Follow
Pelastusarmeija Suomessa - Frälsningsarmén i Finland - Salvation Army in Finland
Projekti
Tähän projektiin voi lisätä Pelastusarmeijan toimintaan osallistuneita, niin vakinaisia työntekijöitä kuin vapaaehtoisiakin.
Pelastusarmeija
Pelastusarmeija on kansainvälinen avustusjärjestö ja kristillinen liike, joka toimii paikallisesti 132 eri maassa. Järjestö toimii kristillisen arvomaailman pohjalta, mutta avustustyön ehtona ei ole vakaumus. Pelastusarmeija on yksi maailman suurimmista hyväntekeväisyysjärjestöistä.
Hyväntekeväisyysorganisaatioita tarkkaileva Charity Watch antaa Pelastusarmeijalle arvosanan ”A-” tai ”A”, mikä on merkki taloudellisesta tehokkuudesta ja toiminnan läpinäkyvyydestä.
Nykyisin monipuolisen järjestön pohjana on edelleen vanha lausahdus: "soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa".
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pelastusarmeija
https://sv.wikipedia.org/wiki/Fr%C3%A4lsningsarm%C3%A9n
https://www.pelastusarmeija.fi/etusivu
Alkuvaiheet
Pelastusarmeijan juuret ovat metodismissa. Sen perustivat metodistipappi William Booth ja hänen vaimonsa Catherine Booth Lontoossa 2. heinäkuuta 1865. Liikkeen nimenä oli aluksi ”Itä-Lontoon Kristillinen Lähetys” ja vuodesta 1869 lähtien ”Evankelinen kristillinen lähetysyhdistys” (Evangelical Christian Mission). Nimi vaihdettiin 1878 Pelastusarmeijaksi (The Salvation Army), jotta se sopisi paremmin vastikään käyttöön otettuun sotilaallistyyliseen organisaatioon. Kristillinen Lähetys kävi sotaa ihmisen ja yhteiskunnan pahuutta vastaan. Pelastussodan innoittamana omaksuttiin armeijakielestä lainattuja sanoja. Nimi Pelastusarmeija (The Salvation Army) otettiin käyttöön vuonna 1878: kerran Lähetyksen vuosiraporttia laatiessaan William Booth luonnehti järjestöä ”vapaaehtoisten armeijaksi”. Hänen poikansa Bramwell moitti vapaaehtoinen-sanaa, ja niinpä William kirjoitti ”vapaaehtoisten” tilalle ”pelastus”. Pelastusarmeija-nimen myötä järjestäydyttiin sotavoimien mallin mukaan: järjestön äänenkannattajaksi tuli Sotahuuto (The War Cry), Boothista tuli virallisesti ”kenraali” ja papisto sai eri sotilasarvoja ”upseereina”. Muista jäsenistä tehtiin ”sotilaita”. Booth ja muut sotilaat tässä ”Jumalan armeijassa” käyttivät Pelastusarmeijan omaa univormua kokouksissa ja muissa hengellisissä tilaisuuksissa.
Pelastusarmeija keskittyi alkuvuosina pelastamaan alkoholisteja, huumeiden käyttäjiä, prostituoituja ja muita yhteiskunnasta syrjäytyneitä. William Boothin tarkoituksena oli ohjata uskoon tulleet ihmiset jo olemassa oleviin seurakuntiin, mutta he eivät halunneet mennä niihin ja niitä, jotka menivät, ei otettu vastaan. Näin ollen uudet käännynnäiset jäivät mukaan järjestön toimintaan ja liike kasvoi.
Suomessa
Pelastusarmeija tuli Suomeen vapaakirkollisen herätysliikkeen myötä. Suomen Pelastusarmeijan tuleva ensimmäinen johtaja, Constantin Boije af Gennäs (1854–1934) aloitti Helsingissä vuonna 1880 Simonkadulla vanhassa kapakassa evankelioivat herätyskokoukset, ja sai aikaan pienimuotoisen herätyksen. Boije ja kaksi muuta suomalaista uranuurtajaa, Hedvig von Haartman (1862–1902) ja Alva Forsius (1866–1902), lähtivät keväällä 1889 Lontooseen kouluttautumaan pelastusupseereiksi. Heidän palattuaan kotimaahan syksyllä alkoi Pelastusarmeijan toiminta varsinaisesti Suomessa.
Suomessakin Pelastusarmeijan toimintaa vastustettiin aluksi: liikettä arvosteltiin eri kirkkokuntien taholta, eivätkä viranomaisetkaan suhtautuneet toimintaan suopeasti. Senaatti tyrmäsi Pelastusarmeijan rekisteröintihakemuksen. Poliisiviranomaiset kielsivät virkapuvun käytön ja jumalanpalvelukset. Jokunen upseeri (eli pastori) istui vankilassa, ja ulkomaalaisia työntekijöitä karkotettiin maasta. Pelastusarmeijan kokousten iloisuutta ja äänekkyyttä pidettiin omituisena ja loukkaavana.
