSTA
- Olof Johan Jäderholmin Geni-profiili
- Puutarhuri Olof Jäderholmin jälkeläisten ja suvusta kiinnostuneiden facebook-ryhmä
Seuraava teksti perustuu paljolti kirjoittajansa havaintoihin ja päätelmiin. Jos esitetyistä asioista on muita tietoja tai näkemyksiä, ne voi mielihyvin esittää tässä. Alkuperäinen teksti pyydetään kuitenkin jättämään näkyviin, kunnes oikaisu on todettu perustelluksi.
Jäderholm sukunimenä ja sukuina
Sukunimeä Jäderholm käytettiin luultavasti ensimmäisen kerran Ruotsin Arbogassa. Vuonna 1700 Jäderholm-nimisiä oli siellä 13, kun Ruotsissa oli yhteensä 15 Jäderholmia (lähde: nimen alkuperähaku Geneanetissa). Vuoteen 1800 määrä oli kasvanut Arbogassa lähes 300:an ja vuonna 1900 lähes 400:an. Nimen virikkeenä oli varmaankin Arbogan kunnan Jäders Bruk.
Muutamassa tunnetussa tilanteessa nimen on ottanut Jäderin pitäjässä – joka nykyisin kuuluu Eskilstunan kuntaan - syntynyt tai asunut henkilö. Se on nimen osana muistona syntymä-/asuinpaikasta.– Paikannimi Jäder Arbogassa, samoin kuin pitäjän saama nimi Jäder tunnetaan 1300-luvun alkupuolelta lähtien. Sinänsä paikkakunnat sijaitsevat selvästi erillään, välimatkaa on vajaat 60 km.
Jäder-sanan merkitystä kuvataan ruotsalaislähteissä näin:
Jäder (Eskilstuna kommun). Orten nämns möjligen första gången 1314 under namnet Jaedher. Ordet innehåller fornsvenskans iaedhur i betydelsen kant, rand, som syftar på en mindre långsträckt upphöjning vid kyrkbyn eller på byområdets forntida kantläge vid stranden av Mälaren. Ordet jäder betyder också inhägnat land, gärdsgård.
Jäderistä on lähtöisin ainakin vaunumestarina Suomeen 1788 muuttanut Olof Larsson Jäderholm sekä puutarhurina 1798 tullut kaima Olof Olofsson Jäderholm. Heidän syntymäpaikkansa Jäderissä – Lönnberga ja Strandsäng - olivat myös lähekkäin, vain kilometrin päässä toisistaan. Syntymävuodet 1766 ja 1773 vähän poikkesivat tosistaan.
Vaunumestari Jäderholmin poika, sittemmin Jaakkiman kirkkoherra Gustav Vilhelm Jäderholm (1805-95) kirjoitti SLS:n Släktbokissa 1859, että Jäderistä olisi 1700-luvulla tullut Suomeen kolmaskin Jäderholm. Tästä ei toistaiseksi ole löytynyt tietoja.
Jäderissä asui myös yksittäisiä Jäderholmin perheitä, esim. Fiholmin linnan puutarhurina 1700-luvun loppupuolella Eric Jäderholm. Eräs ilkeäksi luonnehdittu Olof Jäderholm (s 1767) lähti niihin aikoihin sepän oppiin Eskilstunaan.
Tämän Olofin jälkeläinen Jan Suhr kuvaa:
Det var bara han som hade namnet Jäderholm som han tog sig, troligen när han var i Eskilstuna för att bli smed. Hans barn nöjde sig med efternamnet Olsson eller Olsdotter. Min ana, den sista sonen Erik Olsson bytt namn till Lundmark när han flyttade hemifrån för att bli målarlärling, Det sägs i släkten att Olof Jäderholm var en elak man och Erik vill inte föra hans namn vidare, varken Olsson eller Jäderholm. Så han tog namnet Lundmark, troligen efter en klockare i Jäders kyrka som hette så.
2000-luvulta Jäderistä löytyy ainakin Ulf Jäderholmin suku. Ulf kertoo, että sukunimen otti hänen isoisänsä muuttaessaan Amerikkaan vuonna 1900 (tuli takaisin v 1903).
Vaunumestari Jäderholmin sukua on selvittänyt ainakin Martti Rautio. Puutarhuri Jäderholmin taustoja lienee Ruotsin osalta kauimmas tutkinut Jarmo Jaulimo, Olofin Suomen jälkeläisiä usea Genissä esiintyvä henkilö.
