Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Sonkaja 44 Uusitalo, Kirvesvaara, Ilomantsi

Sonkaja 44 Uusitalo, Kirvesvaara, Ilomantsi

Project Tags

view all

Profiles

  • Sylvia Hiltunen (1904 - 1905)
  • Pekka Pekanpoika Korhonen (1831 - 1896)
    poika, nuorimies Pekka Korhosen, Sonkaja 11 ja piika, nuori Kaisa Ivanintytär Purmosen Ilomantsista vihkimerkintä 30.11.1861: Korhosen ja Jekaterina Ivanintytär Purmosen vihkimerkintä, numero 21: Iloma...
  • Tiina Heikintytär Hiltunen (1870 - 1911)
    Eno > syntyneet, 1863-1880 > 44: MKO13-17 I C:3 rippikirja 1883-91 kuva 27 > rippikirja, 1900-1909 > 174: Sonkaja 44 Uusitalo MKO415-427 I Aa:31
  • Eemil Hiltunen (1911 - 1964)
    Kastemerkintä Sonkaja 4 (tässä on virhe tai hän on syntynyt oikeasti Sonkaja 4:ssä, muut lapset kotona Sonkaja 44), vanhemmat tal. Heikki Hiltunen ja Tiina Laakkonen. Kummi ja hätäkastoi tal. Matti Sor...
  • Matti Hiltunen (1902 - 1941)
    Ilomantsi > syntyneet, 1897-1906 > 102: 1902 MKO1144-1149 I C:8 Ilomantsi > lastenkirja, 1900-1909 > 566: Sonkaja 43 Hakovaara, 44 Uusitalo MKO1004-1026 I Ab:19

Projektissa dokumentoidaan Ilomantsin Kirvesvaaran tilan Uusitalo historiallisia vaiheita.

Yhteenvetoa Ilomantsin Sonkajan Uusitalo 44 vaiheista asiakirjojen mukaan. Tilan haltijat ovat säilyttäneet tilaa koskevia asiakirjoja alkaen vuodesta 1870 vuoteen 1946 saakka.

Päällimmäiseksi vaikutelmaksi tulee huoli, jota vanhemmat kantoivat lastensa tulevaisuudesta. Perinnönjaot olivat vaikeita. Poikien ja tyttöjen kohtelu olivat erilaisia. Paavo Ristonpoika ja Heikki Paavonpoika yrittivät kohdella poikiaan tasapuolisesti perinnönjaoissa. Naimattomista tyttäristä piti pitää huolta siihen saakka kunnes avioituivat. He saivat jäädä tilalle täysihoitoon, mutta heillä oli velvollisuus osallistua tilan töihin. Tilan historia alkaa näissä asiakirjoissa 1870-luvulta.

Ismo Björnin talonhaltijaluettelon mukaan Uusitalo oli alkujaan kruununtorppa Sonkaja 2. Tilan asutti vuosina 1764-65 Petri Jormanoff, 1771-72 Pål Iggoin, 1773-74 Anders Iggoin. Vuodesta 1784 lähtien tilaa asuttivat Korhoset.

Sonkajan kylän isojakokouksessa lokakuun 27. pnä 1834 Uusitalo tuli Anders Korhoselle ja hänen pojalleen Johanille. (Aini Peltola, Sonkaja)
Vuonna 1853 Anders Korhosen perilliset ostivat tilan perintötilaksi. Vuonna 1855 tilan omistajaksi tuli Matts Tahvanainen. (Ismo Björn, talonhaltijaluettelo)

27.9.1870 kauppakirjan mukaan Mathias Korhonen osti tilan 44 huutokaupalla talonpoika Matts Tahvanaiselta hintaan 850 markkaa.

28.8.1871 lahjakirjalla Mathias Korhonen lahjoitti tilan 44 rakkaan vaimonsa luvalla puoliveljelleen Petter Korhoselle.