Boijen jälkeen Pelastusarmeijan johtoon astui Hedvig von Haartman. Vaikeudet jatkuivat Haartmanin johtajakaudellakin, mutta vainoista huolimatta Pelastusarmeijan toiminta jatkoi laajenemistaan. Yleinen asenne Pelastusarmeijaa kohtaan alkoi muuttua, kun sen tekemä laaja sosiaalinen työ alkoi saada tunnustusta.
Sotien aikana Pelastusarmeija on pitänyt kiinni puolueettomuudestaan, ja kokenut tehtäväkseen auttaa kaikkia kärsiviä. Sisällissodan aikana Pelastusarmeija onnistui pysymään puolueettomana, ja toimi vain avuntarpeen mukaan. Talvi- ja jatkosodan aikana pelastusarmeijalaiset auttoivat muun muassa jakamalla junassa matkustaville evakoille ruokaa, vaatteita ja lääkkeitä. Sodanaikaista evakuoitujen, reserviläisten ja pommituksista kärsineiden parissa tehtyä työtä kutsuttiin huoltotyöksi erotukseksi muusta avustustyöstä.
Organisaatio
Pelastusarmeija toimii 132 maassa ja palvelee 175 eri kielellä.[24] Hallinnollisesti Pelastusarmeija jakautuu maantieteellisiin territorioihin, jotka puolestaan jakautuvat piireihin. Jokaisessa territoriossa on oma hallinnollinen keskuksensa eli territorion päämaja. Suomi ja Viro muodostavat yhden territorion, ja territorion päämaja sijaitsee Helsingissä, Uudenmaankadulla. Territorioiden toimintaa johdetaan Lontoossa olevasta Pelastusarmeijan kansainvälisestä päämajasta.
Kansainvälisen Pelastusarmeijan johtajana eli kenraalina on toiminut 20 henkilöä. Vuosina 1981–1986 kenraalina toimi suomalainen Jarl Wahlström.
Järjestöön kuului vuonna 2015 maailmanlaajuisesti 13 826 osastoa, 26 675 aktiivipalveluksessa olevaa upseeria, 1 056 722 sotilasta, 156 842 siviilijäsentä, 108 786 työntekijää ja miljoonia vapaaehtoisia. Siviilijäsenet ovat jäseniä, jotka ilmoittavat kirkokseen Pelastusarmeijan, vaikka eivät olekaan sotilaita. Suomessa vuonna 2015 upseereita oli 138 ja osastoja 29.
Avustuskohteet
Pelastusarmeija ylläpitää maailmalla asunnottomien miesten ja naisten asuntoloita, lasten lomakoteja, päiväkoteja, lastenkoteja, sairaaloita, turvakoteja, päihdeklinikoita ja kouluja. Järjestöllä on lisäksi laajat katastrofityövalmiudet ympäri maailmaa.
Suomessa sosiaalisen avun muotoja ovat muun muassa lapsiperheiden taloudellinen tuki ja neuvonta, ruokajakelu, päihdeongelmaisten kuntoutus, nuorisotyö, kodittomien miesten ja naisten asumispalvelutoiminta, lasten päiväkoti- ja leiritoiminta, vanhusten asumis- ja hoivapalvelut ja vankilatyö. Pelastusarmeijan Nummelan lomakodissa on järjestetty lasten leiritoimintaa vuodesta 1914 alkaen. Suomen Pelastusarmeija on tarjonnut asumispalveluja asunnottomille helsinkiläisille vuodesta 1907. Suomen 1990-luvun alun laman aikana Helsingin Kallion Pelastusarmeijan leipäjono pääsi kansainväliseen lehdistöön.lähde? Pelastusarmeijalla ei enää ole yömajoja, vaan asumispalveluita, jotka tuotetaan ostopalveluna Helsingin kaupungille. Pelastusarmeija on yksi kansainvälistä tunnustusta saaneen Asunto ensin -toimintamallin toteuttajista Suomessa.
Pelastusarmeija tunnetaan myös kirpputoreistaan, joilla se hankkii rahaa toimintaansa ja hyväntekeväisyyteen. Kirpputoreja on Suomessa 25 kappaletta 12 paikkakunnalla, lisäksi kirpputorilla on oma verkkokauppa.
Toiminta
Pelastusarmeijan toiminnan perusyksikkö on osasto, joka vastaa muiden kirkkokuntien seurakuntaa. Niissä upseerit työskentelevät päätoimisina työntekijöinä ja sotilaat oman työnsä ohessa. Osastot järjestävät kaikille tarkoitettuja hengellisiä tilaisuuksia sekä antavat sosiaalista apua. Kesällä on perinteisesti järjestetty ulkoilmakokouksia toreilla ja puistoissa. Kuka tahansa on tervetullut Pelastusarmeijan kokouksiin eli jumalanpalveluksiin.lähde?
Pelastusarmeijassa ei ole kasteen tai ehtoollisen kaltaisia sakramentteja. Boothit luopuivat sakramenteista osana jumalanpalveluksia, koska he uskoivat, että monet kristityt olivat oppineet turvautumaan ulkoisiin Jumalan armon symboleihin itse armon sijaan.