Nykyisin Jäderholm-nimisiä asuu Ruotsissa noin 120 ja Suomessa noin 110. Suomessa sukunimeä Jäderholm on käännetty esim. muotoon Jarhio (alle 20 hlöä), Jaulimo (noin 10 hlöä) ja Saario (runsaat 1.100 hlöä, mutta heistä Jäderholm-taustaisia vajaat 10).
Jäderin alue oli suurten maanomistajien jakama
Ruotsi oli suurvaltana vahvimmillaan noin vuosina 1617-1721. Kustaa Vaasa oli kuningasvallan ja valtakunnan vahvistaja 1500-luvulla. Sitten sotaisat ja heikot seuraajat rapauttivat valtakuntaa. Tarvittiin vahva ja etevä Axel Oxenstjerna, jonka 17-vuotias Kustaa II Adolf nimitti 1611 valtakunnankansleriksi. Hän onnistui lisäämään valtaneuvoston ja säätyjen valtaa valtiota koskevissa päätöksissä. Oxenstjerna toimi käytännössä maan hallitsijana 30-vuotisen sodan aikana ja onnistui vuonna 1648 neuvottelemaan Westfalenissa Ruotsille edullisen rauhan.
Maanpinta oli Jäderissä 1.000 vuotta sitten Mälaren-järven tasoon nähden viisi metriä alempana kuin nykyisin. Mannerjäätikön aikoinaan painama maa alkoi vähitellen kohota ja veden alta metsien oheen saatiin hyvää peltomaata. Se houkutteli suuria maanomistajia. Aluksi maata lahjoitettiin Eskilstunan ja Strängnäsin luostareille. Kun Kustaa Vaasa otti valtion haltuun niiden omistukset, maita siirtyi tärkeille valtiomiehille. Kansleri Axel Oxenstjerna sai ansoistaan Fiholmin kartanon. Sittemmin Oxenstjerna lisäsi omistuksiaan Jäderissä ja kunnosti lisäksi Jäderin kirkon. Strandin säterikartanollakin oli ajoittain runsaat maaomistukset lähialueillaan. Lisäksi Barvan pitäjässä sijaitseva Lindholmin kartano omisti tiloja Brännen, Husbyn ja Måglan kylissä. - Beck-Friisin suku Tanskasta tuli Oxenstjerna-suvun jälkeen mm. Fiholmin omistajaksi.
- Lisätietoja Jäderistä Geni-projektisivulla Jäders socken
Torpparin pojasta puutarharenki
Niin pitkälti kuin Olof Olofsson Jäderholmin suku on selvinnyt, se on asunut Jäderissä noin 7 x 7 km suuruisella alueella. Vain yksi sukupuun esivanhemmista, Jöns Andersson, on naapuripitäjän Kjulan puoleiselta Kjulstan tilalta. Sieltä hänen tyttärensä Anna Jönsdotter muutti Jäderin Bränneen. Isälinjassa kaukaisin löytö vaikuttaa olevan Olof Jonsson (n 1621-98) Husbystä. Suvun asumukset ovatkin keskittyneet Husbyn ja Brännen kyliin.
Olof Olofsson syntyi 7. heinäkuuta 1773 Strandin Strandsäng-nimisessä torpassa. Vuonna 1776 isä Olof Jonsson, äiti Brita Johansdotter ja Olof-pojan sisar Kerstin (s 1769) muuttavat Strandsängistä Lundby ägorin torppaan, lähellä Alvestan tilaa. Siellä Olof saa Kerstin-sisaren syksyllä 1776. Syksyllä 1780 perhe muuttaa 2-3 km koilliseen Enskede hammarin torppaan Almbyssä. Siellä syntyy Johan v 1780 ja Anna v 1784. Vuosi 1784 on kuitenkin traaginen, sillä isorokko surmaa lokakuussa ensin isä-Olofin sekä runsaan viikon päästä peräkkäisinä päivinä Johanin ja Annan.
Vuonna 1788 Olof pestautuu rengiksi naapuripitäjän Kjulan Vibyn Prästgårdeniin eli pappilaan. Kolme vuotta myöhemmin 1791 Olof saapui sukunimellä Jäderholm puutarharengiksi Oxenstjernan omistamaan Tidön linnakartanoon Rytterneen (nykyisin osa Västeråsin kuntaa). Olof jatkoi puutarharenkinä Cronstedt-suvun omistamissa Fullerön kartanossa Barkarössä vuodet 1792-94 ja 1794-95 Gäddeholmin kartanossa Irstassa (nuokin vanhat pitäjät kuuluvat nykyisin Västeråsiin), kunnes syksyllä 1795 hän muutti Tukholmaan.