26.6.1872 Paavo Ristonpoika Hiltunen osti Pekka Korhoselta (Petter on ilmeisesti suomennettu Pekaksi) ja tämän vaimolta Katri Hassiselta tilan 44 hintaan yhdestä tuhannesta ja kolmesta sadasta markasta. Kauppakirjaa ei näistä asiakirjoista löytynyt, mutta asia ilmenee lainhuudatusasiakirjoista ja 14.2.1874 päivätystä kiinnekirjasta. Tuona päivänä tila tuli Paavon ja hänen vaimonsa Maria Tahvanaisen omistukseen.
Henkikirjonen mukaan tilalla asuivat tuolloin Heikki Hiltunen s. 1862, veli Juho s. 1874, isä Paavo s. 1832, äiti Maria s. 1834, Piika Liisa Kettunen. Perhe on asunut tilalla jo ainakin 1873. Tarkkaa muuttopäivää ei ole tiedossa. Lieneekö sukulaisuussuhteilla merkitystä, sillä Matts Tahvanainen on Maria Tahvanaisen setä ja Pekka Korhonen ja Paavon äiti Anna Korhonen olivat pikkuserkkuja. Rippikirjan 1875-80 mukaan Anna on muuttanut Paavon perheen mukana tilalle, jossa hän kuoli 1882 85 vuoden ikäisenä.
Paavon isä Risto Hiltunen oli kuollut jo 1839 Hakovaarassa ja oli kuollessaan vasta 48 vuotias. Anna oli sen jälkeen hoitanut Hakovaaran tiloja 17 ja 18, jotka olivat tulleet Ristolle isojaossa 1832. Anna antoi tilan 17 perinnöksi pojilleen Antti ja Olli, sekä tilan 18 Paavolle, josta Paavo sitten siirtyi Kirvesvaaraan. Tilalle 18 asumaan jäävät Erik Räty s.1828 ja Kristian Petri Penttinen s.1835 poika Matti s.1856.. Paavo oli myynyt tilan. veljelleen Ollille ja Erik Rädylle.

5.4.1886 Paavo ja Maria tekivät testamentin kaikesta heidän jälkeensä jäävästä omaisuudesta pojilleen Heikki ja Juho. Samalla he määräsivät naimattomien tyttärien talouden turvaamisesta tilalla tehtävää työtä vastaan. Heikillä ja Juholla oli myös vanhempi veli Risto, joka kuitenkin kuoli jo lapsena.

2.4.1892 Paavo ja Maria myivät tilan 44 pojilleen Heikille ja Juholle tuhannella markalla.
Tähän kauppaan liittyy välikirja kahtena samansisältöisenä kappaleena päivättynä samalle päivälle 2.4.1892. Välikirjassa määrätään
ensiksi, että poikien on taattava heille vanhemmilleen elinkautinen hoito ja elatus aina multiin asti.
Toiseksi määrättiin, että naimisissa olevilla tyttärillä nimiltä mainiten puolisoineen, ovat saaneet naimisiin mennessään läksiäiset, eikä heillä sen jälkeen ole mitään perimistä.
Kolmanneksi määrättiin että jos Heikistä tai Juhosta jompikumpi kuolee, ja kuolleella ei ollut perillisiä, perii jäljelle jäänyt veli kaiken kiinteän ja irtaimen omaisuuden, eikä kuolleen leskellä eikä perillisillä ole mitään perimistä.

22.10.1894 Heikki ja Juho saivat kiinnekirjan tilaan 44 ja heistä tuli yhdessä tilan omistajia.

Paavo kuoli 24.5.1904 71 vuoden iässä, Maria kuoli 9.2.1905 70 vuoden ikäisenä.

17.4.1905 Juho ja hänen vaimonsa Anna Liisa Kukkonen myivät ½ osuutensa tilasta 44 Juhon veljelle Heikille hintaan 2100 markkaa. Juho osti Maukkulasta tilan nro 18 Jänisvaara. Sinne Juho ja Anna muuttivat seuraavana vuonna. Heikki sai kiinnekirjan Uusitalon tilaan 9.4.1908.
Ilmeisesti rahanpuutteessa Heikki oli myynyt 6.4.1906 tilasta 44 Taavinsuon hintaan 1500 markkaa.