Armeijan jäsenet kieltäytyvät alkoholista, huumeista, tupakasta ja uhkapelistä. Kansainvälisesti Pelastusarmeija on useimmissa maissa oma kirkkonsa. Suomessa yli puolet jäsenistä kuuluu luterilaiseen kirkkoon.lähde?
Toimintansa Pelastusarmeija rahoittaa keräysvaroilla sekä kirpputorien tuotoista. Liike ottaa varoja vastaan myös kunnilta ja valtiolta. Järjestö toimii useissa maissa yhteistyössä kirkkojen kanssa. Suomen Pelastusarmeija on jäsenenä Suomen ekumeenisessa neuvostossa, Suomen vapaakristillisessä neuvostossa sekä Suomen Evankelisessa Allianssissa.
Pelastusarmeija ei edellytä mitään tiettyä elämänkatsomusta avunhakijoilta.
Erityispiirteitä
Joulupata
Suomessa keräys on toiminut vuodesta 1906. Joulupatakeräyksen aikana Pelastusarmeijan vapaaehtoiset ja työntekijät vartioivat joulupatoja kauppojen edustalla. Padat ottavat vastaan niin käteistä kuin tavaralahjoituksiakin. Joulupatakeräykseen on vuodesta 1998 alkaen voinut osallistua myös Internetissä. Joulupadan tuotto ohjataan osastojen kautta paikallisesti sosiaaliseen apuun.
Soittokunnat
Pelastusarmeijalla on omaa musiikkia, etenkin torvisoittokuntia. Ne saivat alkunsa ikään kuin sattumalta: Rakennusmestari Charles Fry oli hyvin vihainen siitä, että huligaanit käyttäytyivät raa’asti pelastusarmeijalaisia kohtaan, ja tarjoutui kuuden kaksimetrisen poikansa kanssa näiden henkivartijoiksi. Tämä lopettikin varsin pian häiriköinnin, ja koska Fry ja hänen poikansa olivat puhallinmuusikoita, sai tästä alkunsa Pelastusarmeijan ensimmäinen torvisoittokunta.[
Partio
Pelastusarmeijan partio toimii kristillisten periaatteiden mukaisesti ja rohkaisee jäseniä kehittymään uskossaan, mutta se on kuitenkin avoin kaikille ja on osa kansainvälistä partioliikettä. Suomessa Pelastusarmeijan partiotoiminta täytti 100 vuotta vuonna 2017.
Seksuaalivähemmistöt
Seksuaalinen suuntautuminen ei ole este saada apua Pelastusarmeijalta, työllistyä järjestössä tai osallistua sen toimintaan vapaaehtoisena. Järjestönä Pelastusarmeija on asettunut vahvasti homofobiaa vastaan, mikä sen mukaan on ihmisten sortoa ja aiheuttaa syrjäytymistä, yksinäisyyttä ja epätoivoa. Järjestö myöntää, että monien muiden kristittyjen yhteisöjen tavoin myös pelastusarmeijalaisten välillä on eroja seksuaalivähemmistöihin suhtautumisessa. Tilanteisiin puututaan asianomaisella vakavuudella. Suomen Pelastusarmeija ei neutraaliusperiaatteidensa mukaisesti ota kantaa tasa-arvoiseen avioliittolakiin vaan keskittyy palvelemaan ihmisiä ilman mitään erottelua.
Pelastusarmeija Suomessa - Frälsningsarmén i Finland - Salvation Army in Finland
Projekti
Tähän projektiin voi lisätä Pelastusarmeijan toimintaan osallistuneita, niin vakinaisia työntekijöitä kuin vapaaehtoisiakin.
Pelastusarmeija
Pelastusarmeija on kansainvälinen avustusjärjestö ja kristillinen liike, joka toimii paikallisesti 132 eri maassa. Järjestö toimii kristillisen arvomaailman pohjalta, mutta avustustyön ehtona ei ole vakaumus. Pelastusarmeija on yksi maailman suurimmista hyväntekeväisyysjärjestöistä.
Hyväntekeväisyysorganisaatioita tarkkaileva Charity Watch antaa Pelastusarmeijalle arvosanan ”A-” tai ”A”, mikä on merkki taloudellisesta tehokkuudesta ja toiminnan läpinäkyvyydestä.
Nykyisin monipuolisen järjestön pohjana on edelleen vanha lausahdus: "soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa".