Olof Jäderholm puutarhuriksi Suomeen
Seuraava havainto Olofista on Yläneen kartanosta Suomessa. Siellä Olof Jäderholm aloitti puutarhurina vuonna 1798. Olof avioitui v 1800 Yläneellä Maria Margaretha Krabben kanssa ja samana vuonna he saivat Lokalahdella pojan Johan Jakob. Kasteen kirjauksessa isä-Olofilla esiintyy ensimmäisen kerran toinen etunimi Johan. Maria ja Olof saivat kaikkiaan 7 lasta, joista 2 kuoli pienenä. Kehitysvammainen poika Johan Jakob asui vanhempiensa kodissa.
Maria Krabbe syntyi 1776 Marttilassa. Marian isä Magnus (1750-83) lienee ollut sorvaaja Turun seudulla. Hänen isänsä Henrik mainitaan rummunlyöjänä Kiikassa, jossa hänen isänsä Matias toimi verokirjurina ja nimismiehenä. Matias oli Pöytyän Yläneen kappalaisen Henrik Krabben poika. Tosin Henrik välillä menetti viran epävakaan elämäntapansa vuoksi. Henrikin Matias-isästä ja Lucas-isoisästä ei löydy kuin summittaisia tietoja elinajasta, Turun seudulla.
Maria kuoli 13.6.1839 Tättäläisen tilalla ja Olof myös siellä 7.10.1852.
Puutarhuri Olof Jäderholmin työpaikat Suomessa
1798-1800 Yläneen vanhakartano
1800-1802 Lokalahden (Lokalax) Jäppilän rälssitila, nyk. ei jäljellä rakennuksia
1802-1804 Kalannin (Nykyrka) Sundholman kartano
1804-1805 Kalannin Torlahden (Torlax) kartano
1805-1811 Vehmaan (Vemo) Piiloisten (Pihlois) säteri-rusthåll
1812-1817 Vehmaalla Ojan ratsutila (Åja rusthåll)
1817-1822 Taivassalon (Tövsala) Kahiluodon kartano, vanha päärakennus nyk. Seurasaaressa
1822-1836 Kustavissa (Gustavs) Strömman säteri, nyk. Nummelinin tila
1836- Askaisissa (Villnäs) Tättäläisen (Tättäläis) tila.
Olof Jäderholmin ja Maria Krabben lapsista
Perheeseen syntyi kaikkiaan seitsemän lasta, joista tytär Amalia kuoli vajaan kahdeksan vuoden iässä ja Fredrika pian syntymänsä jälkeen.
Johan Jacob, s. 21.10.1800 Lokalahti Jäppilä, k. 11.2.1855 Askainen Tättäläinen.
Carl Magnus Enoch, s. 3.1.1803 Kalanti, k. 3.3.1882 Kirkkonummi.
Fredric Thure, s. 26.12.1804 Kalanti, k. 4.9.1858 Taivassalo Tuomarainen (Ala-Uotila).
Hedvig Margaretha, s. 27.8.1807 Vehmaa Pihloinen, k. 3.3.1887 Taivassalo Tuomarainen (Ala-Uotila).
Amalia Maria, s. 1.7.1810 Vehmaa Himoinen, k. 4.5.1818 Taivassalo
Fredrika, s. 26.7.1813 Vehmaa Åja, k. 29.7.1813 Vehmaa Åja.
Moses Jedner, s. 30.8.1816 Vehmaa, k. 23.12.1856 Askainen Tättäläinen.
Johan Jakob oli kehitysvammainen ja asui siitä johtuen vanhempiensa luona, heidän kuoltuaan Moses-veljen taloudessa.
Carl Magnus eli Hedvigin ohella sisaruksista vanhimmaksi, 79-vuotiaaksi. Hän myös ehti olla neljä kertaa aviossa ja sai neljän vaimon kautta yhteensä 15 lasta, viimeisimmän noin vuotta ennen kuolemaansa. Asuinpaikkoina Carl Magnuksella oli Kalannin ja Kirkkonummen välillä ainakin Helsinki (Meilahti), Heinola, Mikkeli ja Lappeenranta. Isä-Olofin tavoin Carl toimi puutarhurina.
Fredric Thure sai puolestaan yhdeksän lasta kahden vaimon kanssa. Perhe asui Liedon Vääntelässä ja sitten Taivassalon Ala-Uotilassa. Fredrik peri tilan sisarensa Hedvigin Esa-puolisolta tämä kuoltua v 1844. Titteliksi tuli tällöin talollinen, kun sitä ennen myös Fredrik teki puutarhurin töitä.