Heikin vaimon Tiinan kuolema 29.8.1911 käynnisti perintöriidan.
Riita alkoi 12.2.1912 Tiinan jälkeisestä perinnönjaosta. Heikki ja Tiina olivat järjestelleet 4.7.1911 välikirjalla omaisuutensa hallintoa (välikirja puuttuu aineistosta). Heikin ja Tiinan alaikäisten lasten edunvalvojaksi nimettiin Heikki Kukkonen, joka vaati oikeusteitse välikirjan mitätöimistä, eikä sitä saisi hyväksyä testamentiksi. Oikeuden pöytäkirja on laaja. Lopputuloksena kihlakunnan oikeus hyväksyi 16.2.1916 välikirjan testamentiksi.

12.4.1936 Heikki Paavonpoika Hiltunen kuoli 74 vuoden ikäisenä. Testamentissaan 29.4.1934 Heikki määräsi kiinteän ja irtaimen omaisuuden jakamisesta tasan pojille Matti, Jooseppi ja Heikki, kun ensin on annettu Eemilille 3000 markkaa. Lisäksi testamentissa määrättiin, että jos joku kolmesta pojista kuolee, on hänen osuutensa jaettava jäljelle jääneiden kesken.

3.1.1938 Suoritettiin suuri perinnönjako Heikki Paavonpoika Hiltusen ja hänen ensimmäisen vaimonsa Tiina Laakkosen jälkeen. Heikki on ollut toisessa avioliitossa Anna Liisa Moilasen kanssa, mutta avioliitto oli lapseton. Oikeudenomistajina olivat Heikin ja Tiinan yhteiset lapset. Perinnönjako perustui lukuisiin asiakirjoihin, joista tärkeimmät olivat 19.5.1936 Heikin kuoleman jälkeen laadittu perukirja, jossa todettiin pesän varoiksi 61 629 markkaa.
Toiseksi Heikin 29.4.1934 antama testamentti, jossa hän määrää kaiken omaisuustensa jaettavan tasan pojilleen Matti, Jooseppi ja Heikki, sekä Eemilille 3000 markkaa rahana.
Perinnönjakoasiakirjassa todetaan myös: Ilomantsin kunnan kihlakunnanoikeus on antanut lokakuun 14 päivänä 1937 päätöksen, että kuolinpesä on sakon uhalla luovutettava lailliseen jakoon.
Lisäksi joukko muita asiakirjoja. Se on laaja asiakirja koska siinä on mukana yksityiskohtainen omaisuusluettelo.
En ala asiakirjaa laajemmin referoimaan. Omaisuutta jaettiin arpomalla, ja kun kaikki arpomiset oli suoritettu oli lopputulos:
Matti Hiltunen saa 509/1728 osaa kuolinpesästä
Jooseppi Hiltunen saa 506/1728 osaa
Heikki Hiltunen saa 509/1728 osaa
Paavo Hiltunen saa 102/1728 osaa
Hilja Räty (Hiltunen) saa 102/1728 osaa kuolinpesästä

Paavoa ei ole mainittu Heikin ja Tiinan testamentissa lainkaan? Lisäksi Hilja tulee tässä perilliseksi ohi testamentin. Perusteet ilmenevät perinnönjakoasiakirjassa.
Paavo ja Hilja riitauttivat perinnönjaon ja siihen tulee lopullinen päätös vasta hovioikeudessa 23.11.1939. Perinnönjako jää voimaan.

Huhtikuussa 1941 Matti ja Jooseppi myyvät osuutensa Heikille.
Kaiken lisäksi Matti kaatui rintamalla Aunuksessa 26.9.1941, ja Jooseppi kaatui 7.8.1941 Sortavalassa.

Kun sitten Paavo Hiltunen yhdessä vaimonsa Kaisa Suihkon kanssa myivät Paavon perintöosuuden Heikille 29.5.1946, tulee Heikki Hiltusesta Uusitalon omistaja. Paavo osti tilan Uusitalon naapurista.

Maamittauslaitoksen tietojen mukaan on tilalla 44 Uusitalo tehty ositus vuonna 1944.

Nykyinen Uusitalo rno 146-432-44-12 on rekisteröity 7.8.1944.
Maakirjojen mukaan tilan nimeksi on 10.8.1898 muutettu Pienivaara. Se on muutettu takaisin Uusitaloksi 7.8.1944.

Vuonna 1912 Ilomantsin kirkkoherranviraston antama sukupuun muotoon tehty virkatodistus on havainnollinen. Siitä ilmenevät selkeästi sukulaisuussuhteet.