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pelastusarmeija
https://sv.wikipedia.org/wiki/Fr%C3%A4lsningsarm%C3%A9n
https://www.pelastusarmeija.fi/etusivu
Alkuvaiheet
Pelastusarmeijan juuret ovat metodismissa. Sen perustivat metodistipappi William Booth ja hänen vaimonsa Catherine Booth Lontoossa 2. heinäkuuta 1865. Liikkeen nimenä oli aluksi ”Itä-Lontoon Kristillinen Lähetys” ja vuodesta 1869 lähtien ”Evankelinen kristillinen lähetysyhdistys” (Evangelical Christian Mission). Nimi vaihdettiin 1878 Pelastusarmeijaksi (The Salvation Army), jotta se sopisi paremmin vastikään käyttöön otettuun sotilaallistyyliseen organisaatioon. Kristillinen Lähetys kävi sotaa ihmisen ja yhteiskunnan pahuutta vastaan. Pelastussodan innoittamana omaksuttiin armeijakielestä lainattuja sanoja. Nimi Pelastusarmeija (The Salvation Army) otettiin käyttöön vuonna 1878: kerran Lähetyksen vuosiraporttia laatiessaan William Booth luonnehti järjestöä ”vapaaehtoisten armeijaksi”. Hänen poikansa Bramwell moitti vapaaehtoinen-sanaa, ja niinpä William kirjoitti ”vapaaehtoisten” tilalle ”pelastus”. Pelastusarmeija-nimen myötä järjestäydyttiin sotavoimien mallin mukaan: järjestön äänenkannattajaksi tuli Sotahuuto (The War Cry), Boothista tuli virallisesti ”kenraali” ja papisto sai eri sotilasarvoja ”upseereina”. Muista jäsenistä tehtiin ”sotilaita”. Booth ja muut sotilaat tässä ”Jumalan armeijassa” käyttivät Pelastusarmeijan omaa univormua kokouksissa ja muissa hengellisissä tilaisuuksissa.
Pelastusarmeija keskittyi alkuvuosina pelastamaan alkoholisteja, huumeiden käyttäjiä, prostituoituja ja muita yhteiskunnasta syrjäytyneitä. William Boothin tarkoituksena oli ohjata uskoon tulleet ihmiset jo olemassa oleviin seurakuntiin, mutta he eivät halunneet mennä niihin ja niitä, jotka menivät, ei otettu vastaan. Näin ollen uudet käännynnäiset jäivät mukaan järjestön toimintaan ja liike kasvoi.
Suomessa
Pelastusarmeija tuli Suomeen vapaakirkollisen herätysliikkeen myötä. Suomen Pelastusarmeijan tuleva ensimmäinen johtaja, Constantin Boije af Gennäs (1854–1934) aloitti Helsingissä vuonna 1880 Simonkadulla vanhassa kapakassa evankelioivat herätyskokoukset, ja sai aikaan pienimuotoisen herätyksen. Boije ja kaksi muuta suomalaista uranuurtajaa, Hedvig von Haartman (1862–1902) ja Alva Forsius (1866–1902), lähtivät keväällä 1889 Lontooseen kouluttautumaan pelastusupseereiksi. Heidän palattuaan kotimaahan syksyllä alkoi Pelastusarmeijan toiminta varsinaisesti Suomessa.
Suomessakin Pelastusarmeijan toimintaa vastustettiin aluksi: liikettä arvosteltiin eri kirkkokuntien taholta, eivätkä viranomaisetkaan suhtautuneet toimintaan suopeasti. Senaatti tyrmäsi Pelastusarmeijan rekisteröintihakemuksen. Poliisiviranomaiset kielsivät virkapuvun käytön ja jumalanpalvelukset. Jokunen upseeri (eli pastori) istui vankilassa, ja ulkomaalaisia työntekijöitä karkotettiin maasta. Pelastusarmeijan kokousten iloisuutta ja äänekkyyttä pidettiin omituisena ja loukkaavana.
Boijen jälkeen Pelastusarmeijan johtoon astui Hedvig von Haartman. Vaikeudet jatkuivat Haartmanin johtajakaudellakin, mutta vainoista huolimatta Pelastusarmeijan toiminta jatkoi laajenemistaan. Yleinen asenne Pelastusarmeijaa kohtaan alkoi muuttua, kun sen tekemä laaja sosiaalinen työ alkoi saada tunnustusta.
Sotien aikana Pelastusarmeija on pitänyt kiinni puolueettomuudestaan, ja kokenut tehtäväkseen auttaa kaikkia kärsiviä. Sisällissodan aikana Pelastusarmeija onnistui pysymään puolueettomana, ja toimi vain avuntarpeen mukaan. Talvi- ja jatkosodan aikana pelastusarmeijalaiset auttoivat muun muassa jakamalla junassa matkustaville evakoille ruokaa, vaatteita ja lääkkeitä. Sodanaikaista evakuoitujen, reserviläisten ja pommituksista kärsineiden parissa tehtyä työtä kutsuttiin huoltotyöksi erotukseksi muusta avustustyöstä.
Organisaatio
Pelastusarmeija toimii 132 maassa ja palvelee 175 eri kielellä.[24] Hallinnollisesti Pelastusarmeija jakautuu maantieteellisiin territorioihin, jotka puolestaan jakautuvat piireihin. Jokaisessa territoriossa on oma hallinnollinen keskuksensa eli territorion päämaja. Suomi ja Viro muodostavat yhden territorion, ja territorion päämaja sijaitsee Helsingissä, Uudenmaankadulla. Territorioiden toimintaa johdetaan Lontoossa olevasta Pelastusarmeijan kansainvälisestä päämajasta.