Hedvig Margaretha avioitui 26-vuotiaana v 1833 talollinen Esaias Ala-Uotilan kanssa. He saivat neljä lasta ja Hedvig viidentensä Esan kuoleman 1844 jälkeen. Aviossa Hedvig oli sen jälkeen vielä kahdesti. Hän eli Ala-Uotilassa noin 79,5-vuotiaaksi.
Moses Jedner ottaa v 1836 perheen Askaisten Tättäläiseen muuttaessa talon isännyyden. Moses myös alkoi käyttää toista etunimeään Jedner sukunimenä. Moses sai vaimonsa Susanna Lithmanin (s v 1813) kolme tytärtä, joista ensimmäinen kuoli 2-vuotiaana.
Olof Jäderholmin sukua numeroina:
Geniin on kirjattuina noin 150 Olofin jälkeläistä. Hänen sukupuussaan on eteen- ja taaksepäin kaikkiaan noin 1.600 henkilöä.
Olofin jälkeläisten yleisin asuinpaikka Suomessa lienee ollut Taivassalo (26 mainintaa), sitten Helsinki (17).
_ _ _
Muuta selvitystyössä pohdittua:
• Moses Jednerin nimi vaikuttaa erikoiselta. Siinä Moses on varsin raamatullinen osa ja Jedner taas saattaa viitata Jäderiin. Kuten Jäderholm on ajoittain merkitty kirkonkirjaan kuullussa muodossa Jederholm, voi tässäkin olla tarkoituksena antaa pojalle nimi Jädner – mutta pappi on kirjannut kuulemansa mukaan Jedner. Nimen taustana voivat tuolloin vuonna 1816 olla Olof-isän muistot Jäderistä ja Ruotsista tulleet surunviestit. Olofin sisar Kerstin kuoli v 1809, Karin 1810 ja äiti-Brita 1811. Lisäksi Olofin tytär Fredrika menehtyi pian syntymänsä jälkeen 1813. Vielä yhtenä tekijänä ehkä Olofin Ruotsiin kuuluneen Suomen asuinseudun joutuminen 1809-09 Venäjän valtakunnan osaksi.
• Olof Jäderholmin kirjatuissa vaiheissa on aukko vuosina 1795-1798. Puutarharenki Olof Jäderholm lähti syksyllä 1795 Gäddeholmista Tukholmaan ja 1798 hän saapui puutarhurina Yläneen kartanoon. Tältä väliltä en ole löytänyt häntä aikakirjoista. – Yksi hyvin epävarma löytö voisi olla Tukholma Rosenvikistä 1795-96. Paikka on merelle johtavan väylän alussa, nykyistä Vikingin terminaalia vastapäätä. Tuolloin siemeniä ja muita puutarhatuotteita kaupanneen tukkukauppias Erik Zetterstenin palveluksessa olivat ’työrengit’ Jan Liljegren 22v ja Johan Olof 15v. Tuolloin Olof Johan Jäderholm oli 22-vuotias. Jospa iät olivatkin toisin päin? Kyllähän kirkon kirjurit tekivät virheitä!
• Olofin Ruotsin esivanhemmista kaksi – Olofin isän puoleisen isoäidin Ingeborg Olofsdotterin sekä miehensä, Olofin isoisän Jon Jonssonin henkilöys on päätelty kastekirjan kummimerkintöjen perusteella. Olofin isälinjan kauimmaiset Olof Jonsson (n 1621-98) ja hänen isäkseen Jon Olofsson (elinvuosia ei tiedossa) on päätelty henkikirjoihin kirjattujen Olof Jonssonin lasten nimien pohjalta. Suvussa näyttää olleen käytäntö antaa vanhimmalle pojalle nimi Jon tai Olof sen mukaan, oliko ko. isä Olof vai Jon!
Lisätietoa:
• Ukrainan aroilla – laajasti arvioituna Tonavalta Uralille – asusti 4.000-6.000 v sitten paimentolaiskansa jamnat, joka loi vasarakirveskulttuurin. Näihin jamnoihin takautuu Y-DNA -haploryhmä R-M198. Muutama vuosituhat sitten jamnoja vaelsi Pohjois-Eurooppaan. Olof Olofsson Jäderholmilla voi päätellä olleen tämä jamnoihin viittaava perimä, sillä Y-DNA -testissä tuo R-M198 oli tuloksena Olofin kahdella suoralla isälinjan jälkeläisillä.
Jarmo Jaulimo