Kansainvälisen Pelastusarmeijan johtajana eli kenraalina on toiminut 20 henkilöä. Vuosina 1981–1986 kenraalina toimi suomalainen Jarl Wahlström.
Järjestöön kuului vuonna 2015 maailmanlaajuisesti 13 826 osastoa, 26 675 aktiivipalveluksessa olevaa upseeria, 1 056 722 sotilasta, 156 842 siviilijäsentä, 108 786 työntekijää ja miljoonia vapaaehtoisia. Siviilijäsenet ovat jäseniä, jotka ilmoittavat kirkokseen Pelastusarmeijan, vaikka eivät olekaan sotilaita. Suomessa vuonna 2015 upseereita oli 138 ja osastoja 29.
Avustuskohteet
Pelastusarmeija ylläpitää maailmalla asunnottomien miesten ja naisten asuntoloita, lasten lomakoteja, päiväkoteja, lastenkoteja, sairaaloita, turvakoteja, päihdeklinikoita ja kouluja. Järjestöllä on lisäksi laajat katastrofityövalmiudet ympäri maailmaa.
Suomessa sosiaalisen avun muotoja ovat muun muassa lapsiperheiden taloudellinen tuki ja neuvonta, ruokajakelu, päihdeongelmaisten kuntoutus, nuorisotyö, kodittomien miesten ja naisten asumispalvelutoiminta, lasten päiväkoti- ja leiritoiminta, vanhusten asumis- ja hoivapalvelut ja vankilatyö. Pelastusarmeijan Nummelan lomakodissa on järjestetty lasten leiritoimintaa vuodesta 1914 alkaen. Suomen Pelastusarmeija on tarjonnut asumispalveluja asunnottomille helsinkiläisille vuodesta 1907. Suomen 1990-luvun alun laman aikana Helsingin Kallion Pelastusarmeijan leipäjono pääsi kansainväliseen lehdistöön.lähde? Pelastusarmeijalla ei enää ole yömajoja, vaan asumispalveluita, jotka tuotetaan ostopalveluna Helsingin kaupungille. Pelastusarmeija on yksi kansainvälistä tunnustusta saaneen Asunto ensin -toimintamallin toteuttajista Suomessa.
Pelastusarmeija tunnetaan myös kirpputoreistaan, joilla se hankkii rahaa toimintaansa ja hyväntekeväisyyteen. Kirpputoreja on Suomessa 25 kappaletta 12 paikkakunnalla, lisäksi kirpputorilla on oma verkkokauppa.
Toiminta
Pelastusarmeijan toiminnan perusyksikkö on osasto, joka vastaa muiden kirkkokuntien seurakuntaa. Niissä upseerit työskentelevät päätoimisina työntekijöinä ja sotilaat oman työnsä ohessa. Osastot järjestävät kaikille tarkoitettuja hengellisiä tilaisuuksia sekä antavat sosiaalista apua. Kesällä on perinteisesti järjestetty ulkoilmakokouksia toreilla ja puistoissa. Kuka tahansa on tervetullut Pelastusarmeijan kokouksiin eli jumalanpalveluksiin.lähde?
Pelastusarmeijassa ei ole kasteen tai ehtoollisen kaltaisia sakramentteja. Boothit luopuivat sakramenteista osana jumalanpalveluksia, koska he uskoivat, että monet kristityt olivat oppineet turvautumaan ulkoisiin Jumalan armon symboleihin itse armon sijaan.
Armeijan jäsenet kieltäytyvät alkoholista, huumeista, tupakasta ja uhkapelistä. Kansainvälisesti Pelastusarmeija on useimmissa maissa oma kirkkonsa. Suomessa yli puolet jäsenistä kuuluu luterilaiseen kirkkoon.lähde?
Toimintansa Pelastusarmeija rahoittaa keräysvaroilla sekä kirpputorien tuotoista. Liike ottaa varoja vastaan myös kunnilta ja valtiolta. Järjestö toimii useissa maissa yhteistyössä kirkkojen kanssa. Suomen Pelastusarmeija on jäsenenä Suomen ekumeenisessa neuvostossa, Suomen vapaakristillisessä neuvostossa sekä Suomen Evankelisessa Allianssissa.
Pelastusarmeija ei edellytä mitään tiettyä elämänkatsomusta avunhakijoilta.
Erityispiirteitä
Joulupata
Suomessa keräys on toiminut vuodesta 1906. Joulupatakeräyksen aikana Pelastusarmeijan vapaaehtoiset ja työntekijät vartioivat joulupatoja kauppojen edustalla. Padat ottavat vastaan niin käteistä kuin tavaralahjoituksiakin. Joulupatakeräykseen on vuodesta 1998 alkaen voinut osallistua myös Internetissä. Joulupadan tuotto ohjataan osastojen kautta paikallisesti sosiaaliseen apuun.
Soittokunnat
Pelastusarmeijalla on omaa musiikkia, etenkin torvisoittokuntia. Ne saivat alkunsa ikään kuin sattumalta: Rakennusmestari Charles Fry oli hyvin vihainen siitä, että huligaanit käyttäytyivät raa’asti pelastusarmeijalaisia kohtaan, ja tarjoutui kuuden kaksimetrisen poikansa kanssa näiden henkivartijoiksi. Tämä lopettikin varsin pian häiriköinnin, ja koska Fry ja hänen poikansa olivat puhallinmuusikoita, sai tästä alkunsa Pelastusarmeijan ensimmäinen torvisoittokunta.[
Partio
Pelastusarmeijan partio toimii kristillisten periaatteiden mukaisesti ja rohkaisee jäseniä kehittymään uskossaan, mutta se on kuitenkin avoin kaikille ja on osa kansainvälistä partioliikettä. Suomessa Pelastusarmeijan partiotoiminta täytti 100 vuotta vuonna 2017.
Seksuaalivähemmistöt
Seksuaalinen suuntautuminen ei ole este saada apua Pelastusarmeijalta, työllistyä järjestössä tai osallistua sen toimintaan vapaaehtoisena. Järjestönä Pelastusarmeija on asettunut vahvasti homofobiaa vastaan, mikä sen mukaan on ihmisten sortoa ja aiheuttaa syrjäytymistä, yksinäisyyttä ja epätoivoa. Järjestö myöntää, että monien muiden kristittyjen yhteisöjen tavoin myös pelastusarmeijalaisten välillä on eroja seksuaalivähemmistöihin suhtautumisessa. Tilanteisiin puututaan asianomaisella vakavuudella. Suomen Pelastusarmeija ei neutraaliusperiaatteidensa mukaisesti ota kantaa tasa-arvoiseen avioliittolakiin vaan keskittyy palvelemaan ihmisiä ilman mitään erottelua.
Pelastusarmeija Suomessa - Frälsningsarmén i Finland - Salvation Army in Finland
Projekti
Tähän projektiin voi lisätä Pelastusarmeijan toimintaan osallistuneita, niin vakinaisia työntekijöitä kuin vapaaehtoisiakin.
Pelastusarmeija
Pelastusarmeija on kansainvälinen avustusjärjestö ja kristillinen liike, joka toimii paikallisesti 132 eri maassa. Järjestö toimii kristillisen arvomaailman pohjalta, mutta avustustyön ehtona ei ole vakaumus. Pelastusarmeija on yksi maailman suurimmista hyväntekeväisyysjärjestöistä.
Hyväntekeväisyysorganisaatioita tarkkaileva Charity Watch antaa Pelastusarmeijalle arvosanan ”A-” tai ”A”, mikä on merkki taloudellisesta tehokkuudesta ja toiminnan läpinäkyvyydestä.
Nykyisin monipuolisen järjestön pohjana on edelleen vanha lausahdus: "soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa".
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pelastusarmeija
https://sv.wikipedia.org/wiki/Fr%C3%A4lsningsarm%C3%A9n
https://www.pelastusarmeija.fi/etusivu
Alkuvaiheet
Pelastusarmeijan juuret ovat metodismissa. Sen perustivat metodistipappi William Booth ja hänen vaimonsa Catherine Booth Lontoossa 2. heinäkuuta 1865. Liikkeen nimenä oli aluksi ”Itä-Lontoon Kristillinen Lähetys” ja vuodesta 1869 lähtien ”Evankelinen kristillinen lähetysyhdistys” (Evangelical Christian Mission). Nimi vaihdettiin 1878 Pelastusarmeijaksi (The Salvation Army), jotta se sopisi paremmin vastikään käyttöön otettuun sotilaallistyyliseen organisaatioon. Kristillinen Lähetys kävi sotaa ihmisen ja yhteiskunnan pahuutta vastaan. Pelastussodan innoittamana omaksuttiin armeijakielestä lainattuja sanoja. Nimi Pelastusarmeija (The Salvation Army) otettiin käyttöön vuonna 1878: kerran Lähetyksen vuosiraporttia laatiessaan William Booth luonnehti järjestöä ”vapaaehtoisten armeijaksi”. Hänen poikansa Bramwell moitti vapaaehtoinen-sanaa, ja niinpä William kirjoitti ”vapaaehtoisten” tilalle ”pelastus”. Pelastusarmeija-nimen myötä järjestäydyttiin sotavoimien mallin mukaan: järjestön äänenkannattajaksi tuli Sotahuuto (The War Cry), Boothista tuli virallisesti ”kenraali” ja papisto sai eri sotilasarvoja ”upseereina”. Muista jäsenistä tehtiin ”sotilaita”. Booth ja muut sotilaat tässä ”Jumalan armeijassa” käyttivät Pelastusarmeijan omaa univormua kokouksissa ja muissa hengellisissä tilaisuuksissa.
Pelastusarmeija keskittyi alkuvuosina pelastamaan alkoholisteja, huumeiden käyttäjiä, prostituoituja ja muita yhteiskunnasta syrjäytyneitä. William Boothin tarkoituksena oli ohjata uskoon tulleet ihmiset jo olemassa oleviin seurakuntiin, mutta he eivät halunneet mennä niihin ja niitä, jotka menivät, ei otettu vastaan. Näin ollen uudet käännynnäiset jäivät mukaan järjestön toimintaan ja liike kasvoi.
Suomessa
Pelastusarmeija tuli Suomeen vapaakirkollisen herätysliikkeen myötä. Suomen Pelastusarmeijan tuleva ensimmäinen johtaja, Constantin Boije af Gennäs (1854–1934) aloitti Helsingissä vuonna 1880 Simonkadulla vanhassa kapakassa evankelioivat herätyskokoukset, ja sai aikaan pienimuotoisen herätyksen. Boije ja kaksi muuta suomalaista uranuurtajaa, Hedvig von Haartman (1862–1902) ja Alva Forsius (1866–1902), lähtivät keväällä 1889 Lontooseen kouluttautumaan pelastusupseereiksi. Heidän palattuaan kotimaahan syksyllä alkoi Pelastusarmeijan toiminta varsinaisesti Suomessa.
Suomessakin Pelastusarmeijan toimintaa vastustettiin aluksi: liikettä arvosteltiin eri kirkkokuntien taholta, eivätkä viranomaisetkaan suhtautuneet toimintaan suopeasti. Senaatti tyrmäsi Pelastusarmeijan rekisteröintihakemuksen. Poliisiviranomaiset kielsivät virkapuvun käytön ja jumalanpalvelukset. Jokunen upseeri (eli pastori) istui vankilassa, ja ulkomaalaisia työntekijöitä karkotettiin maasta. Pelastusarmeijan kokousten iloisuutta ja äänekkyyttä pidettiin omituisena ja loukkaavana.
Boijen jälkeen Pelastusarmeijan johtoon astui Hedvig von Haartman. Vaikeudet jatkuivat Haartmanin johtajakaudellakin, mutta vainoista huolimatta Pelastusarmeijan toiminta jatkoi laajenemistaan. Yleinen asenne Pelastusarmeijaa kohtaan alkoi muuttua, kun sen tekemä laaja sosiaalinen työ alkoi saada tunnustusta.
Sotien aikana Pelastusarmeija on pitänyt kiinni puolueettomuudestaan, ja kokenut tehtäväkseen auttaa kaikkia kärsiviä. Sisällissodan aikana Pelastusarmeija onnistui pysymään puolueettomana, ja toimi vain avuntarpeen mukaan. Talvi- ja jatkosodan aikana pelastusarmeijalaiset auttoivat muun muassa jakamalla junassa matkustaville evakoille ruokaa, vaatteita ja lääkkeitä. Sodanaikaista evakuoitujen, reserviläisten ja pommituksista kärsineiden parissa tehtyä työtä kutsuttiin huoltotyöksi erotukseksi muusta avustustyöstä.
Organisaatio
Pelastusarmeija toimii 132 maassa ja palvelee 175 eri kielellä.[24] Hallinnollisesti Pelastusarmeija jakautuu maantieteellisiin territorioihin, jotka puolestaan jakautuvat piireihin. Jokaisessa territoriossa on oma hallinnollinen keskuksensa eli territorion päämaja. Suomi ja Viro muodostavat yhden territorion, ja territorion päämaja sijaitsee Helsingissä, Uudenmaankadulla. Territorioiden toimintaa johdetaan Lontoossa olevasta Pelastusarmeijan kansainvälisestä päämajasta.
Kansainvälisen Pelastusarmeijan johtajana eli kenraalina on toiminut 20 henkilöä. Vuosina 1981–1986 kenraalina toimi suomalainen Jarl Wahlström.
Järjestöön kuului vuonna 2015 maailmanlaajuisesti 13 826 osastoa, 26 675 aktiivipalveluksessa olevaa upseeria, 1 056 722 sotilasta, 156 842 siviilijäsentä, 108 786 työntekijää ja miljoonia vapaaehtoisia. Siviilijäsenet ovat jäseniä, jotka ilmoittavat kirkokseen Pelastusarmeijan, vaikka eivät olekaan sotilaita. Suomessa vuonna 2015 upseereita oli 138 ja osastoja 29.
Avustuskohteet
Pelastusarmeija ylläpitää maailmalla asunnottomien miesten ja naisten asuntoloita, lasten lomakoteja, päiväkoteja, lastenkoteja, sairaaloita, turvakoteja, päihdeklinikoita ja kouluja. Järjestöllä on lisäksi laajat katastrofityövalmiudet ympäri maailmaa.
Suomessa sosiaalisen avun muotoja ovat muun muassa lapsiperheiden taloudellinen tuki ja neuvonta, ruokajakelu, päihdeongelmaisten kuntoutus, nuorisotyö, kodittomien miesten ja naisten asumispalvelutoiminta, lasten päiväkoti- ja leiritoiminta, vanhusten asumis- ja hoivapalvelut ja vankilatyö. Pelastusarmeijan Nummelan lomakodissa on järjestetty lasten leiritoimintaa vuodesta 1914 alkaen. Suomen Pelastusarmeija on tarjonnut asumispalveluja asunnottomille helsinkiläisille vuodesta 1907. Suomen 1990-luvun alun laman aikana Helsingin Kallion Pelastusarmeijan leipäjono pääsi kansainväliseen lehdistöön.lähde? Pelastusarmeijalla ei enää ole yömajoja, vaan asumispalveluita, jotka tuotetaan ostopalveluna Helsingin kaupungille. Pelastusarmeija on yksi kansainvälistä tunnustusta saaneen Asunto ensin -toimintamallin toteuttajista Suomessa.
Pelastusarmeija tunnetaan myös kirpputoreistaan, joilla se hankkii rahaa toimintaansa ja hyväntekeväisyyteen. Kirpputoreja on Suomessa 25 kappaletta 12 paikkakunnalla, lisäksi kirpputorilla on oma verkkokauppa.
Toiminta
Pelastusarmeijan toiminnan perusyksikkö on osasto, joka vastaa muiden kirkkokuntien seurakuntaa. Niissä upseerit työskentelevät päätoimisina työntekijöinä ja sotilaat oman työnsä ohessa. Osastot järjestävät kaikille tarkoitettuja hengellisiä tilaisuuksia sekä antavat sosiaalista apua. Kesällä on perinteisesti järjestetty ulkoilmakokouksia toreilla ja puistoissa. Kuka tahansa on tervetullut Pelastusarmeijan kokouksiin eli jumalanpalveluksiin.lähde?
Pelastusarmeijassa ei ole kasteen tai ehtoollisen kaltaisia sakramentteja. Boothit luopuivat sakramenteista osana jumalanpalveluksia, koska he uskoivat, että monet kristityt olivat oppineet turvautumaan ulkoisiin Jumalan armon symboleihin itse armon sijaan.
Armeijan jäsenet kieltäytyvät alkoholista, huumeista, tupakasta ja uhkapelistä. Kansainvälisesti Pelastusarmeija on useimmissa maissa oma kirkkonsa. Suomessa yli puolet jäsenistä kuuluu luterilaiseen kirkkoon.lähde?
Toimintansa Pelastusarmeija rahoittaa keräysvaroilla sekä kirpputorien tuotoista. Liike ottaa varoja vastaan myös kunnilta ja valtiolta. Järjestö toimii useissa maissa yhteistyössä kirkkojen kanssa. Suomen Pelastusarmeija on jäsenenä Suomen ekumeenisessa neuvostossa, Suomen vapaakristillisessä neuvostossa sekä Suomen Evankelisessa Allianssissa.
Pelastusarmeija ei edellytä mitään tiettyä elämänkatsomusta avunhakijoilta.
Erityispiirteitä
Joulupata
Suomessa keräys on toiminut vuodesta 1906. Joulupatakeräyksen aikana Pelastusarmeijan vapaaehtoiset ja työntekijät vartioivat joulupatoja kauppojen edustalla. Padat ottavat vastaan niin käteistä kuin tavaralahjoituksiakin. Joulupatakeräykseen on vuodesta 1998 alkaen voinut osallistua myös Internetissä. Joulupadan tuotto ohjataan osastojen kautta paikallisesti sosiaaliseen apuun.
Soittokunnat
Pelastusarmeijalla on omaa musiikkia, etenkin torvisoittokuntia. Ne saivat alkunsa ikään kuin sattumalta: Rakennusmestari Charles Fry oli hyvin vihainen siitä, että huligaanit käyttäytyivät raa’asti pelastusarmeijalaisia kohtaan, ja tarjoutui kuuden kaksimetrisen poikansa kanssa näiden henkivartijoiksi. Tämä lopettikin varsin pian häiriköinnin, ja koska Fry ja hänen poikansa olivat puhallinmuusikoita, sai tästä alkunsa Pelastusarmeijan ensimmäinen torvisoittokunta.[
Partio
Pelastusarmeijan partio toimii kristillisten periaatteiden mukaisesti ja rohkaisee jäseniä kehittymään uskossaan, mutta se on kuitenkin avoin kaikille ja on osa kansainvälistä partioliikettä. Suomessa Pelastusarmeijan partiotoiminta täytti 100 vuotta vuonna 2017.
Seksuaalivähemmistöt
Seksuaalinen suuntautuminen ei ole este saada apua Pelastusarmeijalta, työllistyä järjestössä tai osallistua sen toimintaan vapaaehtoisena. Järjestönä Pelastusarmeija on asettunut vahvasti homofobiaa vastaan, mikä sen mukaan on ihmisten sortoa ja aiheuttaa syrjäytymistä, yksinäisyyttä ja epätoivoa. Järjestö myöntää, että monien muiden kristittyjen yhteisöjen tavoin myös pelastusarmeijalaisten välillä on eroja seksuaalivähemmistöihin suhtautumisessa. Tilanteisiin puututaan asianomaisella vakavuudella. Suomen Pelastusarmeija ei neutraaliusperiaatteidensa mukaisesti ota kantaa tasa-arvoiseen avioliittolakiin vaan keskittyy palvelemaan ihmisiä ilman mitään erottelua.